Citroën C5 X:n talvitesti piti sisällään 1500 kilometriä matka- ja nurkka-ajoa, talvisään eri olomuodoissa nollakelistä lähes 30 pakkasasteeseen.
Miten ranskalaisvalmistajan eräänlaiseksi lippulaivamalliksi nostettu C5 X pärjää Suomen talvessa, kun sillä pitää ajaa pitkää matkaa ja sen lomassa normaalia nurkka-ajoa? Tähän kysymykseen hain vastauksia joulun alla, kun sain kyseisen ladattavan bensahybridin vajaan parin viikon talvitestiin.
Perusasiat kunnossa
Nelihenkiselle perheelle, jossa lapset eivät ole enää ihan pieniä, antaa auton valinta enemmän mahdollisuuksia, koska tavaroiden kuljetuskapasiteetin ei tarvitse olla täysin tapissaan kärryjen takia. Tilaa pitää kuitenkin olla riittävästi, jotta viikon reissuun saadaan kaikki tarpeellinen ja tarpeeton mukaan.
Citroën tarjoaa tähän segmenttiin mainion vaihtoehdon C5 X -mallillaan, joka on yhdistelmä sedania, farmaria ja citymaasturia. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on sopivalla tavalla persoonallinen ilmestys, joka herätti uteliaita kysymyksiä pariin otteeseen lähikaupan parkkipaikalla.
C5 X ei ole mikään sporttihirmu, vaan se on keskittynyt valmistajalle tyypillisesti mukavuuden maksimointiin. Tämän huomasi parhaiten siinä, että lapsilla oli takapenkillä hulppeat oltavat, sillä kerrankin reput ja eväät mahtuivat helposti takapenkin jalkatiloihin, eivätkä vielä turvaistuimessa istuvat lapset potkineet kertaakaan etuistuimien selkänojiin.
Suosittelemme
Sama mukavuuspainotteisuus jatkuu auton alustassa, joka on etenkin Comfort-alustalla kuin lentävällä matolla lentäisi. Lennokkuus ei johdu kuitenkaan auton sporttisesta luonteesta, sillä vaikka perheautolle siinä on täysin riittävät voimavarat ripeisiin kiihdytyksiin ja ohituksiin, ei kyseessä ole auto, jolla lähdetään mittaamaan kanssa-autoilijan kanssa kumman kantti kestää enemmän. Ehei, tällä autolla ajetaan ja matkustetaan mukavasti.
Koeajon aikana säät vaihtelivat perinteiseen tapaan nollakelistä lopulta vuoden kovimpaan pakkasjaksoon asti. Testijakson aikana auton hyvät ja huonot puolet nousivat esiin, jotka on hyvä tiedostaa mikäli C5 X on hankintalistalla. Näin jälkikäteen ajatellen autosta jäi muutamista huonosta puolista huolimatta hyvä fiilis. Testin aikana latasin auton ajoakun täyteen muutamia kertoja niin töpselistä, kuin myös ajon aikana lataamalla.
Tämähän on hyvä asia
Näin kovien pakkasten aikana pääsin testaamaan miten C5 X saadaan mukavasti lähtövalmiiksi, vaikka auto olisi seisonut päivän tai pari pakkasessa säiden armoilla. Lyhyt vastaus on noin 15 minuuttia, jonka aikana auton tuulilasi, takalasi, sivupeilit, sekä etupenkin sivuikkunat ja takapenkin sivuikkunoiden etuosat sulavat ilmastoinnin ollessa täysillä maksimilämpötilalla.
Ajoturvallisuuden ja mukavuuden kannalta takasivulasien raappaaminen kokonaan puhtaiksi oli kuitenkin paikallaan. Mutta jos tämän jätti tekemättä, niin noin varttitunnin nurkka-ajon aikana auton ilmastointi sulatti takasivulasitkin kokonaan.
Haittapuolena tällaisessa kylmäkäynnistyksessä oli se, että vaikka moottorin olisi asettanut maksimaaliseen ajoakun lataustilaan, ajoakku meni jotakuinkin tyhjäksi tyhjäkäynnin aikana. Tästä pääsen myös erääseen huonoon puoleen, eli talviolosuhteissa ajoakun kapasiteetti on ajotietokoneen mukaan maksimissaan 28 kilometriä ja todellisessa käytössä hätäisesti 20 kilometriä, keskiarvon ollessa omissa testeissä 15-20 kilometrin haarukassa.
Positiivisena puolena on puolestaan se, että ajoakku latautuu varsin herkästi ja hybriditilassa ajaessa auton bensankulutus pysyi nurkka-ajossa noin seitsemässä litrassa ja maantieajossa 5,4 litrassa, jolloin autossa oli myös koko perhe mukana ja takakontti täynnä matkatavaroita. Mikäli autolla lähti ajamaan tyhjällä ajoakulla, olivat ensimmäiset parikymmentä kilometriä kulutukseltaan 15 litran molemmin puolin. Toisin sanoen talvella olisi hyvä päästä liikkeelle täydellä ajoakulla, jolloin ensimmäiset kilometrit pääsee kompensoimaan sähköllä ennen moottorin lämpeämistä.
Nämä jäivät harmittamaan
C5 X:stä löytyi myös muutama harmittava piirre. Näistä ensimmäinen liittyy vahvasti Suomen talven erilaisiin olosuhteisiin. Auton keulassa olevat anturit tahtoivat jäädä kuran ja jään alle, jolloin esimerkiksi vakionopeudensäädin lakkaa toimimasta. Samoin auton kamerat menevät helposti käyttökelvottomiksi, joten auton puhdistaminen antureiden kohdalta nousee tärkeäksi proseduudiksi ennen liikkeellelähtöä.
Toinen ajamiseen vaikuttava seikka on auton navigaattorin antamat nopeusrajoitukset, jotka tutka tunnistaa hyvin, mutta jostain syystä ne vaihtuvat nopeammiksi sellaisilla teillä, joilla on kesällä nopeammat ajonopeudet. Mikäli autolla tulee mökkitieltä isommalle tielle, ei navigaattorin antamaan nopeusrajoitukseen kannata luottaa, vaan vastuu jää edelleen kuskille ottaa asiasta selvää. Mutta tämähän se onkin hauskaa, sillä milloin navigaattoria useimmiten tarvitsee? Mutta tämä sama haaste vaivaa toki muitakin merkkejä.
Kesäolosuhteissa testaamamme ja hyväksi havaittu kaistallapitoavustin on sen sijaan suomalaisilla polanteisilla talviteillä lähes käyttökelvoton. Tämän huomasin Hämeenlinnan moottoritiellä ajaessani, jossa kaistamerkinnät ja talviset ajourat ovat jossain määrin kaksi eri asiaa. Parin automatiikan tekemän korjausliikkeen jälkeen opin nopeasti, mistä valikosta löytyy kyseisen toiminnon poispäältä ottaminen. Lähes yhtä nopeasti tuli opittua se, että tämä toiminto pitää ottaa pois päältä jokaisella käynnistyskerralla.
Ajotiloissa on eroa
Auton ajotilavalinnat ovat jossain määrin ristiriitainen kokemus. Lyhyen rangen takia sähkötilassa ajaminen on kylmissä talvioloissa lähinnä kuriositeetti. Sen sijaan Comfort-tila on tänä päivänä ehkä lähimpänä legendaarisen C6:n ajomukavuutta Citroën-merkin keulassa omaavissa automalleissa, joka onkin erittäin mukava taittaa pitkää matkaa. Äärimukavuuden vastapainona perstuntuma tiehen oli ajoittain omaan makuuni hitusen liian tunnoton, johon tottuminen muutenkin puskemaan pyrkivällä autolla otti aikansa.
Kun ajotilaksi vaihtoi hybridin, muuttui auton tuntuma jäykemmäksi. Nurkka-ajoon oli puolestaan Sport-asetus mieluisin, koska tällöin etenkin keulan pidontunne oli parhain, jota osaa arvostaa liukkaissa risteyksissä ja kaupunkiajossa muutenkin. Sporttitila nosti auton kulutusta jonkin verran korkeamman kierrosalueen takia.
Koska ajotilojen asetuksia ei pysty muokkaamaan (selkeä applemainen puute), olisin kaivannut niiden rinnalle vielä ns. talviajotilaa, jossa olisi Sport-tilan alustan jäykkyys yhdistetty taloudellisempaan kierrosalueeseen. Mutta isossa kuvassa, valituksistani huolimatta, auton ajettavuus on oikealla ajotilalla vallan mainio. Auto oli suorastaan elementissään roudan rajusti kiusaamalla asfalttitiellä ja auto meni eleettömästi muhkuroiden yli kaikilla ajotiloilla. Suurin ero Comfortin ja muiden ajotilojen välillä oli se, että Comfort-asetuksella auto tuntui heijaavan pomppuisen kohdan jälkeen.
Ongelmia ylämäkeen peruuttaessa
Pieneksi puutteeksi lasken myös auton kohtalaisen heikon peruutuskyvyn loivaan ylämäkeen. Kun olin peruuttamassa autoa mäen päällä olevan talon pihaan, on se tehtävä ns. kerralla alusta loppuun. Muussa tapauksessa, jos autoa pitää peruuttaessa vähän ohjata ja samalla nostaa kaasua hiemankaan kaasulta, tai auton perä nojaa penkan reunaan, puuttuu luistonesto ankarasti peliin ja liike pysähtyy. Autoa ei saa tämän jälkeen liukkaalla lumella liikkeelle, sillä renkaat sutivat hetken tyhjää, jonka jälkeen automatiikka keskeyttää yrityksen. Tässä kohtaa en lähtenyt katsomaan auton asetuksia, että saako automatiikkaa pois päältä, vaan tyydyimme tyhjentämään auton takakontin kantaen tavarat lopun matkaa talolle.
Asia jäi sen verran kiusaamaan, että kokeilin asiaa pari kertaa uudelleen, lopputuloksen ollessa sama. Oman tuntumani mukaan C5 X puskee peruuttaessa todella reilusti, joten sen ohjaaminen kapeaa penkkaista tietä pitkin ylämäkeen vaatii jo hieman yläkerran apua – tai sitten Ari Vatasen kädet ja jalat. Etuperin ajaen autolla pääsi saman tien päähän eleettömän varmasti.
Mukavaa ajamista
Kehuja ansaitsee auton jo mainitsemani nopea lämpiäminen ja samoin myös ajoakun kohtalaisen herkkä ajonaikainen latautuminen. Vaikka liikkeelle lähtee tyhjällä ajoakulla, niin hybriditilassa auton kulutus pysyi kohtalaisissa lukemissa (reilu viisi litraa satasella maantieajossa). Koska suhtauduin testiin vakavasti, tein lämpimällä autolla puolen tunnin ajolenkin sorteissa ja t-paidassa noin 25 asteen pakkasella. Hyvin tarkenin. 🙂
Vaikka edellä kuvasin auton eteen tulleita ongelmia, jäi koeajojaksosta lopulta positiivinen tunne. Auton parhaita puolia talviajossa ovat sisätilojen nopea lämpeäminen, oikeasti mukava ajotuntuma ja maltilliset kulutuslukemat auton lämmettyä. Eikä tyylikäs ulkonäkö myöskään harmita.
Yhteenveto
Usean Citroënin kokemuksella C5 X on parasta, mitä merkki on pöytään laittanut pitkään aikaan. Leppoisaan ajamiseen auto on enemmän kuin paikallaan ja kunhan sen pienet puutteet ottaa huomioon, pystyy niiden kanssa elämään mainiosti. Ehkäpä kyse on kuitenkin siitä luonteesta, josta ranskalaiset autot tunnetaan.
