Tämä artikkeli on osa Itäblokki Teslalla -juttusarjaa. Jos haluat lukea koko tarinan kronologisessa järjestyksessä, aloita Itäblokki Teslalla osa 1: Baltian läpi sähköautolla osasta. Jos järjestyksellä ei ole väliä tai haluat vain tutustua Brnon kaupunkiin, niin jatka lukemista!
Krakovan jälkeen suuntasin auton keulan kohti etelää. Tai jos tarkkoja ollaan niin luodetta, ja Katowicen Superchargeria. Ja senkin jälkeen matkattiin luoteeseen Brnoa, matkalla lataisin vielä Olomoucissa. Päivän päätepisteeksi valikoitui pienen pähkäilyn jälkeen Bratislava, koska ajattelin ehtiväni kahlata Brnon iltapäivän kuluessa.
Paluu Superchargerille
Puolan CHAdeMO-rumban jälkeen Supercharger-verkoston pariin palaaminen oli yhtä juhlaa. Katowicessa ehdin vain käydä vessassa ja ostaa kahvin, kun sähkö jo riitti seuraavaan kohteeseen. On hauska huomata, että muiden sähköautomerkkien kipuillessa vielä latauksen kanssa, on Teslalla latausinfra ollut kunnossa alusta alkaen: nytkin auto odotti kuljettajaa eikä päinvastoin.
Matkaa Olomouciin oli 200 km, ja matka kulki sujuvasti hyväkuntoista A1 moottoritietä. Siirtymistä Tsekin puolelle ei huomannut oikeastaan mistään, ja pian ajoin jo Ostravan ohi. Olomoucin Supercharger löytyi huoltoaseman pihasta.
Olomouc
Sadan tuhannen asukkaan Olomouc on Määrin (Moravia) historiallinen pääkaupunki. Paikalla on ollut asutusta pitkään, ja huhut roomalaishistoriasta varmistuivat markomannisotiin (vuosina 166-180) ajoittuva linnoituksen paljastuttua arkeologisten kaivausten myötä. Nykyinen kaupunki on alkanut rakentua vuosien 900-1000 aikana ja se sai piispanistuimen vuonna 1063. Kaupunkin oli vilkas kauppapaikka jo tuhat vuotta sitten.
Toisin kuin maan tasalle poltettu Krakova, Olomouc pystyi torjumaan mongolien hyökkäykset 1200-luvulla. Puolustus piti ja piirityksessä epäonnistuneet mongolit kävivät Unkarin kimppuun. Kaupunki perustettiin virallisesti 1300-luvulla, ja kukoisti kasvaen Määrin suurimmaksi kaupungiksi. Olomouc kilpaili alueen tärkeimmän kaupungin paikasta Brnon kanssa aina 1600-luvulle saakka, kunnes Ruotsi valloitti sen 30-vuotisessa sodassa 1642. Kahdeksan vuoden miehityksen jälkeen kaupunki oli raunioina, joista se ei enää toipunut entiseen loistoonsa.
Suosittelemme
Sodan jälkeen Olomouc päätyi Habsburgien Itävallan alaisuuteen. Kaupunki säilytti kosmopoliitin luonteensa, tosin pienemmässä mittakaavassa. Yhteydet Itävaltaan tekivät ja pitivät kaupungin saksalaisena, ja poteroihin asettuneet kunnanisät koittivat estää tsekkien osuuden nousun kaikin keinoin. He onnistuivat siinä ensimmäiseen maailmansotaan ja Tsekkoslovakian valtion perustamiseen saakka.
Saksalaismielisyys nousi uudelleen pinnalle toisessa maailmasodassa. Saksalaisvähemmistö tuki avoimesti natseja, ja mm. kaupungintori nimettiin Hitlerin mukaan. Kaupungin juutalaiset karkoitettiin sodan varhaisessa vaiheessa Dachaun keskitysleirille. Sodan jälkeen lähtövuorossa oli kaupungin saksalaisväestö, ja kaupungin monisataavuotinen saksalaishistoria päättyi.
Englantia puhutaan Tsekin rajaseudulla heikosti, koska turistit eivät ole jostain syystä löytäneet tietään hienoon kaupunkiin. Vanhan kauppakaupungin historia on sekin kadonnut, ja kahvin ostaminen huoltoasemalta melkein tuppasi kielimuuriin. Onneksi on elekieli!
Brno
Brno oli ainoastaan 80 km päässä, joten matka sinne sujui nopeasti. Tarkemmin sanoen matka Brnon moottoritierampille sujui nopeasti, koska osuin kaupunkiin pahimman töistäpaluuruhkan keskelle. Viimeiset 5 km veivät yhtä pitkään kuin sitä edeltävät 50 km. Koska akku oli hyvässä tikissä en edes miettinyt latausta, vaan ajoin auton kätevästi Gallery Vankovkan parkkiin. Kauppakeskus oli optimaalisesti rautatieaseman vieressä vastapäätä vanhaa kaupunkia.
Brno huokuu sekin tuhatvuotista historiaa. Kaupunki hönki Olomoucin peesissä 1600-luvulle saakka tavoitellen Määrin pääkaupungin asemaa, ja pääsi niskan päälle keskinäisessä kahinassa pysäyttämällä ruotsalaiset porteilleen. Myös Preussi yritti vallata Brnon 1700-luvun puolivälissä siinä onnistumatta. Brno pysyi Määrin pääkaupunkina vuoteen 1945, jolloin Määrin autonomia tuli päätökseensä.
Vain 10 km Brnosta etelään käytiin Austerlitzin taistelu, jossa Napoleon kukisti Venäjän ja Itävallan lukumääräisesti ylivoimaiset armeijat. Sitä pidetään Napoleonin suurimpana voittona ja taktisena taidonnäytteenä. Alueella olisi nähtävää pidemmällekin visiitille.
Määri kattaa noin 30% nykyisestä Tsekin tasavallasta. Alueen itsehallinnon määrä on vaihdellut tuhannen vuoden ajan sen ollessa osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja Itävaltaa. Alueella on ollut laaja saksalaisvähemmistö vuoteen 1945 saakka, jolloin heidät kaikki karkoitettiin kommunistien väestönsiirroissa.
Nykyisin Brnossa on 400 000 asukasta ja se on maan toiseksi suurin kaupunki pääkaupunki Prahan jälkeen. Kaupungissa on runsaasti teollisuutta, jota alettiin kehittää 1800-luvulla. 1839 valmistunut rautatie Wieniin liitti maan tiukasta Itävaltaan.
Kaupunkin siluettia vallitsevat Spilberkin linna ja katedraali. Historiallisessa keskustassa piisaa muutakin nähtävää, joten aikaa olisi pitänyt olla yhtä iltaa enemmän. Kukkulan päälle rakennetun kaupungin könyäminen yhdellä kertaa kävi työstä, joten matkailija palkitsi itsensä kaupunkikierroksen jälkeen erinomaisella rullakebabilla (suosittelen ravintolaa noin Masarykova 20 nurkilla).
Krakovan tapaan myös Brno tuntee legendan lohikäärmeestä. Täälläkin otus piinasi asukkaita, jotka keksivät hieman samanlaisen tavan päästä siitä eroon. Asukkaat tekivät nahasta säkin, joka täytettiin kalkilla: sen syötyään ja vettä päälle juotuaan lohikäärme kuoli.
Yöksi Bratislavaan
Illan kuluessa oli tarkotus kerätä uusi valtio plakkariin ja poiketa lataamaan Itävallan puolelle Poysdorfin Superchargerille. Matkaa perille olisi 160 km, joten kutina takaraivossa hoputti tarkastuslaskentaan – kyllä vain, suoraan Bratislavaan olisi 130 km, johon 40% akkua kyllä riittäisi nätisti ajaen. Itävalta saisi odottaa ja ajaisin suoraan E65 moottoritietä Bratislavaan.
Ajoin ensimmäiset kilometrit rauhaksiin, kunnes ajotietokone alkoi päästä ennusteessaan plussan puolelle. Loppumatkan ajoin nätisti sallitun 130 (ehkä vähän ylikin kun säikähdin skodatehdasta tienvarressa) ja akkua oli perille tullessa vielä riittävät 2%. Nappisuoritus!
Teslalla koko akun hyödyntäminen on naurettavan helppoa eikä sähkön loppumista tarvitse pelätä. Brnon ja Bratislavan välillä oli myös hätävarana kolme Greenwayn pikalatausasemaa, joille olisin voinut kurvata arvioni mennessä pieleen. Ajamalla 120 tai 110 akkua olisi saanut toki säästettyä merkittävästi ja pelivaraa kasvatettua, mutta minä nautin elää reunalla!
Bratislavan Supercharger löytyy Tonavan etelärannalta Auparkin kauppakeskuksen pihasta. Päätin ladata tyhjän ja valmiiksi lämpimän akun valmiiksi seuraavaa päivää varten. Siirtymä Zvolenin Superchargerille itään veisi 200 km moottoritietä, ja reippaan matkavauhdin takaamiseksi latasin 80% tasolle saakka. Sillä välin ehdin haukata iltapalan ja käydä tutustumassa paikalliseen Ufoon. Aamu alkaisi tutustumisella Tonavan pohjoispuoliseen Bratislavaan.
Itäblokki Teslalla juttusarjan kaikki artikkelit löydät tästä
Itäblokki Teslalla osa 1: Baltian läpi sähköautolla
Itäblokki Teslalla osa 2: Kaunas
Itäblokki Teslalla osa 3: Kaunas – Augustow – Varsova
Itäblokki Teslalla osa 4: Varsova 1/2
Itäblokki Teslalla osa 4: Varsova 2/2
Itäblokki Teslalla osa 5: Varsovasta Krakovaan
Itäblokki Teslalla osa 6: Krakova
Itäblokki Teslalla osa 7: Auschwitz
Itäblokki Teslalla osa 8: Brno
Itäblokki Teslalla osa 9: Bratislava
Itäblokki Teslalla osa 10: Slovakia
Itäblokki Teslalla osa 11: Kosice ja Spisin Linna
Itäblokki Teslalla osa 12: Tatran ylitys
Itäblokki Teslalla osa 13: Kotimatkalle Chestochowa – Tallinna
