1980-luvun Ferrari Testarossa lienee lähes kaikille tuttu, mutta Maranellon merkin valikoimaan kuului jo 1950-luvulla samaa nimeä totellut kilpa-auto. Nyt Testarossa tekee jälleen paluun Ferrarin mallistoon SF90 Stradalen ja Spiderin seuraajana.
Uutuuden koko nimi on 849 Testarossa, ja perusrakenne on edeltäjästä tuttu. Tämän myötä korin keskiosa on suurin piirtein ennallaan, mutta keulassa ja perässä kaikki on laitettu uusiksi. Flavio Manzonin johtama design-tiimi on loihtinut 849 Testarossankin keulalla muista uusista Ferrareista tutun mustan vaakasuoran paneelin, jota täydentävät monenlaiset lipat ja läpät. Keulailme ei ole klassisesti kaunis, mutta ainakin se erottuu edeltäjästä.
Samaa voidaan sanoa takalokasuojien etureunojen mustasta pystysuuntaisesta muotoiluelementistä, jonka taakse kätkeytyvät keskimoottorin ilmanottoaukot. Pulleassa perässä voi havaita vaikutteita Miami Vicestakin tutusta 1980-luvun Testarossasta, mutta lähempi yhtymäkohta löytyy muutaman vuoden takaisesta SP3 Daytonasta. Perän kulmista kohoavat ylöspäin spoilerilipat, joiden alle litteät takavalot on sijoitettu. Tuplaputkenpäät työntyvät ulos keskeltä perää, ja takapuskurin alareunan diffuusori on superautotyyliin reilun kokoinen.
Lievästi retrohenkisessä kokonaisuudessa on kuulemma tavoiteltu myös 1970-luvun alun 512 S -ratakilpurin henkeä, mikä näkyy ehkäpä parhaiten perän kulmien muodoissa. Keulassa on taas kaikuja kasarin luukkulamppukaudesta, mutta Ferrari korostaa että kyseessä on läpeensä moderni auto eikä retrokopio mistään aikaisemmasta mallista.
Ohjaamo on toisaalta hyvin lähellä edeltäjää, mutta kuskin ja etumatkustajan paikat on nyt erotettu entistä selvemmin toisistaan. Lisäksi vaihteenvalitsin on saanut inspiraationsa F80-hyperautosta, ja ratin hipaisunäppäimet on nyt korvattu oikeilla nappuloilla. Kuskin mittaristonäytön lisäksi matkustajalla on oma litteä näyttönsä, ja peruspenkkien lisäksi tarjolla ovat kisatyyppiset jakkarat.
Uutuus on SF90:n tavoin hybridi. Polttomoottorina toimiva tuplaturbokasikin on samaa perua, mutta se on saanut esimerkiksi uudet sylinterinkannet, pakosarjat ja ahtimet, jotka ovat kuulemma Ferrarin tuotantomallien historian suurimmat. Pelkästä bensakoneesta irtoaa 829 heppaa, ja sähkömoottoreista tulee vielä 218 lisähevosvoimaa. Kaksi sähkömoottoria on sijoitettu etuakselille, jossa ne pystyvät jakamaan vääntöä etupyörien välillä.
Nämä sähkömoottorit toimivat vain 209 km/h:n nopeuteen asti, mutta keskimoottorin ja vaihdelaatikon väliin sovitettu kolmas sähkömoottori on mukana huippunopeuteen asti. Uudella Testarossalla pääsee myös pelkän sähkön voimin 129 km/h:n vauhtiin saakka, jolloin auto on etuvetoinen. Akun kapasiteetti on mikroskooppinen 7,45 kWh, joten sähköinen toimintasädekin on parhaimmillaan vain 24 kilometriä.
Potentiaalisia asiakkaita kiinnostanee kuitenkin enemmän 849 Testarossan suorituskyky. Se on vähintään riittävää tasoa, koska coupé-korinen auto tykittää nollasta sataan vain 2,2 sekunnissa ja kahdensadan nopeuteen 6,3 sekunnissa. Hieman painavampi Spider kiihtyy marginaalisesti hitaammin, mutta molempien huippunopeudeksi kerrotaan yli 330 km/h. Vaihteistona palvelee aina kahdeksanpykäläinen F1-kaksoiskytkinlaatikko.
Jos uuden Testarossan suorituskyky ei riitä sellaisenaan, autoon tarjotaan myös Assetto Fiorano -pakettia joka tuo mukanaan 30 kilon painonsäästön. Se on saavutettu titaanin sekä hiilikuidun kaltaisten materiaalien avulla, ja lisäksi paketin mukana tulevat Multimaticin iskunvaimentimet sekä tuplasiivet perän maaefektin kolminkertaistamiseksi. Saatavilla ovat myös Michelinin Cup R2 -renkaat sekä ulkokuoren ja sisustan lukuisat yksilöintivaihtoehdot.
Uutuuden hintoja ei ole vielä kerrottu, mutta ne asettunevat SF90:n yläpuolelle. Taso on looginen, koska 849 Testarossa toimii Ferrarin valikoiman huippuversiona, jonka yläpuolelle sijoittuu vain rajoitettuna eränä valmistettava F80-hyperauto. Ensimmäisten asiakasautojen luovutuksia lupaillaan ensi vuodelle.
