Hans Werner Aufrecht ja Erhard Melcher olivat 1960-luvulla Mersun tuotekehitysinsinöörejä, joiden mieli paloi kuitenkin sporttisempien autojen pariin. Niinpä miehet perustivat vuonna 1967 Großaspachin kylään oman virityspajansa, joka nimettiin AMG:ksi herrojen sukunimien alkukirjaimien ja firman sijaintipaikan mukaan. AMG keskittyi alusta alkaen Mercedeksiin, ja menestystä alkoi tulla kilparadoillakin jo muutaman vuoden päästä.
Massiivisen 300 SEL 6.3:n pohjalta tehty ratakilpuri ylsi esimerkiksi vuoden 1971 Span 24 tunnin koitoksessa luokkavoittoon ja yleiskilpailun toiselle sijalle, mutta AMG:n pääasiallinen leipä tuli kuitenkin Mersun katumalleihin myydyistä viritys- ja styling-palikoista. Niiden laatu tyydytti myös tähtimerkkiä, ja niinpä autonvalmistajan ja tuning-pajan yhteistyö syveni vuosien mittaan.
Vuonna 1990 oltiin jo siinä pisteessä, että AMG ja Mercedes-Benz sopivat ensimmäisen yhteistyöprojektinsa kehittämisestä. Tavoitteena oli tuoda Mersun mallistoon BMW:n M-autojen kaltainen virallinen sporttiversio, jonka myynti ja huolto hoituisivat samassa pisteessä tavallisten tähtikeulojen kanssa. Lähtökohdaksi valittiin tuolloin kehitteillä ollut ensimmäisen sukupolven C-luokka, joka astui 190 E:n saappaisiin kesällä 1993.
C 36:ksi nimetty sporttimalli näki päivänvalon vain muutamaa kuukautta myöhemmin, eli 9.9.1993. Auton pohjana käytettiin kuusipyttyistä C 280:aa, mutta moottori luotiin W124-korisen E 320:n suoran kuutosen perustalta. M104-koodilla tunnettu mylly sai kuitenkin monia muutoksia, joihin lukeutuivat mm. suurempi männänhalkaisija ja iskunpituus. Iskutilavuudeksi saatiin 3,6 litraa, ja kampiakseli napattiin Mersun dieselpuolelta. Monia osia valmistettiin myös räätälintyönä C 36:ta varten, ja lopulta tuloksena oli 280 hevosvoiman huipputeho ja 385 newtonmetrin vääntö.
Ne olivat aikanaan kelpo arvoja luokassaan, ja esimerkiksi huipputeho jäi BMW M3:n vastaavasta vain muutaman hepan verran. Alkupään C 36:issa luotettiin vielä nelivaihteiseen automaattiin, mutta laatikko päivitettiin myöhemmin viisipykäläiseksi. Auto pinkaisi nollasta sataan 6,7 sekunnissa, ja huippunopeus leikattiin elektronisesti 250 km/h:n lukemaan. C 36:n sisustaan tuotiin sporttihenkeä mm. ruutukuvioisten penkkien ja ratin valkoisen alareunan avulla. Ulkoisesti auton tunnisti AMG:n viisireikäisistä vanteista, hillityistä tuplaputkenpäistä ja myöskin hyvin hillitystä korisarjasta.
W202-korista C 36:ta ehdittiin valmistaa yli 5200 kappaletta, kunnes auto joutui faceliftin yhteydessä V8-koneisen C 43:n korvaamaksi. Nykyään samoja perinteitä jatkaa tuplaturbokasilla ryyditetty C 63, ja AMG:kin on ollut jo pitkään täysin Mersun omistuksessa. Sporttibrändi on tunnettu jo muutaman vuoden ajan Mercedes-AMG:nä, eli siitä on tehty oma merkkinsä tavallisten Mersujen rinnalle. Tämän kehityksen ensiaskeleet otettiin C 36:n myötä, joten autolla on tärkeä rooli tähtimerkin pitkässä historiassa.
