Monet Renaultin 1980-luvun malleista olivat valitettavan tylsiä, joten ranskalaismerkki oli seuraavan vuosikymmenen kynnyksellä kipeästi kunnon piristysruiskeen tarpeessa. Sellainen saatiin vuonna 1987 Renaultin päämuotoilijana aloittaneen Patrick Le Quémentin luomasta tyylistä, jonka yksi parhaista esimerkeistä on ensimmäisen sukupolven Twingo.

Renault oli toiminut eurooppalaisten tila-autojen pioneerina jo vuonna 1984 markkinoille tulleen Espacen myötä, joka sijoittui muutamien kilpailijoidensa tavoin automarkkinoiden keskiluokkaan tai siitä ylöspäin. Pikkuautojen segmentissä tila-auto oli sen sijaan tuntematon käsite, kunnes Renault keksi tuoda Espace-tyylisen ”one box designin” miniautojen luokkaan.

Renault oli esitellyt jo vuonna 1987 tila-automaisen kaksiovisen Vesta 2 -tutkielman, ja Espacen valmistajana toimineena Matraltakin nähtiin vuonna 1991 P41-nimen saanut pikkuinen tilakonsepti. Niitä enemmän Renaultia taisi kuitenkin inspiroida Puolassa kehitetty Beskid 106, jonka sivuprofiili oli jo hyvin lähellä ranskalaismerkin vallankumouksellista pikkuautoa.

Näin voidaan hyvin luonnehtia Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 1992 ensi-iltansa saanutta Twingoa, joka aiheutti näyttelyhallissa vastaavaa kuhinaa kuin Citroën DS 37 vuotta aiemmin. Tila-auton peruskonseptin hyödyntäminen pikkuautossa oli tuotantoautojen puolella jotakin aivan uutta, ja lisäksi Twingon naamailme oli suorastaan vastustamattoman ystävällinen.

Saksalaisen brändispesialisti Manfred Gottan keksimä Twingo-nimi sopi hauskan näköiseen pikkuiseen kuin nenä päähän, ja värivalikoimakin toisti 1990-luvun alun pirteitä pastellisävyjä. Väri-ilottelu jatkui myös sisustassa, jota dominoivat nykynäkökulmasta suorastaan räikeät sinisenkirjavat penkit sekä valikoidut mintunvihreät muoviosat. Keskellä kojelautaa komeillut hätävilkkujen nappulakin oli kuin pellen nenä, ja myös digitaalinen nopeusmittari oli sijoitettu kojelaudan keskelle tuulilasin tuntumaan.

Twingo siis suorastaan pursuili iloista tyyliä, mutta vielä tärkeämpää oli auton käytännöllinen puoli. Vain 3,43 metriä pitkän pikkuauton kyytiin sopi pituussuunnassa 170 millin verran siirrettävän takapenkin ansiosta vaikka neljä koripalloilijaa, ja istuimen toisessa ääriasennossa tavaratilan perusvetoisuus oli yli 260 litraa. Lisäksi autoon sai ison avautuvan kangaskaton Tipparellun tai Rättisitikan hengessä. Innovatiivisen designin ja tilankäytön vastapainona Twingon tekniikka edusti vanhassa vara parempi -linjaa, koska keulalle sovitetun 1,2-litraisen 55-heppaisen työntötankonelosen peruskonstruktio juontui 1960-luvulta.

Twingon myynti käynnistyi alkuvuodesta 1993, ja pieni Renault nousi monessa maassa nopeasti myydyimpien pikkuautojen joukkoon. Vanhahtavan moottorin ohella Twingon turvallisuus sai pyyhkeitä saksalaisen Auto Motor und Sportin tekemän törmäystestin jälkeen, mutta korirakennetta vahvistettiin myöhemmin ja turvatyynyt ilmestyivät Twingoonkin. Myös moottori vaihtui vuosien myötä modernimpaan konstruktioon, ja Renault päivitti ykköskorin Twingoa useaan kertaan sen pitkän uran aikana.

Tipparellun perinteitä sympaattisena ja käytännöllisenä pikkuautona jatkaneen Twingon lisävarustelistalle ilmestyi esimerkiksi automatisoitu robottivaihteisto, ja ensimmäisen faceliftin vuoro oli kesällä 1998. Tuolloin auto sai esimerkiksi valkoiset etuvilkut, uudet korinväriset puskurit, tuoreen kojelaudan sekä tekniikkaan tehtyjä muutoksia. Kaksi vuotta myöhemmin tekniikkaa ja turvallisuutta päivitettiin vielä kattavammin, ja syksyllä 2004 oli vielä viimeisen pienen faceliftin vuoro.

Ensimmäisen sukupolven Twingo poistui Ranskassa tuotannosta vasta vuonna 2007, jolloin niitä oli ehditty valmistaa yli 2,4 miljoonaa kappaletta. Menestys ei rajoittunut pelkästään Ranskan kotimarkkinoille, vaan esimerkiksi Saksaan saatiin myytyä yli puoli miljoonaa Twingoa. Renaultin pikkuauto ei toiminut vain edullisena kulkuvälineenä, vaan se pääsi parempiinkin piireihin. Ranskan presidentti François Mitterrand sai vuonna 1995 jättäessään virkansa sosialistipuolueeltaan läksiäislahjaksi Twingon, jonka väriksi hän valitsi luonnollisesti punaisen.

Vaikka ensimmäisen polven Twingon tuotanto Ranskassa päättyi kesällä 2007, auton valmistus jatkui Kolumbiassa vuoteen 2012 saakka, mikä nosti kokonaistuotantomäärän noin 2,6 miljoonaan autoon. Ykköskorin Twingon jälkeen Renaultin ideat alkoivat valitettavasti käydä vähiin, ja keväällä 2007 esitelty toinen sukupolvi jäi paljon edeltäjäänsä vaisummaksi ilmestykseksi. Vuonna 2014 Twingosta tehtiin puolestaan takamoottorisen Smart Forfourin sisarmalli, mutta tämäkään yritys ei päättynyt hyvin.

Alkuperäisen Twingon henki onnistuttiin tavoittamaan vasta tänä vuonna myyntiin tulevassa neljännen sukupolven mallissa, joka on edeltäjistään poiketen pelkästään täyssähköauto. Uutuuden muodot kumartavat hienosti ensimmäisen Twingon suuntaan, mutta sähköinen Twingo E-Tech on suuremmasta koostaan huolimatta tiloiltaan hieman ahtaampi kuin kohta 35 vuotta sitten debytoinut alkuperäispainos. Tämä jos mikä kertoo siitä, kuinka onnistunut ykköspolven Twingo oli koko konseptiltaan.