Kahvi on tuoretuote. On siis perin merkillistä, että reilusti suurin osa suomalaisten juomasta kahvista on ties koska paahdettua ja ties koska valmiiksi jauhettua markettimokkaa. Siinä on jotain samaa kuin jos söisimme kurkkumme aina säilykkeinä. Markettimokka on monta isoa askelta kaukana siitä, mitä kahvi voi parhaimmillaan olla.
Tuorepaahdettu ja tuoreeltaan jauhettu pienpaahtimokahvi avaa tällä saralla aivan uusia maailmoja. Ei ole vain yhtä kahvia (tai kahta, toinen on se tällä hetkellä trendikäs tummapaahtoinen) – kahvien maailma on huikean monivivahteinen. Ja äärimmäisen herkullinen.
Haluan antaa kolme vinkkiä huomattavasti parempien kahvikokemusten äärelle.
1. Hanki kahvi aina papuina – ja käytä pavut tuoreeltaan
Kahvipavut ovat parhaimmillaan noin viikosta neljään viikkoon paahdon jälkeen. Pari päivää paahdon perästä ne ovat usein liian tuoreita. Kolme kuukautta vanhoihin papuihin ei kuole, mutta niistä ei saa enää uutettua parhaita kahveja. Tuoreeltaan paahdetun papukahvin bongaaminen marketista on usein mahdotonta (joistakin paikoista sitä löytyy). Tässä kohtaa täytyykin suosia ammattimaisia pienpaahtimoita ja näiden tuotteita tuoreeltaan myyviä kauppoja.
Suosittelemme
2. Hanki kahvimylly ja jauha kahvi juuri ennen valmistusta
Jauhettu kahvi säilyy erään nyrkkisäännön mukaan kaksi päivää. Tuoksu, jonka haistat jauhetusta kahvista, on siitä uutettavasta kahvikupillisesta katoavaa makua. Jauhettu kahvi reagoi hapen kanssa sitä nopeammin, mitä hienompaa jauhatus on. Jauha pavut siis juuri ennen kahvin valmistamista.
Tarvitset siis myös kahvimyllyn. Se on usein kallein, mutta ehkä tärkein panostus matkalla kohti parempia kahvinautintoja. Alle satasella saat jo ihan kelvon, käsimyllyn sitäkin edullisemmin. Älä hanki silppuavaa myllyä (blade grinder), koska se tekee epätasaista jauhatusta. Hanki jauhava mylly (burr grinder). Halvimmat myllyt ovat yleensä silppuavia, mutta jauhava ei välttämättä maksa paria kymppiä enempää.
3. Heivaa peruskahvinkeitin, tai noudata seuraavia ohjeita
Peruskahvinkeittimessä on usein (ei aina) neljä ongelmaa:
1. Väärä uuttolämpötila (optimi on 95 astetta, näissä laitteissa monesti paljon alempi).
2. Epätasainen uutto. Vesi koskettaa suodatinsuppilossa vain keskellä olevaa kahvia ja kairaa siihen kraaterin. Reunoilla oleva kahvi jää uuttamatta.
3. Likainen keitin. Monesti vedet ladataan keittimeen sen omalla pannulla. Jos pannua ei ole pesty kunnolla viime kahvittelun jälkeen, tulee keittimen uumeniin ladanneeksi myös kahvirasvoja. Näin keitin tulee likaisemmaksi pannu pannulta – lopputuloksena varsin kamalaa kahvia.
4. Lämpölevy paahtaa kahvin pilalle. Mokan ei tarvitse olla lämpölevyn päällä kovinkaan kauaa, kun se on jo pilalla. Huikeiden tuorepaahtoisten pientilakahvien makuvivahteet jäävät tyystin palaneen maun alle.
Jos haluat tai joudut käyttämään kahvinkeitintä, ratkaise ongelmat näin:
1. Hanki laite, jossa on tunnetusti oikea uuttolämpötila. Ainakin Moccamastereissa tuntuu olevan.
2. Joissakin kahvinkeittimissä on vettä epätasaisemmin pirskottava suuosa, mutta voit myös hämmentää jauhetun kahvin ja veden sekoitusta valmistuksen aikana. Kaikissa keittimissä tämä ei onnistu.
3. Kaada vesi keittimeen erillisellä, puhtaalla kannulla.
4. Hanki keitin, joka tekee kahvin termoskannuun, eikä lämpölevyä tarvita.
Jos heivaat peruskahvinkeittimen, suosittelen tarkastamaan isompien kahviannoksien valmistukseen esimerkiksi Chemexin kahvikarahvisarjaa (kuvassa Chemexin 10 kupin Classic-sarjan karahvi). Yksittäisiin kupillisiin ja matkakäyttöön soveltuu täydellisesti Aeropress. Pressopannu ei anna ihan parasta lopputulosta, mutta on sekin monesti askel kohti parempaa kahvinautintoa.
Jos haluat yksityiskohtaisempia ja laitekohtaisia vinkkejä, suuntaa Kahvia & Suklaata -blogin äärelle, jossa alkaa ilmestyä osa kerrallaan Opas loistavan kahvin valmistamiseen. Oppaassa käsitellään tarkemmin keskeisiä työkaluja paremman kahvin valmistamiseksi, loistavien kahvien valintaa sekä kahvin uuttotekniikoita ja valmistusmenetelmiä.