Kakkosauton valinta – sähkö vai bensa?

Olen ollut tyytyväinen sähköautoilija jo useamman vuoden, enkä enää voisi valita ykkösautoksi muuta kuin täyssähköisen kulkupelin. Kakkosauton kohdalla tilanne on kuitenkin toinen. Ajoa olisi vähän, todennäköisesti n. 5000 km vuodessa, joten onko sähkössä järkeä? Tässä jutussa lasketaan tilanne auki.

Kriteerit kakkosautolle

Ykkösautona palvelee seitsemänpaikkainen Tesla Model X 90D ’16, johon mahtuu koko uusioperhe matkatavaroineen mainiosti. Kakkosauton tehtävänä on lähinnä nurkissa pyöriminen, eikä sillä olet tarkoitus ajaa pidemmälle kuin pakon edessä. Käytännössä silloin on ajettava Hyvinkään kupeesta Helsinkiin tai Tampereelle moottoritietä, ja itseni tuntien rekkojen peesaaminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto – mieluummin ajan vaikka bensalla. Kiperä tilanne!

Tilannetta mutkistaa se, ettei auto tule pelkästään meidän perheemme käyttöön, vaan kyseessä on muodikkaasti yhteiskäyttöauto. Toinen käyttäjä on lähistöllä asuva eläkkeellä oleva äitini, joka tarvitsee autoa pääasiassa ruokakaupassa käyntiin ja satunnaiseen sukulointiin – jos korona joskus hellittää. Hänen 15 vuoden ikään ehtinut bensakrematorionsa irtisanoi yhteistyösopimuksen lopullisesti, josta sitten lähti ajatus yhteisesti menopelistä.

Äitimuorin Chrysler Sebringin kilometrit täyttyivät sopivasti samaan aikaan, joten päätimme jakaa autoilun kiinteät kulut. KUVA: Wikipedia

Päädyimme yhteisautoon, koska kiinteiden kustannusten osuus on autoilussa kaikkein suurin silloin, kun ajetaan vähän. Ei ole järkeä pitää kahta autoa pihassa seisomassa, ja maksaa satasia kuussa ihan vaan omistamisen ilosta, kun ajot on kerran mahdollista sopia. Äidin vaatimuslista on lyhyt: auton on oltava pieni ja automaattivaihteinen, itsellä vaatimuksia on enemmän.

Yhteensä saimme kasaan seuraavat valintakriteeri:

  1. Automaattivaihteet
  2. Pienikokoinen, jotta parkkihalleissa on helppo pyöriä; tavaratilaa ei tarvita
  3. Neljä ovea, koska vauvan turvaistuin on saatava tarvittaessa takapenkille
  4. Päästävä 150 km moottoritietä rajoitusnopeudella joka säässä → 40 kWh akku
  5. Budjetti 5000-7000 euroa, rahoituksen ottaminen on mahdollista jos päätyy kalliimpaan
  6. Vuosimalli 2010 tai uudempi (tai todella vähän ajettu pari vuotta vanhempi)
  7. Käyttövoimana bensa tai sähkö (dieselit suljettiin pois käyttöverojen takia)

Mitähän tällä saa?

Suosittelemme

Löytyykö sopivia sähköautoja?

Käytännössä sopivia sähköautoja ei kovin monia löydy, vaikka edullisimmillaan sähköauton saa jopa alle kymppitonnilla. Esimerkiksi Nissan Leaf pienimmällä 24 kWh akulla on tähän tarkoitukseen käyttökelvoton. Kun talvirange on alle 100 km, niin satunnaisista stadin reissuista tulisi turhan hankalia. Voisihan välissä ladata, mutta auton vieminen laturiin olisi yhtä säätöä jos palaverin kesto ei olisi tarkasti tiedossa: yksivaiheinen Type2-lataus ei riitä täyttämään akkua jos palaveri kestää tunnin, ja pikalaturilla auto taas valmistuu ennen parin tunnin palaverin päättymistä.

En myöskään kelpuuttanut listalle 30 kWh akkuisia suosikkeja kuten Seat Miitä tai Hyundai Ioniqia. Näissäkin akku on yksinkertaisesti liian pieni, jolloin stadinreissulla on aina pakko ladata, eikä Tampereelle pääsisi edes menomatkaa ilman stoppia. Vaikka hinta nousee useammalla tonnilla, menevät kauppareissua pidemmät ajelut ihan yhtä hankaliksi kuin netin halvimmalla Leafilla. Jos rekkojen peesaaminen tai lataaminen mennen tullen ei olisi ongelma, kasvaisi valinnanvara. Minulla meni hermo ajaessani koeajolla yhden liittymävälin verran moottoritietä rajoitinta vasten kuorma-autoksi rekisteröidyllä Transporterilla, joten en lähde tähän leikkiin.

1280px-2019_Nissan_Leaf_N-Connecta
Nissan Leaf jäi kakkosvaihtoehdoksi korkeamman hinnan ja suuremman koon vuoksi. KUVA: Wikipedia

Niinpä sähköisiksi vaihtoehdoiksi jäävät edullisimmat ”mediumakkuiset” Nissan Leaf 40 kWh akulla ja Renault Zoe 41 kWh akulla. Zoe on hivenen edullisempi ja pyynnit alkavat noin 17000 eurosta. Nissanin pyynnit ovat pari tonnia korkeammat. Valinta kääntyy Zoeen paitsi alemman hinnan, myös näppärämmän koon ja peräti 22 kW kolmivaihelaturin ansiosta. Akku täyttyisi rivakasti Type2-laturilla tarvittaessa.

Ykkösauton kohdalla tilanne olisi ehkä toinen ja Leaf veisi isompien tilojen ansiosta voiton. Tosin jos budjetti olisi yhtään isompi tai kyseessä olisi ykkösauto, valinta olisikin 25000-30000 euron Tesla Model S 85, koska vanhassakin Ässässä on autoa paljon enemmän kuin uudessa Zoessa tai Leafissa.

Taloudellinen järkevyys – käyttökulut sähkö vs. bensa

Viidellä tonnilla saa ihan kohtuullisen käytetyn bensa-auton, jos ei arvota ajonautintoa korkealle. Kakkosauton kohdalla kauppareissun verran sinnittelen minäkin. Nettiauton suosikkilistalle löytyy jokunen yllättäväkin valinta, ja loppusuoralle pääsevät mm. Honda Jazz ja Citroen C3. Naisväki tyrmää automiehen valinnat: Alfa GT ei kelpaa kaksiovisuuden vuoksi ja todella edukkaasta Fiat Cromasta ei kuulemma edes keskustella, vaikka kokemus autosta oli mukava.

Kiinteissä kuluissa ei tule hirveästi eroa. Autovero on alle parisataa kaikissa kandidaateissa. Kun lasken liikennevakuutuksia POPin laskurilla, pyörivät senkin hinnat aika tarkkan 200 euron tuntumassa. Mikäli valinta on Zoe, sitä rasittaa 450€ kasko, jota ei halpisten kohdalla katsota tarpeelliseksi. Toisaalta vanhempaa polttomoottoriautoa rasittavat suuremmat ylläpitokulut, joita syntyy väkisin vaikka autolla ajetaan vain vähän. Kun kilometrejä ja vuosia on pohjilla, tulee eteen kaikkea pientä, joten huoltoihin pitää varata ainakin sama 450€ extraa, mikä Zoessa menee kaskoon.

Käytännössä erotukseksi muodostuu Zoen rahoituskulu. Kun hinta on kymppitonnin kovempi, tarkoittaa tämä n. 140€ kk-maksua rahoitusyhtiölle (eli 1680€ vuodessa) viiden vuoden maksuajalla ja 5000€ loppuerällä. Tämä pitäisi kuitata halvemmalla ajamisella, seuraavaksi lasketaan onnistuuko se.

Kannattaako Zoe taloudellisesti? KUVA: Wikipedia

Uudehkot bensa-autot ovat kohtuupihejä. Normikulutukset pyörivät jopa alle 5 l/100km lukemissa, mutta niitä ei tietenkään kannata uskoa. Varsinkin meidän pätkäajossa, jossa autolla tyypillisesti ajetaan vajaan 10 km päähän kauppaan, on kulutus etenkin talvella pilvissä, koska moottori ei koskaan ehdi lämmetä kunnolla. Ja kun kaikki pidemmät ajot ovat moottoritietä, jossa kulutus on myös korkea, täytyy kulutukseksi laittaa ainakin 7 litraa sataselle. Bensan hinnan pyöriessä 2€ tuntumassa on 100 km kustannus siten 14 €.

Pieni ja kevyt sähköauto on kaupunkiajossa parhaimmillaan. Talvella toki kulutus nousee, mutta tämän mukavuuden hinta ei ole paha. Tosin moottoritiellä Zoen kiitäessä 135 km/h rajoitettua huippunopeuttaan kulutus ei ole enää pieni. Arvioin keskikulutukseksi vuoden ympäri 25 kWh/100km. Sähkösoppari on tuurilla valikoitunut kiinteähintaiseksi, joten lataushäviöt huomioiden lataus maksaa 12 c/kWh. 100 km hinta on siis 3,00 €.

Ajamisen kustannuksessa syntyy siten säästöä sähköauton hyväksi 11 € per 100 km. Jotta 140€ rahoituskustannus kuittaantuisi, pitäisi kuukaudessa ajaa liki 1300 km ja vuodessa yli 15000 km. Matka on kolminkertainen tarpeeseemme nähden, eli taloudellisessa mielessä sähkössä ei ole järkeä meidän tapauksessamme.

Entä jos haluaa sähkön?

Kun lasketaan toisin päin, on sähköautoilun polttoainesäästö 5000 km suoritteella 550€ ja 7500 km suoritteella 825€. Jos väkisin haluaa sähköauton, voi asiaa toki perustella itselleen asettamalla vuotuiset huoltokulut excelissä suuremmaksi – tosin arvio ei ole kovin realistinen, ellei kohdalle todellinen maanantaikappale.

Bensan hinta on pilvissä Ukrainan kriisin varjolla, ja hinnan suunnasta on moniakin eri näkemyksiä. Vaikka hinta nousis rajusti, ei se muuta yhtälöä. Bensan pitäisi maksaa yli kolme euroa, jotta sähköauto olisi tällä ajolla edullisempi. En usko tähän edes viiden vuoden päästä.

Jos ajoa olisi yhtään enemmän tai budjetti olisi reilumpi, valintani olisi edullinen alkupään Tesla Model S 85. Mielestäni kymmenvuotias Tesla on autona paljon parempi kuin pakasta vedetty edullisen pään sähköauto. KUVA: Joose Luukkanen

Jälleenmyyntiarvolla kikkailu voi sekin auttaa. Itse arvioin kummankin auton hinnan puolittuvan viidessä vuodessa, jolloin bensa-autosta saisi n. 3000 € ja Zoesta n. 8000 €. Kun Zoen rahoituksen jämäerä on 5000€, jää kummassakin skenaariossa käteen sama summa. Jos arvioi bensa-auton arvon romahtavan ja Zoen pitävän arvonsa, esimerkiksi arvoimalla niiden hinnoiksi rohkeasti 2000€ ja 12000€, voi väittää kulun olevan sama.

Jos kokee satasen kuussa olevan pieni lisähinta 5-8 vuotta nuoremmalla autolla ajamisesta, niin silloinkin tilanne muuttuu. Toisen satasen panostamalla saakin sitten jo melkein uutta sähkistä alle. Minä en nyt vaan tykkää Zoesta niin paljoa, että maksaisin siitä yhtään extraa.

Jollain voivat vihreät arvot painaa vaakakupissa sen verran paljon, että sähköauto pitää valita jo sen vuoksi. OK tämäkin.

Yllättävä lopputulos – bensa voitti

Lopputulemana en näe tässä tilanteessa mitään järkeä sähköauton ostolle. En, vaikka kuinka sähköautoista pidänkin. Olen aiemmin ajanut Zoella, ja se on ainoastaan sarjassa ihan kiva. Mielestäni on yksinkertaisesti tyhmää maksaa montaa tonnia ylimääräistä, kun halvan sähköauton valitsemalla ei oikeastaan saa mitään extraa.

Jos satasen panostuksella saisi Teslan, niin asia olisi jo eri. Jos talossa olisi vanha Model S, ajaisin sillä mieluummin moottoritiekeikat silloin kun ison Model X:n tiloja ei tarvittaisi. Yhtälön voisi jopa saada tälle vaihtoehdolle suotuisaksi jyvittämällä kakkosautolle kaikki yksinäni ajamat reissut 300 km säteellä, mutta tämä olisi itsepetosta: sekä ykkösauton km-kohtainen kulu että autoilun kokonaiskustannukset nousisivat.

Ei siinä auttanut muu kuin ostaa viiden tonnin bensapeli. Valinta oli mukavan näppärä Honda Jazz, jonka portaaton vaihteisto on oikeastaan aika kiva. Vaikka kone on nuhapumppu, niin peli liikkuu jopa yllättävän ripeästi kunhan vaihteiston laittaa sporttimoodiin. Yllättäen auto on sähkärimäinen, sillä tallaan pohjaan painaessa kone kiertää tasaista maksimitehon antavaa 6000 rpm lukemaa, ja muuttuva välitys aikaansaa nopeuden nousemisen. Meno on jopa tasaisempaa kuin hybridivirityksillä, sillä veto ei katkea vaihteen vaihtumisen vuoksi.

Niin siinä vaan kävi, että pihaan tuli Teslan kaveriksi bensa-auto. Tähän mennessä Honda Jazz on hoitanut hommansa kuten pitää. KUVA: Joose Luukkanen

Hyvällä tuurilla Honda käy ja kukkuu jokusen vuoden ilman ongelmia pienillä huoltokuluilla. Vaikka japanilaismoottorit ovat kohtuullisen luotettavia, voi kone toki porsia huonon tuurin osuessa kohdalle. Tosin tuuletin voi likaantua sähköautollakin kilometrien kertyessä. Aika näyttää!

Lue lisää