Isokyrö, Pohjanmaa, Suomi. Tämä pieni kylä on muodostumassa Pohjanmaan kovimmaksi turistikohteeksi ja ennen pitkää kaiketi eräänlaiseksi pyhiinvaelluspaikaksi. Kylän kirjaimellisesti keskeisimmällä paikalla sijaitsee vanha yhdysmeijeri – sama talo, joka ennen komeili Oltermannipaketinkin etiketissä. Kyseinen rakennus on Suomen ensimmäisen ruisviskin ja sen valmistajan, Kyrö Distillery Companyn kotipaikka ja tuotantolaitos.

Isonkyrön vanha meijeri
Kun meijeri oli vielä meijeri. Kuva vuodelta 1922.

Kyrön historia lienee suurimmalle osalle lukijoistamme tuttu, kyseessä kun on huikeaan menestykseen ja kuuluisuuteen noussut, varsin nuori suomalainen yritys. Tarinahan alkoi, kuten kaikki kunnolliset tarinat, saunaillasta. Aivan vakiokeskusteluihin kuuluva ”miksei Suomessa tehdä mitään hyvää?” – päätyi tällä kertaa ruisviskeihin. Toisin kuin meillä normaaleilla ihmisillä, tällä sakilla homma ei jäänytkään vain valittelun tasolle, vaan herrat tarttuivat härkää sarvista ja lähtivät tekemään ihan ite.

Alkuun niitetään vähän mainetta

Muutaman mutkan kautta lähes täydelliset tilatkin löytyivät ja vähän päälle kolme vuotta sitten, huhtikuussa 2014, tuotanto saatiin käyntiin. Ensin lähdettiin tekemään viskiä, mutta sehän kypsyy pitkään, joten mitä tehdä odotellessa? – No vaikka giniä, miksei!

Kyrö Napue Gin ja Kyrö Koskue Gin
Napue ja Koskue, Kyrön palkitut ginit

Viime hetkellä IWSC 2015 kilpailuun toimitusjohtajan lähettämä tuore Napue gin voitti hopeaa paljaaltaan ja Napue Gin & Tonic – rosmariinilla ja karpaloilla höystetty ja Iittalan Lempi -lasista tarjottu, klassikko-jo-syntyessään – vei sarjan kullan kotiin. Tämähän muutti tietenkin tilannetta pienellä unisella tislaamolla, sillä Alko soitti seuraavana päivänä ja tilasi koko varaston itselleen. Eikä puhelut siihen loppuneet. Hihat piti kääriä, tuotantoa kasvattaa ja pullotus koneistaa, noin alkuun.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Viskintuotanto oli pakko jättää hetkeksi taka-alalle, joka näkyy nyt ensimmäisten erien pienuudessa ja pitkissä odotuksissa niiden välillä, mutta toisaalta samalla saatiin aikaan muitakin hienoja juomia kuten tynnyrikypsytetty, appelsiininkuorella ja mustapippurilla maustettu Koskue gin. Koskue on niinikään kansainvälisesti palkittu, voittaen kultaa San Fransiscossa 2017 ja useamman hopean ja kunnian IWSCssä viimevuosien aikana. Kyrön IWSC sijoitukset ovat varsin komeaa katsottavaa.

Kyrö Single Malt Rye Whisky

Aikaa ensimmäisistä tislauksista on vierähtänyt vaadittu kolme vuotta ja pieni erä Kyrön ensimmäistä viskiä tulee myyntiin meille kuluttajille nyt tulevalla viikolla. Erää on kuvattu Kyrön puolelta maistiaisena tulevasta, ja koska pulloja on vain 60 myynnissä, se on aika kuvaava nimitys. Toki ravintolat saavat tapella erillisestä, 80 pullon erästä erikseen.

ruismallasta
Mallastettu ja kuivattu rukii, valmiina mäskättäväksi.

Kyrö Single Malt Rye on nimensä mukaisesti 100% ruismaltaasta valmistettu viski, joka on luokkansa ensimmäinen Suomessa ja pohjolassa. Rukiin maku on varsin erilainen kuin ohran, mutta valinta käyttää sanaa Whisky eikä Whiskey kielii tavoitteesta hakea skottiviskityyppisiä vivahteita – tai näin ainakin kovasti toivomme!

Kyrön tislauspannu ja opas
Vieralemalla Kyrön tislaamolla pääsee tutustumaan tuotantoon aivan lähietäisyydeltä.

Kävin kaveriporukalla sattumalta vierailulla Isossakyrössä viikko sitten (matkan tarkoitus ei suinkaan ollut teollinen vakoilu, ehei, ei) ja maistelimme läpi kaikki heidän muut tuotteensa, mutta viskiä meille ei vielä tarjottu. Kuitenkin muutamia johtopäätöksiä tulevasta tuotteesta pystyy Kyrön Juuri – new make spiritin ja tislaamon käyttämien pienikokoisten valkotammitynnyrien ansiosta vetämään.

Tai, ainakin haluan uskoa osaavani tällaisen tieteellisen arvion näiden faktojen valossa tehdä. Pianhan se nähdään, menikö arvaus aivan puihin!

Kyrö Juuri New Make

Kaikki viskinteko alkaa tuoreesta tisleestä, eli juuresta. Tuote itsessään ei välttämättä ole paras raakana juotava, mutta kyrön Juuri soveltuu erinomaisesti monen cocktailin pohjaksi – ja meidän tarkoituksiimme, analysoidessamme tulevan kypsytetyn viskin lähtökohtia.

Kyrö tasting lasit
Vain pisara jäljellä. Maistelu Kyrön tislaamolla.

Tuoksu: Vahva alkoholi, ruistaikina, mämmi, lakritsinjuurta. Grappamainen.

Maku: Voimakas, pistäväkin. Hedelmäinen, jälkiuuniruisleipä.

Jälkimaku: Rukii vahvasti, salmiakkia. Öljyinen, grappamainen.

Vinkki: Kun haluaa tarkastella vahvaa viinaa ilman etanolin vaikutuksia hajuaistiin, kannattaa sitä hieroa (puhtaisiin) käsiin kunnes alkoholi haihtuu lämmön ansiosta. Sitten käsiä kupiksi ja nuuhkaisemaan.

Haihdutettuna: Juuresta löytyy tällöin erittäin voimakas ja tasainen maltainen ruistaikinan tuoksu joka saa veden kielelle.

Tynnyrit

Kyrö käyttää vain valkotammea, Quercus albaa – siis sitä Amerikan tammea. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tynnyrit olisivat olleet käytössä amerikkalaisessa tuotannossa, tai edes valmistettu siellä, vaan kyse on puulajista joka tuo viskiin runsaasti vanilja-aromeja.

Kyrön tynnyreitä
Tislaamon nurkat ovat täynnä eri kokoisia ja näköisiä tynnyreitä.

Tässä ensimmäisessä erässä on käytetty tiettävästi pienenpieniä neitseellisiä tynnyreitä, perinteisiä bourbon caskeja ja lopuksi vielä viimeistelyyn marsalatynnyreitä. Tynnyrikoolla ja käyttö- ja polttoasteella on väliä, kun mietitään maun ja värin siirtymistä puusta nesteeseen. Mitä pienempi tynnyri, sitä nopeammin viski kypsyy – ja samalla sitä enemmän sitä haihtuu aina vuodessa enkeleille.

Arvaukseni

Raakatisleen ja tynnyreiden tietojen avulla voimme koota itse kukin olettamuksen lopullisesta tuotteesta. Oma arvaukseni on seuraavanlainen.

Mietteet tisleen pohjalta: Kolme vuotta ei varmaankaan ole tarpeeksi pitkä aika pehmentämään kaikkea tuota etanolin pistoa ja nuoruutta. Rukiin täyteläisyys ja Juuressa ollut mausteisuus olisivat toivottuja myös kypsässä tuotteessa. Oletettavasti öljyisyys säilyy jälkimaussa.

Mietteet tynnyreiden pohjalta: – ovat usein synkkiä – mutta tässä tapauksessa odotan uusien tynnyreiden tuovan lyhyessäkin ajassa varsin runsaasti väriä ja vaniliineja makuun. Lisäksi marsalaviimeistely tuo mukanaan sokeria ja siispä viskiin tullee toffeemaista makeutta – ehkä hieman tunkkaisuuteen asti jopa.

Yhteenveto: Kyrön ensimmäinen viski tulee olemaan keräilyharvinaisuus mutta sen maku tuskin on vielä kovin hienostunut. Vivahteikas-  Kyrön ja sen tekijöiden luonteeseen sopiva sen uskon ja toivon olevan – mutta enempää en uskalla tässä vaiheessa vielä toivoa.

Jään odottamaan mahdollisuutta maistaa tätä ensimmäistä vedosta. Odotan myös myöhemmin syksyllä valmistuvaa toista pientä erää, sillä se tulee oletettavasti olemaan luonteeltaan jokseenkin erilainen kuin tämä prototyyppisatsi. Koskuen tynnyrikypsytys on tuonut tiimille paljon käytännön kokemusta, joka ensimmäisessä erässä ei vielä ole päässyt omiinsa.

Koska arvostamme feedbackia, niin mikäli onnistut saamaan Kyrön viskiä käsiisi, laitahan kommenttia tai vaikka viestiä tulemaan, niin saamme tietää mitä pidit!


JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here