Miltä tuntuu vaihtaa kerralla sähköautoon – Volvo XC40 testissä

Miltä tuntuu vaihtaa kertaheitolla dieselistä sähköautoon, suoraan perheen kanssa kesälomamatkalle? Tästä päätin ottaa selvää nelihenkisen perheen ihmiskokeen muodossa, joka on parhaillaan käynnissä.

Taustaa:

Olen viettänyt paljon aikaa neljän pyörän päällä, pääasiassa työni puolesta. Allani on ollut erinäisiä polttomoottoriautoja, pääasiassa pieniruokaisia diesel-autoja. Kilometrejä on tullut parhaana vuonna lähes satatuhatta (täysin järjetöntä), mutta keskimäärin noin 25-40 tuhatta kilometriä vuodessa. Työmatkojen päälle ovat tulleet normaalit ajot, eli lyhyttä kauppareissua ja lasten viemistä sekä hakemista päiväkodista ja koulusta. Sekä tietysti pari kertaa vuodessa entiselle kotiseudulleni Pohjois-Karjalaan suuntautuneet lomareissut perheen kanssa.

Tyyliniekassa on jo vuosia tehty autojen koeajoja siihen erikoistuneiden autotoimittajien toimesta. Tänä vuonna hyppäsin itse mukaan hieman erikulmaisella agendalla, eli millaisia fiiliksiä koeajettava autot ja automerkit herättävät. Ja mitä voisimmekaan oppia ihmiseltä, joka ei ole kiinnostunut ensisijaisesti tekniikasta, vaan tyylistä ja tunteesta.

Volvo XC40 Recharge 2021

Tämän ajatuksen myötä olen koeajanut kattanut Volvon uutuus-hybridejä, sekä pintapuolisesti XC40-sähköautoa. Laajemman koeajoraportin täyssähköisestä XC40:stä olemme julkaisseet aiemmin sähköautotoimittaja Joosen toimesta, jonka tyyli on ottaa kaikki tehot irti autoistaan. Koska itse edustan konservatiivisempaa kuljettajatyyppiä, päätin ottaa selvää miten maltillisella dieselillä suht nuukasti ajavana voisin selvitä puhtaasti sähköllä.

Suosittelemme

Jotta testi olisi mahdollisimman realistinen, päätin ottaa auton pidempään testiin ja tehdä sen kanssa viikon mittaisen lomareissun Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan perheeni kanssa.

Mitä selvitin etukäteen?

Aiempien koeajojen myötä Volvon käyttökokemus kuskin penkiltä oli tuttu. Etukäteen selvitin käytännössä sen, millainen latausverkosto Suomessa tällä hetkellä on sillä reitillä, jossa tulisin viikon ajelemaan. Tätä varten kyselin Jooselta mitä latausapplikaatioita minun kannattaa asentaa valmiiksi ennen matkalle lähtöä. Tämän lisäksi latasin auton akun kerran täyteen kotona hidaslatauksena (ja se oli kyllä nimensä mukaisesti hidas).

Vaikka hidaslataus on sanansa veroinen, riittää se kotikäytössä, kun auton lataa yön aikana.
Vaikka hidaslataus on sanansa veroinen, riittää se kotikäytössä, kun auton lataa yön aikana.

Suurin vaiva etukäteisvalmisteluissa oli latausapplikaatioiden maksutietojen lisääminen. Nakkasin applikaatioihin N26-virtuaalipankin Mastercardin, jonka applikaatio toimii näissä sovellusmaksuissa kuin junan vessa. Maksujen vahvistaminen tapahtuu näppärästi kuittaamalla pankkiapplikaation notifikaatio ja onnistuneista maksuista saa kuittauksen niin ikään puhelimen notifikaatiolla. Kertaakaan en ole tarvinnut puljata kertakäyttöisten pin-koodien kanssa, joka on arkipäivää polttoainemaksujen mobiilimaksamisten kanssa.

Matka alkaa

Kun olemme aiemmin matkanneet Kangasalta Joensuuhun perheen kanssa, olemme pitäneet ruokatauon puolimatkan krouvissa Hankasalmen Jari-Pekka -liikenneasemalla. Niin tälläkin kertaa. Tässä kohtaa akun varaus on 46 prosenttia. Ajoin Volvo XC40:n latausasemalle ja opiskelin siinä nopeasti mihin laturiin minun kannattaa auto laittaa.

Volvo XC40 on mainio kulkuväline perheelliselle.

Koska lähdin ns. soitellen sotaan, en ehtinyt saamaan yhdenkään latausfirman RFID-lätkää, joten olin puhtaasti applikaatioiden varassa. Jari-Pekalla homma toimi mainiosti ja latauksen käynnistettyäni menimme syömään. Lounastaukomme kesti vajaan tunnin, jonka aikana akku oli 90 prosenttisesti täynnä ja jatkoimme matkaa. Tämän jälkeen ajoimme täsmälleen samaa reittiä pitkin Joensuuhun yhdellä välipysähdyksellä (jonka olemme aina ennenkin tehneet). Varaustaso perillä oli 38 prosenttia ja matkaan meni saman verran aikaa kuin aina ennenkin.

Mitä tästä opin: 400 kilometrin matkaan meni täsmälleen saman verran aikaa, samoilla pysähdyksillä, ja autossa oli seuraavan päivän tarpeisiin runsaasti virtaa. Ainoa ero aiempaan oli se, että aiemmin kävin tankkaamassa auton ennen lähtöä huoltoasemalla, mutta nyt “tankkasin” auton etukäteen kotilatauksena. Omalla kohdallani suurin pelko sähköauton sopimattomuudesta omaan käyttöön hälveni kertaheitolla.

Huoletonta ajamista maakunnassa

Joensuussa ollessani olen ladannut auton kaksi kertaa Prisman parkkihallissa, kun olemme tehneet samalla ruokaostoksia. Näillä latauksilla olemme vierailleet Kolilla ja pyörineet ahkerasti Joensuun talousalueella mm. kirpputoreilla.

Auton lataaminen on tapahtunut näppärästi ostoskäyntien yhteydessä.

Missään kohtaa ei ole ollut edes lähelläkään se, että olisi pitänyt erikseen suunnitella auton lataamista. Ainoa suunniteltu lataaminen onkin edessä ennen kotimatkalle lähtöä, jolloin käyn ostamassa matkaeväät Prismalta ja lataan samalla akun täyteen.

Käytännön huomioita arjessa

Volvo XC40 on ollut mukava ajokki. Kokonsa puolesta siihen mahtuu kaikki tarvittava myös perheelliselle. Ajotuntuma on täyteen pakatussa autossa hyvä, ja itse asiassa ajomelun taso on tällöin vaimeampi, kuin tyhjällä autolla yksin ajaessa. Tästä pääsenkin siihen, että XC40 ei ole erityisen hiljainen auto moottoritiellä, mutta jos nopeus pysyy sadan kilometrin tuntivauhdissa, on äänitaso kohtuullisen hyvä.

XC40:n ratti sopii omaan pyörittelyyn muita Volvo-malleja paremmin. Tämä johtunee ratin koosta ja siinä olevien nappien sijaitseminen syvemmällä ratissa. Tämä ero voi kuulostaa pieneltä, mutta itselläni kävi muissa Volvo-mallien koeajoissa muutaman kerran niin, että käsi hipaisi tahattomasti vakionopeudensäätimen painikkeisiin, jolloin joko asetettu nopeus muuttui tai sitten kytkin “vakkarin” pois päältä.

Volvo XC40 -ratti

Parannusta kaipaan myös keskellä olevan infonäytön toimintaan. Automatiikka himmentää näyttöä valon mukaan ja kun ajan autolla esimerkiksi parkkihalliin, niin himmentyvä ruutu yhdistettynä ajokameroihin aiheuttaa sen, että keski-ikäisen näöllä kameranäkymää joutuu tihrustelemaan – mikä ei liene tarkoitus. Tunnustan tässä kohtaa, että en ole nopealla vilkaisulla löytänyt asetuksista tätä muuttavaa valintaa, mutta jos sen löydän, korjaan sen tähän artikkeliin.

Kiitosta annan puolestani XC40:n tehokkaalle ilmastoinnille. Olemme nauttineet koko viikon kauniista ja lämpimästä säästä, joten kaikki perheenjäsenemme ovat niin ikään nauttineet pääsystä autoon, joka muuttuu virkistävän viileäksi lähes saman tien. Uskon, että kaikki pienten lasten vanhemmat osaavat arvostaa tätä seikkaa erityisen paljon. 🙂

Panoraamakatto tuo autoon tilan tuntua.

Oma lukunsa on asetuksista määriteltävä yhden polkimen asetus, johon ihastuin pienen totuttelun jälkeen. Kyseinen toiminnallisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kun jalan nostaa “kaasupolkimelta” tai kun vakionopeuden ottaa napista pois päältä, pysähtyy auto nopeasti hidastaen ladaten samalla akkua.

XC40:n asetuksista voidaan määritellä yhden polkimen asetus, jolloin jarrupoljinta ei käytännössä tarvita. Toiminto vaatii totuttelua, mutta on alkuverryttelyn jälkeen toimiva.

Tämä toiminnallisuus on todella näppärä kaupunkiajossa, mutta melko nopeasti opin käyttämään sitä ns. varvastuntumalla esimerkiksi risteyksiin tultaessa niin, että nopeasti jarrupolkimen painalluksen jälkeen jalka palaa kaasupolkimelle niin, että sain tiputettua nopeutta tasaisesti. Tämä toiminto on herättänyt tuntemuksia puolesta ja vastaan, mutta itse koen tämän hyvänä ominaisuutena.

Millainen fiilis autosta toistaiseksi on?

Yleinen fiilis Volvo XC40 -sähköautosta on ehdottomasti positiivinen. Autossa on omat pienet puutteensa, joista sähkön kulutus moottoritiellä on ehkäpä se suurin – joka on aiheuttanut ne pienet pelot “rangen” riittävyydestä, sekä sisustuksen hieman muovinen tuntuma. Mutta kuten mainitsin, autolla pärjää kantamansa puolesta paremmin kuin mitä se tunne ehkä ennen koeajoa sanoo.

Volvo XC40:n ehdoton etu on hymyn naamalle tuoma ripeys, joka on sähköautoille ominaista, mutta joka korostuu XC40:n tehokkaan sähkömoottorin ansiosta. Ymmärrän siis hyvin, miksi useimmat sähköautoilijat eivät enää haikaile polttomoottorien pariin.

XC40:n takapenkillä on mukavasti tilaa, josta lapset tykkäsivät matkustaa. Kiitosta lapset antoivat myös siitä, että autoon piti nousta ja penkiltä näki hienosti ulos.

Niin sanotun tylsän arjen kannalta XC40:n sisustus on toimiva. Kun vertailupohjana ovat enemmän luksusta huokuvat XC60 ja S90 -lataushybridimallit, sekä näiden mallien ja XC40:n väliin mielestäni sijoittuva V90-lataushybridi, tuntuu XC40 hyvinkin arkiselta autolta sisustuksensa puolesta.

Mutta kun hetkenkin pohdin sitä, millaisessa arjessa autoa käytetään, tulee mieleen kurakelit ja kuraiset lapset takapenkillä. Tämä yhdistettynä vaaleaan nahkaan tai alcantara-verhoiluun ei kuulosta ollenkaan niin hyvältä – joten tätä vasten XC40:n askeettisemmat sisätilat ovat itseasiassa fiksuin valinta.

Se tunne, kun koet Volvo XC40 -sähköauton suorituskyvyn. :-)
Se tunne, kun koet Volvo XC40 -sähköauton suorituskyvyn. 🙂

Mutta tästäkin huolimatta se fiilistä nostattava asia on kohdallaan. Tällä autolla voi kevyesti haastaa valoissa lähes kaikki Suomessa olevat henkilöautot. Nimittäin se tunne, kun lähdet kiihdyttämään tuo väistämättä hymyn huulille. 🙂

Lue lisää