Yksi Hot Rod & Rock Show’ssa ensi kertaa nähdyistä jenkeistä oli kangasalalaisen Tarmo Sorangon 1968-mallinen Chevrolet Camaro. Auto edustaa viime vuosina suosioon noussutta pro touring -tyyliä. Se tarkoittaa vanhojen muskeli- ja poniautojen tekniikan modernisointia ja ajettavuuden kohentamista, mutta ulkonäkö säilytetään kuitenkin lähellä alkuperäistä.
Sorangon Camaro tuotiin Suomeen USA:n Wisconsinista vuonna 2007. Auto ostettiin netin kautta suomalaiselta mieheltä ja rekisteröintikatsastettiin kotimaahan. Camarolla ajettiin ensimmäinen kesä peruskuntoisena ja sen jälkeen auto purettiin osiin. Alun perin suunnitelmissa ei ollut rakentaa Camaroa näin kattavasti, mutta poniautossa oli niin pahoja ruostevaurioita, että mopo lähti käsistä niiden korjaamisen yhteydessä. Camaron omistaja näki peltitöiden tekijällä pro touring -henkeen rakennetun menopelin, ja idea auton jatkojalostamiseen kumpusi tästä hetkestä.
Sorangon projekti kesti lähes kahdeksan vuotta, ja auto saatiin esittelykuntoon sopivasti päivää ennen Tampereen näyttelyä. Omistaja lupasi rouvalleen kaksi kuukautta sitten pääsevänsä tähän tavoitteeseen, ja lopulta se saavutettiin, vaikka pientä stressiä oli välillä ilmassa. Pro touring -tyylisessä autossa yksi tärkeimmistä asioista on kunnollinen alusta. Sarangon Camarossa on takana Detroit Speed Engineeringin nelilinkkimallinen peräntuenta, ja taka-akselilta löytyy myös panhard-tanko sekä tukevat kallistuksenvakaajat. Edessä on saman firman tekemä apurunko ja Nascar-tyyppiset kallistuksenvakaajat sekä hammastanko-ohjaus. Olka-akselit on puolestaan lainattu C6-korisesta Corvettesta.
Suosittelemme
Ensimmäisen sukupolven Camarossa on itsekantava kori, mutta Sorangon auton alla on tavallaan runko, joka on syntynyt yhdistämällä etuapurunko peräosaan. Tämä parantaa korin jäykkyyttä ja sitä kautta ajettavuutta. Camaron etupäähän on asennettu Baerin valmistamat kuusimäntäiset 14-tuumaiset levyjarrut, ja takana luotetaan SSBC:n 13-tuumaisiin vauhdinhillitsimiin. Samassa systeemissä on kätevästi mukana myös käsijarru. Vanteet on lainattu C6-koppaisesta Corvette Z06:sta, ja ne ovat takana tuumaa isommat kuin edessä. Etukiekot ovat siis 18- ja takavanteet 19-tuumaiset.
Myös pellin alla on huomattavasti tuoreempaa tekniikkaa kuin auton vuosimalli antaisi olettaa. Camaroa vauhdittaa alumiinilohkoinen LS3-veekasi, jota on käytetty vuoden 2008 jälkeisissä Corvetteissa ja Camaroissa. Ruiskumoottoria ei ole päästy vielä penkittämään, mutta teholukeman pitäisi olla 500 hepan paremmalla puolella. Voima välitetään takapyörille Tremecin viisipykäläisen manuaalin kautta, ja taka-akselilla on edelleen alkuperäinen kymppipulttinen lukkoperä.
Sorangon Camarossa on käytetty reilusti aitoa hiilikuitua, ja niinpä konepelti, takaluukun kansi ja nokkapala ovat tästä materiaalista. Silmiin pistää myös modernien Camarojen tyylinen maski, jonka omistaja on tehnyt itse suorasta hiilikuitulevystä. Konehuoneen pellit sekä imuputketkin on valmistettu omin käsin, ja konepelti sekä takaluukun kansi aukeavat komeiden alumiinisaranoiden voimin. Auto on maalattu uudempien Chevroletien värikartasta löytyvällä Carbon Flash Metallic -nimisellä sävyllä, joka näyttää keinovalossa mustalta ja päivänvalossa hieman vihertävältä.
Sorangolta on mennyt upean Camaronsa rakentamiseen jo noin 50 000 euroa vuosien mittaan, mutta auto ei ole silti kokonaan valmis. Eteen tulee vielä Recaron penkit, jotka verhoillaan mustalla nahalla ja alcantaralla. Lisäksi autoon asennetaan siitä tällä hetkellä puuttuvat ovipaneelit ja takapenkki, jotka tehdään samaan tyyliin.