Volkswagenin ison Touareg-katumaasturin ura on venähtänyt jo 18 vuoden mittaiseksi. Tätä nykyä tuotannossa on auton kolmas sukupolvi, jonka valikoima täydentyi mallinimen täysi-ikäisyyden kunniaksi yli 460-hevosvoimaisella R-lataushybridillä.
Ei mikään hot hatch
R-Volkkarit on opittu tuntemaan Golf R:n kaltaisina hot hatcheina, mutta saksalaismerkin sporttidivisioona on tehnyt historiansa aikana muunkinlaisia autoja. Yksi niistä on vuonna 2008 päivänvalon nähnyt Touareg R50, jota vauhditti vielä kymmensylinterinen TDI. Nykyajan asenneilmastossa moisen myllyn sovittaminen ison katumaasturin nokalle aiheuttaisi lievää suurempaa närästystä, joten uusi R-Touareg on poliittisesti korrekti pistokehybridi.
Voimaa kuitenkin riittää siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi. Voimalinja on jo tuttu esimerkiksi Porsche Cayenne E-Hybridistä, eli polttomoottorina palvelee turbolla terästetty kolmilitrainen bensa-V6. Lisäpotkua saadaan vielä sähkömoottorista 100 kilowatin verran. Näillä eväillä yhteistehoksi kerrotaan komeat 462 hevosvoimaa, ja maksimivääntöä irtoaa vieläkin vaikuttavammat 700 newtonmetriä.
Potku välitetään luonnollisesti kaikille neljälle pyörälle, ja vaihteistona palvelee ZF:n kahdeksanpykäläinen automaatti, jonka yhteyteen myös sähkömoottori on integroitu. Tässä pistokehybridissä nelivetokin on ihan oikea jokapyöräveto, joka pystyy jakamaan parhimmillaan 70 prosenttia voimasta etupäähän ja 80 prosenttia taakse ajotilanteen mukaan. Ainoastaan tavaratilan volyymin kanssa pitää tehdä pieni kompromissi. 14,1 kWh:n akkupaketti on nimittäin sijoitettu auton peräpäähän, joten ruuman maksimivetoisuus on kutistunut 610 litraan. Se riittänee useimmille, mutta lukema on kuitenkin pienempi kuin pelkällä polttomoottorilla ryyditetyn Touaregin massiiviset 810 litraa.
Suosittelemme
Paremman väen kansanauto
Sisään astuminen kertoo välittömästi, että nyt ollaan nousemassa vähän arvokkaamman Volkkarin kyytiin. Todella reilun kokoisella vaakasuuntaisella kosketusnäytöllä ja täysin digitaalisella mittaristolla varustettu kojelauta on jo tuttu tavallisesta Touaregista, eli laatuvaikutelma on kunnossa ja materiaalit pääosin auton hintaluokan mukaisia. Kojelaudan reunaa koristavat kontrastiväriset tikkaukset, joita löytyy myös vakiona olevista nahkaverhoilluista istuimista. Hillittyä sporttitunnelmaa saadaan penkkeihin brodeeratuista R-logoista, ratin R-koristeista ja alumiinipolkimista, mutta kokonaisuus menee silti vahvasti luksuksen puolelle.
Tunnelmaa kohottaa myös moneen eri sävyyn säädettävissä oleva tunnelmavalaistus, joka ulottuu takaoviin asti. Etuistuinten reunatoppauksia ja reisitukeakin voi säätää sähköllä, joten nojatuolimaisista penkeistä saa haluttessa hyvinkin tyköistuvat. Touaregin tilat ovat kuitenkin kaikkea muuta, eli etumatkustajaan jää juhlava hajurako, ja takapenkin polvitilat riittävät pitkäjalkaisellekin seurueelle.
Keskinäytön käyttö vaikuttaa hyvin loogiselta, mutta varustepaljouden vuoksi eri toimintoihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen ajoon lähtöä. Esimerkiksi penkinlämmittimien säätöihin pääsee kuitenkin aina käsiksi ruudun alareunasta, joten usein tarvittavaa toimintoa ei tarvitse hakea valikon syövereistä. Auton digimittaristo on ikään kuin leveän tuplanäytön toinen osa, ja siihen saa monenlaisia näkymiä navigaattorin kartasta alkaen.
Tämän yksilön erikoisuus on kuitenkin mittaristossa näytettävä pimeänäköjärjestelmän ruutu, joka merkitsee esimerkiksi hämärässä liikkuvat ihmiset keltaisella huomiovärillä. Se erottuu todella hyvin mustavalkoisesta kamerakuvasta, mikä tuli todistettua kaupunkiliikenteen iltahämärässäkin. Systeemin todellinen etu tulee kuitenkin esiin vasta pimeillä maantietaipaleilla, jolloin esimerkiksi autoa lähestyvät hirvet tunnistetaan ja niistä osataan varoittaa ajoissa.
Hienostunutta menoa myös bensakoneen voimin
Touareg R:llä pääsee valmistajan mukaan parhaimmillaan 47 kilometriä pelkän sähkön voimin. Autoa oli kuitenkin ehditty ladata vasta hetki ennen koeajomme aloittamista, joten virtaa riitti vain muutamaan kilometriin puhtaasti sähköllä. Silloin iso SUV etenee luonnollisesti kuin sukkasillaan, mutta ei bensakoneen käynnistäminenkään arvokasta tunnelmaa pilaa. V6:n ääni on erottuvimmillaankin vain etäistä murinaa jostakin kaukaa konepellin alta erityisesti Normal- ja Comfort-moodeissa.
Sporttimoodin kääntäminen päälle keskikonsolin valitsinrullasta tuo mukanaan hieman enemmän ääntä, mutta kovin räyhäkkääksi tunnelmaa ei voi vieläkään kutsua. Samalla myös vaihteisto laittaa pienempää pykälää sisään ja ilmajousitus sekä ohjaus jäykistyvät. Hieman hermostuneen oloinen meno ei oikein tahdo sopia isoon katumaasturiin, joten sporttiasennosta tulee siirryttyä melko nopeasti pois. Normal- ja Comfort -moodeissa kulku on paljon rentouttavampaa, mutta jälkimmäisessä korin liikkeet voivat olla joidenkin makuun jo turhan vellovia.
Niinpä Normal-asento sopii parhaiten arkiajoon. Jousitus on siinäkin aivan riittävän pehmeä 20-tuumaisista pyöristä huolimatta, ja toisaalta kallistelu mutkissa pysyy hyvin kurissa 2,5 tonnin painoiseksi katumaasturiksi. Ohjauksessakin on juuri sopiva tunto, joten erityisesti maantiellä ja moottoritiellä meno on suorastaan juhlavaa. Ei Touareg R kaupungissakaan kovin kömpelöltä tunnu, mutta ulkomitat ja kääntösäde tuovat luonnollisesti mukanaan omat rajoitteensa. Lisäksi jarrupolkimesta pystyy aistimaan hiuksenhienosti hybridijärjestelmän regeneraation, eli poljintuntuma ei ole aivan yhtä täsmällinen kuin parhaissa polttomoottoriautoissa. Vaihteiston toimintaan ei tule juuri kiinnitettyä huomiota, mikä kertoo yleensä siitä, että asia on kunnossa.
Auton R-status tuntuu erityisesti paikaltaan lähdettäessä. Satasen nopeuden pitäisi olla tehtaan mukaan taulussa reilussa viidessä sekunnissa, ja vauhdistakin kiihdytettäessä kulku on hyvin vaivatonta. Tästä huolimatta ajokokemus on pikemminkin ylellinen kuin sporttinen, joten tämäkin Touareg on paremmin kotonaan pitkän matkan taittamisessa. Siinä hybridijärjestelmän edut sulavat tietysti nopeasti, ja tankilla saa käydä paljon useammin kuin mitä virallinen keskikulutus antaa ymmärtää.
Lähes Saksan hinnoissa
Hybridi nousee kuitenkin arvoon arvaamattomaan Suomen kaltaisissa päästöpohjaisen autoverotuksen maissa. Kun virallisiksi hiilidioksidipäästöiksi kerrotaan vain 62 grammaa kilometriä kohti, autovero jää alle 3500 euron. Niinpä Touareg R:n reilun 85 000 euron lähtöhinta on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Saksassa, ja vakiovarustuskin on varsin kattava nahkapenkkeineen, matriisiledeineen ja panoraamakattoineen. Koeajoautoon oli ruksittu lisävarustelistalta vielä R:lle tyypillinen Lapiz Blue -metalliväri, ilmajousitus, aiemmin mainittu pimeänäköavustin, muutamia ajoavustimia, vetokoukku ja Premium-muistipaketti, joten hintalapussa luki reilun 95 000 euron summa.
Touareg-malliston kaikki versiot ovat nykyään kolmilitraisella bensakuutosella ja sähkömoottorilla ryyditettyjä pistokehybrideitä. R on arvokkain saatavilla olevasta kolmesta mallista. Reilulla 79 000 eurolla pääsee käsiksi Atmosphere- tai Elegance-nimisiin versioihin, joissa on ”vain” 381 hevosvoimaa, mutta voimalinja on muuten lähes identtinen R:n kanssa. Ärrään päätyvä voi ainakin mainostaa ajavansa kaikkien aikojen tehokkaimmalla tuotanto-Volkswagenilla, ja toki ulkokuoren sekä sisustan lisäherkut tuovat keitokseen oman säväyksensä.
Lopuksi vielä kiitokset Volkswagen Center Tampereelle koeajoauton lainasta.
