Koti Blogi Sivu 4

TAG Heuer Formula 1 Solargraph tuo väri-iloittelun paalupaikalle

Matti Airaksinen
-
0
TAG Heuer Formula 1 Solargraph tuo väri-iloittelun paalupaikalle

TAG Heuer esitteli viisi pastellinsävyistä uutuutta Formula 1 Solargraph -mallisarjaan.

Moottoriurheiluun vahvasti identifioituva TAG Heuer lanseerasi reilu vuosi sitten maaliskuussa värikkään Formula 1 Solargraph -mallisarjan, jolla juhlittiin TAG Heuerin paluuta F1-sarjan pääyhteistyökumppaniksi.

Tätä edelsi vuonna 2024 esitelty rajoitetun erän Formula 1 Kith -mallisarja kvartsikoneistolla, joka myytiin nopeasti loppuun kumppanina toimineen lifestyle- ja muotibrändi Kithin toimesta. Retrohenkinen Kith-mallisarja oli uskollinen 1980-luvun Formula 1 -mallistolle 35 millimetrin kokoa ja iloista värimaailmaan myöten. Mallisarjalla puhuteltiin ennen kaikkea trenditietoisia streetwear- ja sneaker-maailmassa eläviä nuoria kuluttajia, jotka eivät olleet perinteisten kelloliikkeiden asiakkaita.

Koska vuosi 2025 oli tärkeä TAG Heuerille alkaneen F1-yhteistyön takia, toimi Kith-yhteistyö hyvänä koeponnistuksena hieman modernimmalle Formula 1 Solargraph -mallisarjalle, jossa kokoa oli kasvatettu 38 millimetriin ja voimanlähteenä toimi auringonvalosta lisävirtaa saava kvartsikoneisto. Mutta se mikä säilytettiin alkuperäisestä Formula 1 -mallistosta ja Kith-yhteistyön opeista oli värikkyys ja drop-markkinointi.

Lanseerauksessa tämä näkyi siten, että mallisarjaan tuotiin kolme väriyhdistelmää pysyvään mallistoon, jonka lisäksi F1-kauden aikana esiteltiin kuusi eri väriyhdistelmäistä rajoitetun erän mallia (droppia) osakilpailujen yhteydessä. Kokonaisuus rakentui vuoden mittaan yhdeksästä kellomallista, joiden väriyhdistelmät oli otettu alkuperäisistä 1980-luvun Formula 1 -malleista.

TAG Heuer Formula 1 “Pastel Collection”

Tänä vuonna TAG Heuer Formula 1 Solargraph -mallisarja sai pastellisen lisäyksen, joka vie mallisarjaa aikuismaisempaan suuntaan. Siinä missä värikkäät vuoden 2025 -mallit puhuttelivat lähtökohtaisesti nuorempia sukupolvia, tavoittelee selvästi rauhallisempi pastellisarja toisenlaista asiakaskuntaa. Tässä yhteydessä on pakko omakohtaisesti todeta, että 80-luvulla lapsuutta ja varhaisnuoruutta eläneenä tuli välittömästi mieleen sanapari “Miami Vice”, kun ensimmäisen kerran kuulin ja näin kuvat uutuuksista. Enkä usko, että olen ainoa. 😎

Mallisarja jakautuu kahteen osaan, joista kahdessa on teräskuoret ja -ranneke, kun taas kolmessa muussa mallissa on muovikuoret, jonka seoksesta TAG Heuer käyttää termiä TH-Polylight. Muovikuorisissa malleissa on kuoren ja kellotaulun sävyn mukainen kumiranneke terässoljella. Kaikissa viidessä mallissa on teräksinen takakansi ja muovinen molempiin suuntiin pyörivä kellonkehä, jossa on kellonkuorien tapaan mattamainen viimeistely (sandblast).

Kellotaulut ovat selkeäpiirteisiä ja niissä on teräsmalleja lukuunottamatta suuret, kohollaan olevat indeksit reilulla loistemassauksella. Sama selkeäpiirteisyys ja isokokoisuus toistuu tunti- ja minuuttiosoittimissa. Päivyri sijaitsee kello kolmessa ja pienenä maukkaana yksityiskohtana kello 12:n, 6:n ja 9:n tunti-indeksit ovat TAG Heuerin kilpitunnuksen muotoiset. Teräsmalleissa on haettu pykälän verran luksusmaisempaa fiilistä istuttamalla kellotaulun kahdeksaan tunti-indeksiin pienenpienet VS-luokan timantit, joiden yhteispaino on 0,076 karaattia.

Kaikissa malleissa on opaaliviimeistelty kellotaulu, joka tuo siihen kauniin kiiltävän pinnan, joka ei näytä yhtään tekniseltä ottaen huomioon, että sen alla on koneistoa lataava valokenno. Kellotaulua suojaa naarmuuntumaton ja heijastesuojattu safiirilasi. Huolettoman käytön takaa sadan metrin vesitiiveys.

Valovoimaa

Kelloissa on TAG Heuerin osaomistaman La Joux-Perretin valmistama TH50-00 Solar -kvartsikoneisto, joka on viritetty äärimmilleen esimerkiksi paremman lataustehon myötä (päivän käyntivoima saadaan ladattua auringonvalolla alle kahdessa minuutissa), jonka lisäksi täyteen ladattu akkuparisto toimii ilman valoa jopa kymmenen kuukauden ajan. Akkupariston kokonaisiäksi luvataan jopa 15 vuotta. Analogia F1-autoissakin tänä päivänä käytettäviin tehokkaisiin hybridimoottoreihin, toki selvästi luotettavampana, on helposti löydettävissä.

Kenelle mallisarja on suunnattu?

Pastellinsävyiset kellomallit tuovat Formula 1 Solargraph -mallisarjaan uudenlaista fiilistä ja laajentaa sen kohderyhmää. Siinä missä vuonna 2025 julkistetut mallit ovat sporttisempia ja nuorekkaampia puhutellen F1-maailmaa seuraavia miehiä, on harmonisempi pastellimallisto suunnattu enemmän naisille, jotka liikkuvat tyylillisesti nuorekkaan ja elegantin pukeutumisen välillä ilman turhaa jäykistelyä. Ennen kaikkea Formula 1 Solargraph -kellot ovat statement nuorekkaasta asenteesta.

Teräsmallit timanttitaululla on näyttävä sporty chic -asuste.

Kesä on tulossa ja rennot puuvilla- ja pellavavaatteet odottavat kaapissa lähtökäskyä. Samaa voi sanoa Formula 1 Solargraphin pastellikelloista, joista pitää vain valita itselle sopivin väri. Ja siinä kannattaa pitää kiirettä, sillä jokaista mallia on tehty rajoitettu erä.

Hinnat ja saatavuus

TAG Heuer Formula 1 Solargraph “Pastel Collection” tulee kokonaisuudessaan saataville 1. toukokuuta TAG Heuerin putiikkiin Mikonkadulle, sekä Lindroosin verkkokauppaan.

Mallisarja vasemmalta oikealle: pinkki, beige, laventeli, sininen ja vihreä.
MalliMallinumeroTuotantomääräHinta
Vihreä (teräs)WBY111B.BA00421500 kpl2800 €
Laventeli (teräs)WBY111B.BA00421000 kpl2800 €
Sininen (muovi)WBY1163.FT81133000 kpl1950 €
Beige (muovi)WBY1164.FT81143500 kpl1950 €
Pinkki (muovi)WBY1165.FT81152500 kpl1950 €

Kuvat: TAG Heuer

Esittelyssä Grand Seiko Spring Drive UFA Ushio 300 Diver

Matti Airaksinen
-
0
Esittelyssä Grand Seiko Spring Drive UFA Ushio 300 Diver

Grand Seiko esitteli Watches and Wonders -messuilla historiansa pienimmän ja tarkimman sukeltajankellon.

Geneven jokavuotiset Watches and Wonders -messut ovat näyttämö, jossa kellonvalmistajat kertovat, mihin suuntaan ala on liikkumassa. Japanilaisen luksuskellovalmistaja Grand Seikon vastaus oli osaltaan selkeä. Kaiken keskiössä on tarkkuus, käytettävyys ja viimeistely, joka viedään pidemmälle kuin koskaan ennen. Ja tällä kertaa sukeltajankelloissa.

SLGB023
SLGB025

Tämän kunnianhimoisen ajattelun konkretisoi kaksi uutta Evolution 9 -mallistoon sijoittuvaa sukeltajankelloa, joiden sisällä sykkii täysin uusi Spring Drive -koneisto (9RB1) 72 tunnin käyntivaralla. Sen yhteydessä nähtävä lyhenne UFA (tulee sanoista Ultra Fine Accuracy) ei jää pelkäksi sivuhuomautukseksi, vaan määrittää koko kellon luonteen ja esittää kovan haasteen kilpailijoille.

Mitä Ultra Fine Accuracy käytännössä tarkoittaa?

Vaikka Grand Seiko ei koskaan nojaa vain tekniseen suorituskykyyn, on näiden uutuuksien kohdalla komeasti kalskahtava UFA:n läpikäynti perusteltua. Nimittäin, Ultra Fine Accuracy kuulostaa kunnianhimoiselta, eikä syyttä. Grand Seikon tapauksessa se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Spring Drive -koneiston tarkkuus on viety tasolle, jossa poikkeama ajassa pysyy poikkeuksellisen pienenä myös pitkällä aikavälillä.

UFA on maailman tarkin jousivoimalla käyvä koneisto, jonka luvattu tarkkuus on ±20 sekuntia vuodessa.

Toisin sanoen liikumme alueella, jossa mekaanisen kellon luonne kohtaa kvartsikellon tarkkuuden. Spring Drive säilyttää sille ominaisen, täysin sulavan sekuntiosoittimen liikkeen, mutta taustalla käyntiä säädellään äärimmäisen tarkasti. Tämä on Grand Seikon tapa vastata kysymykseen, jota alalla esitetään yhä uudelleen; kuinka tarkka mekaanisen kellon oikeastaan pitäisi olla?

Evolution 9 muotoilee kellon ja käyttökokemuksen

Tässä kohtaa on hyvä mainita, että Evolution 9 ei ole Grand Seikolle pelkkä malliston nimi, vaan kokonainen suunnittelufilosofia. Sen ytimessä on ajatus siitä, että kellon jokainen osa palvelee käytettävyyttä estetiikasta tinkimättä, joka näkyy erityisesti kuoren muotoilussa.

Kellonkehässä kohollaan oleva keraaminen insertti tuo kelloon vähäeleistä kulmikkuutta.

Grand Seikon aiempiin sukeltajankelloihin verrattuna uutuusmallin linjat ovat aiempaa selkeämmät ja kulmikkaammat, ja kellon painopiste on pyritty tuomaan lähemmäs rannetta paremman istuvuuden saavuttamiseksi. Leveämmät ja voimakkaammin muotoillut korvakkeet sekä tasapainoinen profiili tekevät kellosta vakaamman käyttää, erityisesti aktiivisessa liikkeessä.

Sama esteettinen ja funktionaalinen linja jatkuu samasta titaaniseoksesta valmistetussa rannekkeessa, joka kapenee rannetta kohti ja jossa on Grand Seikon viime vuonna esittelemä uusi taittolukko mainiolla kolmiportaisella mikrosäädöllä, joka antaa kuuden millimetrin pelivaran. Rannekkeesta löytyy myös sukeltajan jatkopala, joten kellon voi laittaa sen avulla märkäpuvun hihan päälle. Onhan kyse aidosta sukeltajankellosta, joka täyttää viralliset ISO-6425 -vaatimukset.

Ilahduttavasti Grand Seiko ei lähtenyt kasvattamaan kelloa, vaan teki päinvastoin. Uusi Spring Drive -koneisto on aiempaa kompaktimpi, jonka potentiaali on valjastettu suunnittelemalla tämän päivän optimikokoluokkaan sijoittuva sukeltajankello. Spring Drive UFA Ushio 300 Diverin kellonkuoren halkaisija on 40,8 ja paksuus 12,9 millimetriä, jotka eivät numeroina paperilla kuulosta radikaaleilta, mutta ovat omassa kontekstissaan vaikuttavia lukemia.

Pienempi ja ohuempi koneisto antaa kellojen suunnittelijoille enemmän vapauksia keskittyä muotokieleen, materiaaleihin ja viimeistelyyn suorituskyvyn kärsimättä.

Kyseessä on tähän mennessä pienin Grand Seikon sukeltajankello ja on samalla yksi harvoista lajinsa edustajista, joka yhdistää sukeltajankelloille asetetut speksit (300 metrin vesitiiveys, ruuvilukittava vetonuppi, yksisuuntaisesti vastapäivään pyörivä kellonkehä) ja suorituskyvyn noin 40 millimetrin kokoluokkaan.

Ranteessa tämä näkyy välittömästi. Kello istuu ranteeseen kuin liimattu, se liikkuu vähemmän ja tuntuu kevyemmältä. Kellonkuoressa käytetty High-Intensity -titaani on kevyttä ja samalla kovaa, joka on mahdollistanut Grand Seikon leipälajinakin pidettävät, optisesti virheettömät ja kauniisti viimeistellyt pinnat niin harjattuina kuin kiillotettuina.

Sama filosofia konkretisoituu myös kellotaulussa. Indeksit ovat aiempaa suuremmat ja kolmiulotteisemmat, osoittimet ovat leveämmät ja helpommin hahmotettavat. Osoittimissa ja indekseissä ei ole säästetty LumiBrite-loisteaineessa. Kaiken lähtökohtana on luettavuus ja käytännöllisyys. Kellonaika on tilanteesta riippumatta nähtävissä yhdellä vilkaisulla, samoin kellonkehän asento ja käyntivaramittarimittarin lukema.

Juuri käyntivaramittari erottaa Grand Seikon muista valmistajista, sillä tämä mielipiteitä jakava komplikaatio on olennainen osa valmistajan filosofiaa, jossa tyyli ja tarkoitus kulkevat käsi kädessä. Sillä ethän halua missään nimessä joutua veden alla tilanteeseen, jossa jäljellä oleva sukellusaika ei pidä paikkaansa koneiston vedonvähyyden takia. Tämä tieto on oleellisesti tärkeämpi kuin päivämäärä, joka on jätetty kellosta pois.

Veden liike kellotaulussa

Uutuusmallien kellotaulut jatkavat “Ushio”-teemaa, joka nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 2022. Nyt tarjolla on kaksi tulkintaa: syvä sininen ja vihreä, jotka molemmat ovat liukuvärjättyjä ja eläväpintaisia. Ushio tarkoittaa vuorovettä, meren jatkuvaa liikettä. Kellotaulussa se näkyy hienovaraisena vaihteluna sävyissä, kuin valo kulkisi veden pinnan alla. Kellotaulua kelpaakin katsella sisäpuolelta heijastesuojatun safiirilasin läpi.

Uutuuksissa Evolution 9 -ajattelu ja Ushio-teema yhdistyvät tavalla, jossa muotoilu ei ole irrallinen designer-kerros, vaan osa kellon toiminnallisuutta. Tästä pääsemme Evolution 9:n ytimeen, joka ei ole vain tekniikkaa tai designia. Grand Seikolle kello on aina myös maisema, joka muodostuu tyylistä, tunteesta ja tekniikasta. Kellot ovat enemmän kuin näiden osien summa.

Yhteenveto

Grand Seiko on tehnyt historiansa parhaan sukeltajankellon, joka on yhdistelmä eturivin teknistä osaamista ja japanilaista estetiikkaa. Voisin jopa sanoa, että kyseessä on ranteeseen puettavaa käyttötaidetta, josta voi nauttia missä ja milloin vain. Samaan rahaan (joka on muuten 12500 euroa) saa poikkeuksellisen korkeaa viimeistelyä, tarkkuutta ja suorituskykyä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kuva: Ilpo Harjutsalo

Uutuuksien toimitukset alkavat kesäkuussa, jolloin niitä kannattaa tiedustella Lindroosin Kämp Gallerian myymälästä. Ja mikäli haluat inspiroivan johdatuksen Grand Seikon maailmaan, nykäise myymälässä hihasta Ilpo Harjutsaloa. 😉

Kuvat: Grand Seiko

Kilpailu kellohuoltobisneksessä kovenee – Perkko on ostanut enemmistön Watch Service Finlandista

Matti Airaksinen
-
0
Kilpailu kellohuoltobisneksessä kovenee – Perkko on ostanut enemmistön Watch Service Finlandista

Kaksi perinteistä perheyritystä yhdistävät voimansa rakentaakseen entistä vahvemman kellohuoltobisneksen.

Leijona-kelloistaan sekä Seikon ja Casion maahantuojana tunnettu Perkko on ostanut enemmistöosuuden kellohuoltoyhtiö Watch Service Finlandista. Kaupan myötä Perkon ja Watch Service Finlandin kellohuollot yhdistyvät yhdeksi kellohuolloksi, joka palvelee asiakkaitaan Watch Service Finlandin kautta. Virallisesti 18.5.2026 voimaan astuvan järjestelyn myötä Watch Service Finlandista tulee Nurmi-yhtiöiden omistaman Oy Perkon tytäryhtiö.

Uudella kokonaisuudella on laaja merkkihuoltoedustus, joka sisältää Perkon merkkien (Seiko, Casio, Leijona, Gant) lisäksi kaikki Watch Servicen edustamat merkit, mm. Omega (ja sen myötä valtaosa Swatch Groupin kellomerkeistä), TAG Heuer, Citizen, Oris, Raymond Weil ja Sinn. Kellohuollon lisäksi Watch Servicen kautta myydään merkittäviä määriä työkaluja, varaosia, paristoja ja rannekkeita.

Yhdistymisellä tavoitellaan synergiaetuja mm. ostoissa, logistiikassa ja hallinnossa, kun valtaosa toiminnoista ja ihmisistä löytyy keskitetysti saman sateenvarjon alta. Nyt tehty yrityskauppa on ensimmäinen merkittävämpi kasvuaskel Perkolle tammikuun 2024 jälkeen, jolloin se myi ICT-liiketoimintansa Sharpille keskittyen pelkästään kelloliiketoimintaan ja sen kehittämiseen.

Watch Service Finlandin toimitusjohtajana ja osaomistajana jatkaa Antti Kuitto, joka on Perkon toimitusjohtaja Samu Hirvaksen tapaan innoissaan yrityskaupan mukanaan tuomista kasvu- ja kehitysmahdollisuuksista. Yhdessä Watch Service Finland ja Perkko muodostavat Suomen suurimpiin lukeutuvat kellohuollon.

Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

Pääkuvassa: Antti Kuitto


Audi Q4 e-tron uudistui – sisustus nousi uudelle tasolle ja toimintamatka kasvoi selvästi

Jukka Mykkänen
-
0
Audi Q4 e-tron uudistui – sisustus nousi uudelle tasolle ja toimintamatka kasvoi selvästi

Audi on uudistanut suositun Q4 e-tron -sähkökatumaasturinsa perusteellisesti. Kokonaisuus on selvästi edeltäjäänsä kunnianhimoisempi niin sisätilojen kuin tekniikankin osalta.

Ohjaamo uudelle aikakaudelle

Q4 e-tronin ohjaamo oli aiemminkin toimiva mutta ei erityisen inspiroiva – nyt tilanne on toinen. Auton sydämeksi on noussut niin sanottu Digital stage -kokonaisuus, johon kuuluu 11,9 tuuman virtuaalimittaristo ja 12,8 tuuman kosketusnäyttö vierekkäin panoraamamaisena kokonaisuutena. Lisävarusteena voi hankkia myös 12 tuuman matkustajan oman näytön, mikä tuntuu edelleen melko harvinaiselta tässä kokoluokassa.

Pelkkien näyttöjen sijaan Audi on panostanut myös tuntumaan. Laaja Softwrap-verhoilu ulottuu ovista koko kojelaudan leveydelle, pehmustetut polvituet lisäävät mukavuutta, nouseva keskikonsoli parantaa ergonomiaa ja luo kuljettajakeskeisen tunnelman. Kaksi jäähdytettyä langatonta latauspaikkaa ja neljä USB-C-liitäntää riittänee isommankin porukan lataustarpeisiin.

Tunnelmavalot, uudet istuimet ja vakiovarusteena mukaan tuleva Sonos-äänentoisto viimeistelevät kokonaisuuden. Tyylikkyyttä ei ole tavoiteltu hinnalla millä hyvänsä, mutta lopputulos on huomattavasti tasapainoisempi kuin edeltäjässä.

Audi Q4 e-tron 2026

Toimintamatka kasvoi, lataus nopeutui

Käytännön arjessa merkittävin muutos on kuitenkin tekniikassa. Q4 Sportback e-tron quattro performance yltää nyt jopa 548 kilometrin WLTP-toimintamatkaan, perus-SUV-versio 535 kilometriin. Kasvua edelliseen sukupolveen on kymmeniä kilometrejä, mikä alkaa olla riittävä henkinen kynnys myös niille, jotka ovat epäröineet sähköauton hankintaa.

DC-pikalatausteho on noussut 175 kilowatista 185 kilowattiin. Akku latautuu kymmenestä prosentista 80 prosenttiin noin 27 minuutissa, ja kymmenessä minuutissa saa tankattua noin 180 lisäkilometriä – luvut ovat kilpailukykyisiä suurinta osaa eurooppalaisista kilpailijoista vastaan.

Uutuutena mukaan tulee myös V2L-toiminto eli Vehicle-to-Load: autosta voi syöttää virtaa sähkölaitteille joko tavaratilassa olevan Schuko-pistorasian tai latausliitintä kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta ladata sähköpyörää, käyttää sähkötyökaluja tai hoitaa mökkimatkan aikainen energiankulutus – pienellä lisävarustemaksulla.

Audi Q4 e-tron 2026 Audi Q4 e-tron 2026

Suomessa vain yksi versio, hinta alkaen 54 990 euroa

Suomeen tuodaan ainoastaan malliston tehokkain versio, Q4 e-tron quattro performance, jonka teho on 340 hevosvoimaa ja kiihtyvyys nollasta sataan 5,4 sekuntia. Valikoiman kaventaminen yksinkertaistaa hankintaa, mutta myös poistaa halvemmat vaihtoehdot kokonaan.

Hinta alkaa 54 990 eurosta, Sportback-korimallissa 2 000 euroa enemmän. Autoedun verotusarvo on 765 euroa kuukaudessa, mikä on maltillinen luku tähän teholuokkaan ja varustelistaan nähden. Autot saapuvat jälleenmyyjille loppukesästä 2026.

Kokonaisuutena uudistunut Q4 e-tron on kypsempi ja vakuuttavampi paketti kuin edeltäjänsä – ja kilpailijoihinsa nähden edelleen vahvasti perusteltu valinta niin yksityisasiakkaalle kuin työsuhdeautoilijalle.

Amerikkalainen “Ferrarin tappaja” myytiin äskettäin yli puolella miljoonalla dollarilla – Corvetten veekasilla ryyditetty Cheetah on yksi noin 20 valmistetusta yksilöstä

Turo Leppänen
-
0
Amerikkalainen “Ferrarin tappaja” myytiin äskettäin yli puolella miljoonalla dollarilla – Corvetten veekasilla ryyditetty Cheetah on yksi noin 20 valmistetusta yksilöstä

Amerikkalaisista urheiluautoista puhuttaessa useimmille tulevat mieleen Chevrolet Corvette, Shelby Cobra ja Dodge Viper, mutta Atlantin takana on valmistettu eksoottisempiakin sportteja. Yksi niistä on aikanaan Ferrarin tappajaksi mainostettu Cheetah.

Auton taustalla vaikutti kalifornialaisinsinööri Bill Thomas, joka oli rakentanut General Motorsille kilpakäyttöön tarkoitettuja Corvetteja jo 1950-luvun puolivälissä. Vuonna 1960 mies perusti oman yrityksen, joka sai nimekseen Bill Thomas Race Cars. Hänellä oli vanhojen suhteidensa myötä edelleen hyvät yhteydet GM:ään ja erityisesti Chevroletin tehomalleista vastanneeseen Vince Pigginsiin, jonka kautta Thomas sai haalittua itselleen riittävästi C2-sukupolven Corvetten osia oman kilpa-auton rakentamiseksi.

Cheetah
Cheetah. Kuva: Bring a Trailer.

Näistä lähtökohdista syntyi Cheetah yhteistyössä työnjohtajana toimineen Don Edmundsin kanssa. Autoa vauhdittanut Corvetten 327-kuutiotuumainen V8 oli sijoitettu etukeskimoottoriksi, ja erillisjousituskin lainattiin Vettestä. Putkirungon varaan tehdyn korin mittasuhteet olivat vähintäänkin erikoiset, koska ohjaamo oli sijoitettu niin taakse kuin mahdollista. Tämän myötä kuski ja ainoa matkustaja istuivat käytännössä taka-akselin päällä.

Cheetah
Cheetah. Kuva: Bring a Trailer.

Ferrarin ja myös paikallisen Shelby Cobran tappajaksi kaavaillun Cheetahin lento päättyi kuitenkin ennen kuin se ehti edes kunnolla alkaa. Auton tuotannosta vastannut kalifornialainen firma joutui tulipalon kouriin, mikä johti lopulta Cheetahin valmistuksen päättymiseen. Lopullisesta tuotantomäärästä ei ole täyttä varmuutta, mutta lukema on arvioitu yleisesti 19-23 autoon.

Cheetah
Cheetah. Kuva: Bring a Trailer.

Tämän määrän myötä ei ole mikään ihme, että jäljelle jääneistä autoista pyydetään ja on myös maksettu melkoisia summia. Bring a Trailer -sivustolla oli äskettäin tarjolla punainen Cheetah, jonka hinta kohosi lopulta 520 000 dollariin, eli vajaaseen 450 000 euroon. Tämän yksilön valmistus alkoi loppuvuodesta 1965, eli hieman tehdastulipalon jälkeen.

Cheetah
Cheetah. Kuva: Bring a Trailer.

Cheetahin punainen lasikuitukori seisoo 15-tuumaisten Torq-Thrust-vanteiden varassa, jotka on kääritty Firestonen renkaille. Auto toimitettiin uutena ensimmäiselle omistajalleen ilman voimanlähdettä, mutta se sai myöhemmin mekaanisella polttoaineenruiskutuksella varustetun Chevroletin 327-kuutiotuumaisen veekasin. Potku välitetään luonnollisesti takapyörille, ja vaihteistona palvelee nelipykäläinen manuaali.

Cheetah
Cheetah. Kuva: Bring a Trailer.

Oletko nähnyt ennen farmarimallista VW Corradoa – tämä yksilö on toinen kahdesta valmistetusta

Turo Leppänen
-
0
Oletko nähnyt ennen farmarimallista VW Corradoa – tämä yksilö on toinen kahdesta valmistetusta

Vuonna 1988 esitelty VW Corrado oli toisen sukupolven Golfin pohjalevyn varaan tehty sportticoupé, joka asemoitiin hinnaltaan arvokkaammaksi kuin Sciroccon nimellä kulkeneet kaksi edeltäjäpolvea. Auto koettiin tuoreeltaan turhan kalliiksi Volkkariksi, joten kokonaistuotantomäärä jäi seitsemän vuoden aikana alle 100 000 yksilöön.

Corradon piti kilpailla esimerkiksi Porschen aloitusmallien kanssa, mutta kansanauton sädekehä ei aivan riittänyt paremmissa piireissä menestymiseen. Perusmallinen coupékin jäi tämän vuoksi monissa maissa vain harvojen herkuksi, mutta Corradon pohjalta valmistettiin myös eksoottisempia korimalleja. Esimerkiksi tuning-paja Zender loihti autosta kaksipaikkaisen avon, kun taas toinen saksalaisfirma keksi tehdä Corradosta shooting-brake tyylisen sporttifarmarin.

MAG Magnum
MAG Magnumin luonnospiirros. Kuva: MAG.

Kyseinen yritys, eli MAG Marold Automobil- und Anlagentechnik GmbH kuului 1980-luvun lopulla Josef A. Maroldille, joka oli aiemmin työskennellyt insinöörinä Saksan Osnabrückissä toimineella Karmannilla. Se oli maineikas koriräätäli, joka vastasi vuosikymmenten ajan mm. Volkswagenin avomallien valmistuksesta. Karmann huolehti myös Corradon tuotannosta, joten Volkkarin urheilucoupé oli varsin luonteva kohde Maroldin uusille ideoille.

Josef A. Marold firmoineen luonnosteli paperille farmarikorisen Corradon, jota he eivät kuitenkaan tehneet itse. Valmistus ulkoistettiin sen sijaan yhdelle aikansa kuuluisimmista saksalaisista tuning- ja koripajoista, eli Schenefeldissä toimineelle SGS Styling Garagelle. Sen johtohahmo Chris Hahn oli jo nuorella iällä luonut mm. Mercedeksen S-luokan malleista överiksi vedetyllä luksuksella silattuja yksittäiskappaleita, joita erityisesti arabisheikit rakastivat.

MAG Magnum
MAG Magnumin suunnittelupiirros. Kuva: MAG.

Niihin verrattuna Magnumiksi nimetty farkku-Corrado oli hyvin hillitty ilmestys. Auto oli keskipilariin asti identtinen tavallisen Corradon kanssa, mutta takaosa oli Maroldin omaa designia. Hänen firmansa jyrsi CAD-tekniikan avulla C-pilarien puumuotit, joiden päällä Hahnin sepät takoivat uudet koripellit muotoonsa. Kattopelti saatiin hyödynnettyä VW Passatista, ja takaluukun saranat lainattiin puolestaan Polosta.

Farmarikoriin sopivan malliset takavalotkin saatiin hyödynnettyä saman konsernin tuotteesta, eli B3-sukupolven Audi 80:stä. Magnumin kori oli käytännössä kokonaan uusi vahvistetuista B-pilareista varsin pystyihin C-pilareihin saakka, mutta kyseessä ei ollut pelkkä näyttelykappale. Magnumista saatiin tehtyä kaksiovisuudestaan huolimatta melko käytännöllinen pikkufarmari, jossa oli matala kuormauskynnys ja kahdessa osassa kaadettava takapenkin selkänoja.

MAG Magnum
MAG Magnumin prototyyppi. Kuva: MAG.

Saksan TÜV-katsastuslaitos tutki Maroldin luomuksen tarkemmin prototyypin avulla vuonna 1990, ja arvio oli varsin lupaava. Corradon korin vääntöjäykkyys oli heikentynyt muutostöiden vuoksi jonkin verran, mutta ero lähtökohtaan ei ollut merkittävä. Kun Magnumia ja tavallista Corradoa oli vertailtu niin epätasaisilla tienpinnoilla kuin moottoriteilläkin, sporttifarmarista ei löytynyt mitään negatiivista huomautettavaa. Chris Hahnille katsastusviranomaisten todistus merkitsi miehen omien sanojen mukaan kuin ritariksi lyömistä.

MAG Magnum
MAG Magnumin esitteitä. Kuva: MAG.

Kun MAG Magnum sai virallisen ensiesittelynsä, Chris Hahn ilmoitti ilmanvastuksen cw-kertoimeksi vain 0.308, ja tavaratilan maksimivetoisuudeksi kerrottiin 490 litraa Corradon tilaa säästävän yhdystukiakseliston myötä. Kahdessa osassa kaadettavan takaistuimen selkänojan lisäksi Magnumissa oli tavallisen Corradon tavoin myös oma paikkansa ensiapulaukulle sekä varoituskolmiolle takaselkänojan keskellä.

MAG Magnum
MAG Magnum. Kuva: Turo Leppänen.

Auton valmistusmääräksi kaavailtiin 100 yksilöä, mutta tämä ei koskaan toteutunut. Reilut 35 vuotta sitten farmarilla oli vielä työkalun maine, ja kaksioviset shooting braket olivat jääneet vain muutamien merkkien harvinaisuuksiksi. Tuolloin esimerkiksi farkkukorisen Ford Escortin sai Saksassa viisiovisen viistoperän hinnalla, joten harva asiakas oli valmis maksamaan farmari-Escortin hintalappua vastaavaa summaa Corradon muuttamiseksi shooting brakeksi.

Niinpä MAG Magnumeita tehtiin lopulta vain kaksi kappaletta. Ne molemmat päätyivät jossakin vaiheessa USA:han, mutta toinen auto on sittemmin palannut isiensä maille Saksaan. Tutustuimme siihen tarkemmin Essenin Retro Classics -klassikkoautonäyttelyssä, jossa erikoisen oloinen Corrado sai yhden jos toisenkin näyttelykävijän epäilemään näkökykyään.

MAG Magnum
MAG Magnum. Kuva: Turo Leppänen.

160-heppaisella ns. G-ahdetulla 1,8-litraisella neloskoneella varustettu sporttifarkku on edelleen erinomaisessa kunnossa, ja se painaa muutostöistä huolimatta nykyautoihin verrattuna höyhenenkevyet 1155 kiloa. Niinpä teho-painosuhde on nykypäivänäkin kunnossa, ja hintalapussakin komeilisi luultavasti varsin muhkea summa, jos Magnum ilmestyisi joskus myyntiin. Uutena farkku-Corradon muutostöistä piti pulittaa noin 22 000 Saksan markkaa, ja päälle tuli vielä tavallisen Corradon noin 42 500 markan ostohinta.

MAG Magnum
MAG Magnum. Kuva: Turo Leppänen.

MAG Magnum
MAG Magnum. Kuva: Turo Leppänen.

NOMOS Glashütte Club Sport neomatik Worldtimer nyt valkoisena

Matti Airaksinen
-
0
NOMOS Glashütte Club Sport neomatik Worldtimer nyt valkoisena

NOMOS Glashütte esitteli yksittäisen, mutta sitäkin onnistuneemman lisäyksen Worldtimer-mallisarjaan.

Watches and Wonders -messuilla Genevessä esiteltiin tämän vuoden kellouutuuksia useiden kymmenien kellomerkkien toimesta, joista yksi kiinnostavimmista oli NOMOS Glashütte. Tällä kertaa relevanteimmaksi uutuudeksi saksalaiselta kellonvalmistajalta näin suomalaisesta perspektiviistä nousi yksi ainoa kello, sillä vuosi sitten Watches and Wondersissa esitelty Worldtimer-mallisarja täydentyi tämän vuoden messuilla valkotauluisella mallilla.

Club Sport neomatik Worldtimer

Worldtimer on viimeisen vuoden ehkä suurimpia yllättäviä hittimalleja, jonka rajoitetun erän mallisarjat on myyty nopeasti loppuun, jonka lisäksi perusmallisto on myynyt tasaisesti. Kun tähän yhdistää Nomosin dna:han koodatun valkoisten kellotaulujen suosimisen, oli vain ajan kysymys milloin Worldtimeriin tuodaan valkotauluinen malli.

Club Sport neomatik Worldtimer -perusmallisto vuonna 2026 Watches and Wonders -messujen jälkeen.
Club Sport neomatik Worldtimer -perusmallisto vuonna 2026 Watches and Wonders -messujen jälkeen.

Hyvää kannatti kuitenkin odottaa, sillä esitelty uutuus on kaunis ja tasapainoinen kokonaisuus, joka nousi kerralla suosikikseni. Vaikka musta ja valkoinen eivät ole varsinaisesti värejä sanan varsinaisessa merkityksessään, on valkoinen kellotaulu yksi kellomaailman klassikko, jota on viime vuosina ja vuosikymmeninä käytetty kitsaasti. Sen takia valkoinen kellotaulu yhdistettynä kiillotettuun teräskuoreen on suorastaan raikas tuulahdus.

Worldtimerin idea on itsessään simppeli, eli voit nähdä yhdellä vilkaisulla paljon kello on kotiajassa ja siihen sidottuna muilla 23 aikavyöhykkeellä, jonka lisäksi kellossa on GMT-toiminto pikkutauluna, johon voit valita haluamasi kellonajan 24 tunnin asteikolla, jossa on myös päivä- ja yöindikaattori. Aikavyöhykkeiden vaihtaminen tapahtuu kellonkuoren sivussa olevan painikkeen avulla, jonka käyttö on loogista.

Toiminnallisuudet on toteutettu DUW 3202-inhouse-koneistolla, joka tarjoaa kellolle 42 tunnin käyntivaran. Koneiston toimintaa voi halutessaan seurata safiirilasin läpi, sillä NOMOS Glashütten yksi asiakaslähtöinen piirre on se, kellon voi useissa tapauksissa ostaa teräs- tai safiiritakakannella. Ja jos myöhemmin haluaa vaikka vaihtaa toisenlaisen takakannen, se on tehty mahdollisimman helpoksi.

Worldtimer toimitetaan Nomosin taittolukollisella sport-teräsrannekkeella, joka on tehty saksalaisella pedanttisuudella. Kolmilinkkisen rannekkeen keskipalat on kiillotettuja, joka tuo arvokkuutta harjatuille reunapaloille. Rannekkeessa on pikakiinnitteiset jousitapit, joten sen voi vaihtaa helposti ilman työkaluja. Toisena rannekevaihtoehtona on harmaa tekstiiliranneke.

Yhteenveto

Worldtimer on mainio osoitus siitä, miten kerralla hyvin suunniteltua kellomallia voi täydentää vaikka yksi malli kerrallaan. Lopputulos on käyttäjänsä kannalta mainio, sillä kello tuntuu 40 millimetrin kokoisena ja maltillisesti 9,9 millimetrin paksuisena ranteessa hyvältä, sujahtaen huomaamattomasti hihan alle. Kellon korkeus on korvakkeen päästä päähän on 48 millimetriä, joka istuu reilun 17 sentin ranteeseeni hyvin. Ja mikä tärkeintä, tyyli on kohdallaan niin miehen kuin naisen ranteessa.

Valkotauluisen Worldtimerin hinta teräsrannekkeella ja terästakakannella on 3960 euroa. Safiiritakakannella kellon hinta on 4260 euroa. Tekstiilirannekkeella kellon hinta on 180 euroa edullisempi. Mallin suosiosta kertoo se, että tehtaan tilausajat ovat venyneet ja Suomeen toimitetut kappaleet on myyty heti niiden tultua varastoon.

Saatavuutta voi tiedustella valtuutetuilta jälleenmyyjiltä, joita ovat Aseman Kello ja Hovisepät.

Kuvat: NOMOS Glashütte

Cartier Roadster teki näyttävän ja kaivatun paluun

Matti Airaksinen
-
0
Cartier Roadster teki näyttävän ja kaivatun paluun

Watches and Wondersin suurimpia iloisia yllätyksiä oli Cartier Roadster -kellomalliston paluu.

Ranskalaista luksusmerkki Cartieria ei ensimmäisenä yhdistetä autourheilumaailmaan, mutta kun asiaa laajentaa klassikkoautoihin, myös niihin urheilullisiin, on yhtälössä yht’äkkiä järkeä. Tähän lopputulokseen päädyttiin aikoinaan myös Cartierilla, sillä luksusmerkki esitteli vuonna 2001 omaleimaisen Roadster-kellomalliston. Vaikka Roadster oli tuotannossa vain kymmenisen vuotta, jätti se pysyvän jäljen eleganttien autohenkisten kellojen ystävien mieliin ja sydämiin.

Vuonna 2026 oli iloisen jälleennäkemisen aika.

Cartier Roadster vuonna 2026

Ensin on todettava, että Roadster on edelleen tunnistettava Roadster. Tonneau-muotoa mukaileva kellonkuori, ajovalon muotoinen päivyrikokonaisuus, sekä vanhempien autojen jäähdyttimen korkkia muistuttava vetonuppi ovat edelleen tallella. Samoin nopeusmittaria muistuttava kellotaulu ulkokehän roomalaisilla indekseillä on niin kuin pitääkin. Kaikesta huokuu, että Cartier on halunnut modernisoida Roadsterin hienovaraisesti, aivan kuten klassikkoautojen restaurointikin tulee tehdä alkuperäisyyttä kunnioittaen.

Roadster esiteltiin kahdessa koossa yhteensä seitsemän eri kellomallia, joista isokokoisia malleja (47 x 38 millimetriä) neljä ja keskikokoisia malleja (42,5 x 34,9 millimetriä) kolme. Kaikissa malleissa on Cartierin patentoima rannekkeen QuickSwitch-pikakiinnitysmekanismi, jonka toimivuutta on helppo kokeilla, sillä kellojen mukana toimitetaan vaihtoranneke.

Voimanlähteinä toimivat Cartierin omat koneistot (isoissa MC 1847 ja keskikokoisissa MC 1899), jotka molemmat tarjoavat noin 40 tunnin käyntivaran. Positiivista on kellojen sadan metrin vesitiiveys, joten Roadster ranteessa voi huoletta vaihtaa kesken matkan klassikkoautosta vaikka Rivan kyytiin.

Automaailman fiilis jatkuu kellonkuorta katsoessa, sillä etenkin sivuprofiili näyttää samaan aikaan veistokselliselta ja virtaviivaiselta, aivan kuin se olisi testattu tuulitunnelissa. Muotoilu antaa olettaa, että kellon istuvuus rannetta vastaan on kohdallaan ja ohuen profiilin ansiosta (keskikokoisessa 9,7 millimetriä ja suuressa 10,06 millimetriä) Roadster sujahtaa tarvittaessa elegantisti hihansuun alle. Vaikka toisaalta kellon muotoilu henkii vahvasti sitä, että sen kuuluu olla esillä osoittaen samalla käyttäjänsä sivistynyttä kellomakua.

Koska kyseessä on Cartier, on Roadster tarjolla kummassakin kokoluokassa teräksisenä, teräskultaisena tai kultaisena, vaalealla kellotaululla ja kuorimateriaalin mukaisilla rannekkeilla (ja alligaattorinnahkaisilla vaihtorannekkeilla). Näiden kuuden mallin lisäksi mallistosta löytyy seitsemäs, suuriin teräskuoriin paketoitu sinitauluinen Roadster teräs- ja kumirannekkeilla. Kultakuorisia malleja valmistetaan rajoitettu erä.

Hinta ja saatavuus

Suomi-hinnat ovat vielä vahvistamatta, mutta keskikokoisen teräsmallin hinta on US-hinnoista muunnettuna noin 7900 euroa ja suurikokoisten teräsmallien (valkoinen ja sininen) hinnat ovat noin 8700 euroa. Teräskultaisten ja kultaisten mallien hintataso on samalla kaavalla noin 15700 euroa (keskikokoinen) ja 17100 euroa (suuri). Tarkat hinnat ja saatavuustiedot tarkentuvat myöhemmin.

Yhteenveto

Cartier Roadster on samaan aikaan sporttinen ja elegantti, sekä oikealla tavalla persoonallinen kellomallisto, joka herättää takuulla keskustelua. Tyylin osalta Roadster toimii samanhenkisenä vaihtoehtona Santos de Cartierille, kuitenkin selkeästi erilaisena kellotuotteena. Roadsterissa toteutuu ainakin yksi klassikkokellon määritelmä, sillä se on helposti tunnistettavissa omaksi itsekseen.

“Ai, sinulla on ranteessa Cartier.”

Volvo aloitti EX60:n tuotannon Ruotsissa

Jukka Mykkänen
-
0
Volvo aloitti EX60:n tuotannon Ruotsissa

Volvo Cars on käynnistänyt uuden, täyssähköisen EX60-mallinsa tuotannon Ruotsissa. Ensimmäiset asiakastoimitukset alkavat alkukesästä.

Uusi Volvo EX60 valmistetaan Torslandassa, Göteborgin lähellä majailevalla Volvon päätehtaalla, ja se on Volvon ensimmäinen täyssähköinen auto, joka on suunniteltu, kehitetty ja valmistettu kokonaan Ruotsissa. Tämä on merkittävä virstanpylväs sekä Volvolle että ruotsalaiselle autoteollisuudelle.

Vahva kysyntä yllätti valmistajan

Tilausmäärä on ylittänyt kaikki odotukset. Volvo ilmoitti jo hieman ennen tuotannon käynnistymistä kasvattavansa EX60:n tuotantomääriä vuodelle 2026, sillä kysyntä etenkin Ruotsissa ja Saksassa ylitti selvästi yhtiön omat ennusteet. Käytännössä kaikissa Euroopan tärkeimmissä markkinoissa vähittäismyyntitilauksien määrä nousi huomattavasti sisäisiä arvioita korkeammaksi.

Kysynnän myötä Volvo suunnittelee pitävänsä Torslandassa tehtaan auki yhden ylimääräisen viikon tänä kesänä – ensimmäistä kertaa tehtaan historiassa. Tilauskirjat avautuvat myös Yhdysvaltain ja Aasian markkinoille myöhemmin tänä keväänä.

Mitä EX60 tarjoaa?

EX60 on täyssähköinen keskikokoinen SUV, joka kilpailee suoraan oman sisarmallinsa XC60:n kanssa – ja on hinnoiteltu samalle tasolle XC60:n ladattavan hybridin kanssa.

Mallin teknisiä tietoja lyhyesti:

Toimintamatka: jopa 810 km (WLTP)
Latausaika: 10–80 % vain 16 minuutissa 400 kW:n laturilla
Valmistusmaa: Ruotsi, Torslanda

Volvon toimitusjohtaja Håkan Samuelsson kommentoi tuotannon käynnistymistä toteamalla kyseessä olevan tärkeä virstanpylväs sekä yhtiölle että Ruotsille, ja kertoi tavoitteena olevan laadukkaan tuotannonohjauksen vakiinnuttaminen siten, että EX60 toimii kannattavana kasvuveturina tulevina vuosina.

Taustalla miljardi-investoinnit

Torslandaan on viime vuosina investoitu merkittävästi – noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Tehtaalle on rakennettu muun muassa megavaluominaisuudet, uusi akkukokoonpanotehdas sekä peruskorjattu maalausosasto ja loppukokoonpanolinja. Investoinnit tehtiin nimenomaan EX60:n ja tulevien sähköautojen valmistusta silmällä pitäen.

Volvo uskoo EX60:n myös tukevan laajemmin Ruotsin taloutta – tuotantomäärien kasvaessa mallista voi tulla arvolgtaan yksi Ruotsin suurimmista vientituotteista.

Toimintamatka on alustava ja perustuu WLTP-testausolosuhteisiin. Todellinen toimintamatka vaihtelee käyttöolosuhteiden mukaan. Latausajat voivat vaihdella muun muassa lämpötilan ja akun kunnon mukaan.

VW palautti nappulat ja perinteisemmän tyylin sähköautoonsa – ID.3 tunnetaan nyt Neo-lisänimellä

Turo Leppänen
-
0
VW palautti nappulat ja perinteisemmän tyylin sähköautoonsa – ID.3 tunnetaan nyt Neo-lisänimellä

Volkswagen julkaisi jo muutama viikko sitten ensimmäisen tiiserin kattavasti faceliftatusta ID.3:sta, joka saa myös uuden Neo-nimen. Nyt vuorossa oli auton virallinen esittely lopullisten kuvien ja tietojen kera.

ID.3:n perusmuodot ovat ennallaan, mutta keulaan on tuotu vastaavaa tyyliä kuin pikapuoliin lanseerattavassa ID. Polossa. Tämä tarkoittaa sähkötekniikan korostamisen sijasta perinteisempää Volkkaria, jolloin ulkoiset erot polttomoottorimallistoon ovat varsin pieniä. ID.3 Neon keulalla on nyt entistä paksumpi ledinauha, joka antaa keulalle polttomoottorimallien kaltaisen maski-ilmeen.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

Etupuskurikin on laitettu uusiksi, ja ID.3:n katto sekä pilarit eivät ole enää oletusarvoisesti mustia. Takakontin kansikin on nyt vakiona korinvärinen, jolloin sähkö-hatchbackin tyyli on lähempänä esimerkiksi Golfia. Yksivärisyyden myötä auto näyttää ainakin valmistajan mukaan entistä pidemmältä ja matalammalta. ID.3 Neon suurimmat uudistukset löytyvät kuitenkin sisustan puolelta, joka on saanut ansaittua kritiikkiä halvoista materiaaleistaan ja hankalasta käytettävyydestään.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

Asiakkaat ovat kovasti toivoneet perinteisten nappien paluuta, joten niitä löytyy nyt niin ratista kuin keskikonsolistakin. Lisäksi kojelauta on muotoiltu uusiksi, ja materiaalit ovat entistä laadukkaampia. Keskikonsolikin on kasvanut leveyttä, ja se on myös aiempaa korkeammalla. Uuden kaksipuolaisen ratin takana komeilee vihdoinkin kunnollinen mittaristonäyttö aiemman miniruudun sijasta, ja mittaristoon saa myös halutessaan 1980-luvun Volkkareita muistuttavan mittarinäkymän digitaalisesti luotuna.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

Mittaristonäyttö on 10,25-tuumainen, kun taas keskiruudulla on mittaa 12,9 tuuman verran. Kosketusnäytön grafiikatkin on laitettu uusiksi, ja valikkorakennetta on yksinkertaistettu samaan malliin kuin tulevassa ID. Polossa. Innovision-niminen tietoviihdejärjestelmä tuo mukanaan myös integroidun sovelluskaupan, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin videoiden striimaamiseen kuin pelaamiseen tai vaikkapa auton lataukseen.

Lisävarustetarjontaan kuuluvat puolestaan mm. lisättyä todellisuutta hyödyntävä tuulilasin heijastusnäyttö, panoraamakatto, hieronnalla ja muistitoiminnoilla varustetut etuistuimet sekä Harman Kardonin äänentoistojärjestelmä. Ajoavustinpuolella saatavilla on esimerkiksi Connected Travel Assist -järjestelmä lisähintaan tarjottavalla liikennevalojen tunnistuksella ja Park Assist Pro -pysäköintiavustin muistitoiminnolla.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

ID.3 Neoa myydään kolmena eri tehoversiona, joissa on eroja myös akkukapasiteetin suhteen. Entry-niminen perusmalli tarjoaa 170 hevosvoimaa ja 50 kWh:n akun, kun taas keskitason Mid-versiossa on 190 heppaa ja 58 kWh:n akku. Huipputasoa edustavassa High-mallissa on puolestaan 231 hevosvoimaa ja 79 kWh:n akku, jonka pitäisi mahdollistaa WLTP-standardin mukaan mitattu 630 kilometrin toimintasäde.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

Entryn ja Midin latausteho on parhaimmillaan 105 kW, kun taas High-mallin vastaava lukema on 183 kW. ID.3 Neo on saanut myös kaksisuuntaisen latauksen, ja varustetasoina palvelevat Trend, Life sekä Style. Auton ennakkomyynti on alkanut monissa Euroopan maissa, ja ID.3 Neo on Suomessakin jo tilattavissa hieman yli 35 000 euron lähtöhintaan. Myöhemmin tulossa on myös tehokkaampi seuraaja ID.3 GTX:lle, joka saattaa vihdoinkin saada polttomoottorisporteista tutun GTI-nimen.

VW ID.3 Neo
VW ID.3 Neo. Kuva: Volkswagen.

1...345...644Sivu 4 / 644