Toimittajanretkun rahat eivät tänäkään vuonna riittäneet Bahamalle saakka, kun päätoimittajan lupaama joulubonus paljastui savukerasiaksi (enkä edes polta). Niinpä ei auttanut kuin hypätä malagankoneeseen, ja lähteä valohoitoon (eli töihin) tutulle Aurinkorannikolle. Onneksi siellä riittää nähtävää, tällä kertaa tutustumiskohteena oli roomalaisten Hispalis, eli tutummin Sevilla.

Sevilla on lähellä
Ajoimme Sevillaan maisemareittiä lukijoille tutun Rondan läpi. Tällä kertaa maisemista ei ollut iloa, koska sankka sumu peitti vuoret ja Rondassa harmaalta taivaalta vihmoi vettä vaakasuorassa (kiinalaisturisteja se ei haitannut). Onneksi kaupunki oli entuudestaan tuttu, joten suurta menetystä ei tullut. Kannattaa huomata, että talviaikaan Rondan lämpötila voi olla 10-15 astetta matalampi kuin Malagassa tai Sevillassa, eli sortsit kannattaa vaihtaa suosiolla toppatakkiin.

Reitti Rondan läpi on vaihteleva ja täynnä upeita maisemia. Tie kiemurtelee vuoriston läpi, joten maisemat ovat jylhiä. Kaksikaistainen tie on mutkainen ja nautinnollinen ajaa, eikä liikennettä ollut mainittavasti hidastamassa. Aikaa kuluu 2-3 tuntia, joten jos matkaan varaa koko päivän, ehtii Rondassakin kierrellä useamman tunnin. Suosittelen!

Sevilla on 3000 vuotta historiaa
Sevilla on eteläisen Espanjan keskus, jonka metropolialueella asuu reilut 1,5 miljoonaa asukasta. Quadalquivir-joen varrella sijainnut kaupunki on ollut asutettuna liki 3000 vuoden ajan, joten kaikenlaista kivaa historiallista tavaraa löytyy sen ystäville. Turisteja riittää ympäri vuoden, joten sesongin ulkopuolellakin kannattaa olla ajoissa liikkeellä jos haluaa välttyä jonoilta.

Legendan mukaan Zeuksen poika Herkules perusti kaupungin, mutta todennäköisemmin asialla olivat Quadalquivirin saarelle asumaan asettuneet tartessialaiset tai foinikialaiset. Myös Alcazarin palatsin alta on kaivauksissa löytynyt jäännöksiä, jotka ajoittuvat ainakin 800 luvulle ennen ajanlaskun alkua. Kaupunki siirtyi roomalaisvallan alle 200-luvulla eaa, jolloin se oli Hispanian kaupankäynnin keskus. Tältä ajalta on säilynyt lukuisia rakennuksia, mm. akvedukti ja Herkuleen pylväät.
Suosittelemme

Länsi-Rooman vajottua kaaokseen viidennellä vuosisadalla goottiheimot jylläsivät nykyisen Espanjan alueella. Vandaalien visiitti jäi lyhyeksi, kun heimo siirtyi Afrikan puolelle ja perusti kuningaskunnan nykyisen Marokon, Algerian ja Tunisian alueelle. Sen sijaan visigootit saivat aikaan pidempään kukoistaneen valtakunnan, joka laajimmillaan kattoi lähes koko nykyisen Espanjan ja eteläisen Ranskan Burgundiin saakka. Visigoottien valta päättyi maurien noustua maihin ja vallattua liki koko niemimaan 700-luvulla.

Maurit valtasivat Sevilla vuonna 712. Kaupungista tuli umaijidien kalifaatin hallintokaupunki, johon rakennettiin muslimivallan viiden vuosisadan aikana sen nykyisin suosituimmat nähtävyydet. La Giralda, nykyisen katedraalin kellotorni, oli alunperin moskeijan minareetti. Alcazarin palatsin alueelle rakennettiin muslimien aikana peräti 12 palatsia, joista osa on säilyi reconquestan tuhosta. Myös Torre del Oro on peräisin muslimiajalta.

Sevilla Amerikan kaupan keskuksena
Kastilian kuningas Ferdinand III aloitti 1247 kampanjan muslimien ajamiseksi pois Andalusiasta. Hän valtasi ensin Cordoban (muslimien vanhan pääkaupungin) ja Jaenin, jonka jälkeen vuorossa oli Sevilla. Kaupunki antautui 15 kuukauden piirityksen jälkeen marraskuussa 1248.

Maurien rakennukset muutettiin paremmin kristilliseen traditioon sopiviksi. Moskeija jyrättiin maan tasalle Giraldan tornia lukuunottamatta, ja paikalle nousi massiivinen katedraali. Torre Del Oro muunnettiin sekin kirkoksi. Alcazarista taas tuli kuninkaallinen palatsi.

Muslimit olivat suhtautuneet juutalaisiin suvaitsevaisesti (kunhan maksoivat veronsa), mutta kristityt pakottivat heidät joko kääntymään katolisiksi tai karkoittivat heidän omaisuuden takavarikoimisen jälkeen. Pahamaineinen Espanjan inkvisitio perustettiin Sevillassa 1478 valvomaan uskon puhtautta.

Kolumbus oli aikansa startup-yrittäjä, joka pitchasi ideaansa läntisestä meritiestä sinnikkäästi eri rahoittajille. Italialainen kävi tuloksetta Portugalin, Genovan, Venetsian ja Espanjan hallitsijoiden puheilla lukuisia kertoja tuloksetta. Lopulta mies onnistui, ja juuri Granadan maureilta valloittaneet Kastilian Isabella ja Aragonin Ferdinand antoivat 1492 siunauksensa hankkeelle. Kolumbus löysi Amerikan (vaikkei itse sitä koskaan tajunnut) ja samalla avasi portit Sevillan vauraudelle.

Sevillan kauppakamari sai yksinoikeuden amerikankauppaan, joten kaikkien laivojen oli purjehdittava ensin Sevillaan Amerikasta saavuttuaan. Raha virtasi kaupunkiin, työtä ja kaupankäyntimahdollisuuksia riitti, ja Sevillan väkiluku kasvoi 1500-luvulla yli 100 000 asukkaalla.

Amerikankauppa siirtyi Cadiziin 1600-luvulla. Sevillan satamaan rantautuminen vaati 80 kilometrin purjehtimista ylävirtaan, joten siirtymä oli ymmärrettävä kaupan kasvaessa koko ajan. Quadalquivir myös kävi hankalammaksi purjehtia, kun joen mukanaan tuoma siltti mataloitti uomaa. Sevilla säilyi silti tärkeänä satamakaupunkina aina 1900-luvun alkuun asti.

Sevilla menestyi kulta-aikansa jälkeenkin. Kaupunki teollistui, ja esimerkiksi 1700-luvun alkupuoliskolla rakennettu massiivinen kuninkaallinen tupakkatehdas oli aikoinaan maan toiseksi suurin rakennus (kunikaan palatsin jälkeen, tietenkin). 1800-luvulla kaupunkia rakennettiin vilkkaamiin kuin koskaan: mm. Trianan silta rakennettiin, kadut kivettiin ja kaupunki sai katuvalot. Kaupungin mainetta tukevat lukuisat sinne sijoitetut oopperat: Rossinin Sevillan parturi, Beethoven Fidelio ja tietysti tupakkatehtaan tytöstä kertova Bizet’n Carmen.

1929 järjestetty espanjalais-amerikkalainen näyttely järjestettiin lujittamaan Espanjan ja sen entisten siirtomaiden suhdetta. Kaupunkia modernisoitiin tapahtumaa varten, ja se laajeni etelään päin; esimerkiksi Plaza de Espanja sejä Palacio Español rakennettiin näyttelyä varten. Jatkoa seurasi vuoden 1992 maailmannäyttelystä, jonka aikana puolestaan kehitettiin kaupungin pohjoisosaa.

Sevilla jatkaa kasvuaan. Metron ensimmäinen linja avattiin 2009. Kaupungin tuorein nähtävyys on vuonna 2011 valmistunut Metropol Parasol, jonka Sevillan sienet (Setas de Sevilla) on rakennettu suomalaisesta puusta. Kaupunki on ehdottomasti vierailemisen arvoinen, eikä pitkä viikonloppu mitenkään riitä kaiken kokemiseen.

TOP 5 vierailukohteet
Jos aikaa ei ole paljoa, niin koe ainakin nämä:
- Sevillan katedraali ja La Giralda
- Real Alcazar
- Plaza Del Espanja
- Setas de Sevilla, joiden päälle pääset kävelemään hyvällä säällä
- Kaupunkikierros Casgo Antiguon ympäri ja Quadalquivirin varressa, loppuun pikku tavernakierros Santa Cruzin alueella
Matkalukemistoksi ja oikeaan tunnelmaan pääsemiseksi kannattaa mukaan pakata Arturo Perez-Reverten mestariteos Rummunkalvo, jonka tapahtumat sijoittuvat Sevillaan.

Jos olet Game of Thrones -fani, niin kannattaa varata spesiaalikierroksen Alcazariin, joka menestyssarjassa toimi Dornen vehreänä palatsina (Water Palace of Dorne). Vierailun tosin on syytä olla kesäaikaan, jolloin puutarha kukoistaa kuten sarjassakin, eikä ainakaan ole suljettu talvimyrskyn takia. Ai miten niin harmittaa?

Paluumatka moottoritietä
Maisemareitin sijaan palasimme Sevillasta pohjoisempaa reittiä moottoritietä pitkin. Matka-aika lyhenee huomattavasti, etenkin jos majapaikka on Malagassa tai sen itäpuolella.

Sevillaan pääsee myös lentäen, mutta yhteydet Suomesta eivät ole optimaalisia – jos useampi pomppu ei haittaa niin mikä jottei! Malagaan pääsee edullisemmin ja suoralla lennolla, joten kätevintä on vuokrata auto. Junallakin pääsee Malagasta Sevillaan koukkaamalla Cordoban kautta.