Miksi juuri tammi? Tämän kysymyksen kuulee usein kun puhutaan tynnyrikypsytetyistä juomista. Oli sitten kyse viinistä, oluesta tai jalommista juomista, tammitynnyri on historiallisesti ollut se astia jossa niitä kypsytetään, säilytetään ja kuljetetaan ennen pullotusta. Toki nykyisin monet teollistuneet prosessit kuten oluen- ja viininteko ovat siirtyneet yhä enemmän ruostumattomasta teräksestä ja jopa muovista valmistettuihin sammioihin, mutta ainakin viskinteossa usean maan lait takaavat toistaiseksi edes hieman perinteisemmän valmistustavan.
Amerikan Yhdysvalloissa tehtiin toisen maailmansodan päätyttyä lainsäädäntöä jolla haluttiin tukea ja suojata tiettyjä ammatteja, joista yksi oli tynnyrintekijät (Cooper, joka on Smithin rinnalla yksi yleisimpiä englanninkielisiä sukunimiä… eikä sattumalta, seppien ja tynnyrintekijöiden ollessa tärkeimmät osat kyläyhteisöä). Laissa vaadittiin hiljattain laillistunutta viskiteollisuutta käyttämään vain ja ainoastaan uusia amerikantammesta (Quercus alba) valmistettuja tammitynnyreitä. Tämä laki muodostui hyvin suureksi määrittäjäksi, ei pelkästään jenkkiviskeissä vaan myös kaikkialla muualla maailmassa, sillä sen ansiosta syntyi runsas ylijäämä kerran käytettyjä tynnyreitä.
Isossa Britanniassa lainsäädäntö määrittää, että viskin tulee kypsyä tammitynnyreissä (tarkemmin kokonaan kypsytetty verovarastoissa, korkeintaan 700 litran tammesta valmistetuissa tynnyreissä vähintään kolme vuotta). Irlannin puolella laki vaatii vain, että tynnyri on puuta, mutta käytännössä kaikki käytetyt tynnyrit ovat silti tammea. Mutta miksi laki määrittää mitä puuta käyttää? Kaiketi kyseessä on tilanne jossa tammi on ollut perinteinen materiaali ja lain kirjain on muodostunut valloillaan olevan käytännön mukaan.
Tammen valinta tynnyrinvalmistukseen lienee pitkälti ollut rakennekysymys. Tammi on hyvin tiivis ja tiheä, siinä on suorat syyt joka auttaa tynnyrin osien, eli kimpilautojen tarkassa sahaamisessa. Korkea tiheys (yleensä noin 0,75g/cm3) yhdistettynä hieman huokoiseen rakenteeseen mahdollistaa myös tammen kyllästämisen vedellä, jolloin tynnyreistä saadaan tiiviit. Tammen saatavuus on myös ollut hyvä. Euroopassa kasvavat Quercus robur (tammi eli metsätammi) ja Q. petraea (talvivammi) sekä Pohjois-Amerikassa kasvava Q. alba, eli valkotammi ovat yleisimmät käytetyt tammilajikkeet. Japanilaisessa viskiteollisuudessa käytetään lisäksi ainakin Q. mongolica lajiketta.
Juomateollisuudessa näiden lisäksi usein käytetty tammilaji Q. suber, eli korkkitammi on nimensä veroinen, sillä sen kuoresta valmistetaan korkit. Tai siis korkki, noin yleensäkin. Yhteensä tammilajikkeita on yli 70 ja niitä esiintyy Euraasian ja Amerikkojen lisäksi myös Afrikassa.
No mutta miksi tammi sitten on niin tärkeä osa viskiteollisuutta? Maku. Tammi sisältää vaniliinejä ja tanniineja, jotka molemmat vaikuttavat viskin makuun. 
Tammilautoja kuivataan ulkoilmassa pitkän aikaa jotta vahvimmat ja epämieluisimmat tanniinit haihtuisivat pois, ja kun tynnyriä tehdessä sen sisäpintaa poltetaan, eli paahdetaan nousevat vaniliinit hienosti esiin. Tämä paahtaminen myös auttaa tiivistämään tynnyriä ja takaa sen, että puun syyt ovat juuri sopivalla tavalla auki antaakseen mahdollisimman optimaalisen kontaktin alkoholin ja puun välillä.
Suosittelemme
Etenkin Q. alba on tunnettu voimakkaista vaniliineistaan, jotka antavat bourboneille ja bourbontynnyreissä kypsytetyille viskeille selkeän vaniljamaisen aromin. Vaniljaisuutta esiin tuo myös se, että amerikkalaiset tynnyrit ovat yleisesti enemmän paahdettuja kuin eurooppalaiset serkkunsa. Mutta lisää tästä tynnyriartikkelissa.
