Quantcast

Koeajossa DS 9 – isojen kissojen perillinen pursuilee persoonallisuutta

Citroënista jo monta vuotta sitten omaksi merkikseen irtaantuneen DS:n lippulaivana palvelee 9-niminen sedan, joka esiteltiin keväällä 2020. Koeajoa piti kuitenkin odottaa, koska persoonallinen sedan ehti Suomen kamaralle vasta tänä vuonna.

Parin vuoden viivästys aiheuttanee ranskalaismerkin fanien keskuudessa lähinnä olankohautuksen, koska vastaavaa laitetta on saatu odottaa muutenkin jo todella pitkään. Citroënin viimeisimmäksi luksusmalliksi jääneen C6:n tuotannon päättymisestä on nimittäin kulunut jo 10 vuotta, ja tässä välissä erilaiset crossoverit sekä katumaasturit ovat täyttäneet saksalaisten premium-merkkien ohella tämän markkinaraon hyvin tehokkaasti.

Tyyli

DS 9:n erottautumiskeinona edellä mainituista kilpailijoista toimii ennen kaikkea omaleimainen tyyli. Ison sedanin korimalli alkaa olla tässä luokassa harvinaista herkkua, ja DS 9:n mittasuhteet tekevät autosta vielä erityisen pitkänhuiskean ilmestyksen. Kyseessä ei ole pelkkä optinen harha, koska DS:n perustana on käytetty akseliväliltään noin 10 sentin verran jatkettua Peugeot 508:n pohjalevyä.

Suosittelemme

Yli 4,9 metrin pituus ja etuvetopohjaisen perusrakenteen mukanaan tuoma muhkea etuylitys tekevät tietysti aivan toisenlaisen vaikutelman kuin sporttisempaan makuun räätälöidyissä saksalaissedaneissa. DS 9:ään tällainen tyyli sopii mainosti ja tuo autoon hieman samaa henkeä kuin Sitikan vanhoissa isoissa kissoissa. Tätä korostaa vielä luksusluokan sedaniksi matala kulkuasento, ja erityisesti edessä muhkeat 20-tuumaiset pyörät vaikuttaisivat olevan jo melkein kiinni lokasuojien reunoissa.

Hienovarainen viittaus aitoon ja alkuperäiseen Citroën DS:ään löytyy myös takimmaisista kattopilareista, joissa sijaitsevat oranssit kulmavalot kumartavat klassikon kattolistojen päihin sijoitettujen vilkkujen suuntaan. Muuten ulkokuoresta on turha hakea mitään retrokikkailuja, vaan designia dominoivat varsin terävät taitokset ja DS:lle tyypillisen salmiakkikuvion viljely esimerkiksi maskissa sekä ledivalojen näyttävissä grafiikoissa. Kromiakin on annosteltu keitokseen varsin runsaalla kädellä, mutta konepellin leveä keskilista uhkaa mennä jo kitschin puolelle.

Luksukas ulkoasu riitelee hieman lähes sporttisten vanteiden ja niiden takaa pilkottavien DS Performance -brändättyjen muhkeiden jarrusatuloiden kanssa, joten yrittääkö DS 9 kuitenkin härnätä saksalaisautoja niiden urheilullisella mukavuusalueella? Oven avaaminen ja sisään astuminen antaa kysymykseen yksiselitteisesti kieltävän vastauksen. Vaikutelma on nimittäin heti ensi istahtamisella niin pompöösin ranskalainen, että vastaavaa ei ole vähään aikaan koettu. Toki tähän on osansa tappiinsa varustellun koeajoauton Rivoli+-varustelulla, jota on vielä täydennetty Opera Rouge Rubis -sisustapaketilla.

Tunne

Pariisin Rue de Rivolin ja Garnier-oopperan mukaan nimetyt höysteet tuovat DS 9:n kabiiniin aivan omanlaisensa tunnelman. Nahan väri on jotakin violetin ja punaruskean väliltä, ja sitä on viljelty todella runsaasti kojelautaa, keskikonsolia ja oviverhoiluja myöten. Nahkaan on paikoitellen tarkoituksella haettu hieman laikukasta patinapintaa, ja se on upottavan paksua jopa kojelaudan pystypinnassa. Kattoverhoilu ja pilarit ovat puolestaan mustaa alcantaraa, ja lattiamatotkin ovat tavallista paksukarvaisempaa sorttia.

Hieno yksityiskohta on myös käynnistettäessä kojelaudan päältä sähköisesti esiin kääntyvä B.R.M:n analoginen kello, joka vie ajatukset art nouveau -aikakauteen. Nahkaa ja alcantaraa täydentävät metallipinnan näköiset koristeet, jotka lienevät todellisuudessa muovia. Vaikutelma on joka tapauksessa arvokas, ja tavanomaista kovamuovia löytyy vain sisustan alimmista paneeleista.

Kuskin tai etumatkustajan paikalla mieleen tulee jopa muinainen pariisilaismerkki Facel Vega isojen Sitikoiden sijasta. DS 9:ssä takapenkkiläiset ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä kuin etuosasto, ja niinpä repsikan istuimen saa painettua sähköisesti suoraan kuskin pukilta aivan etuasentoonsa ministeritason jalkatilojen luomiseksi taakse.

Tällöin takatuhdolla ei tarvitse todellakaan kärsiä ahtaudesta ainakaan pituussuunnassa, ja leveästä kyynärnojasta löytyvät drinkeille omat mukitelineensä. Takapenkin molemmilla reunapaikoilla hemmotellaan myös kolmella eri napilla operoitavalla hierontatoiminnolla, mutta eri ohjelmat tuntuvat keskenään hyvin samanlaisilta ja tunne muistuttaa välillä enemmän istuimen sisältä tulevaa tökkimistä. Myös etumatkustajille on omat hierontaohjelmansa, joita käytetään kojelaudan kosketusnäytöltä.

DS 9:n takaosastolla ei ole kuitenkaan omia ruutuja tai tietoviihdelaitteita, joten aivan ”aitojen” edustusautojen tasolle ranskalaisbrändin luomuksessa ei ylletä. Sama koskee sisätilojen leveyttä, koska DS 9 on loppujen lopuksi venytetty ylemmän keskiluokan sedan. Eri toimintojen käyttö kojelaudan 12-tuumaisen kosketusnäytön kautta onnistuu hyvin, ja tärkeimmille toiminnoille on maltettu jättää vielä omat nappinsa.

Ranskalaisena kauneuspilkkuna täytyy kuitenkin mainita vakionopeudensäätimen erillinen viiksi, joka on suoraan ajettaessa piilossa ratin puolan takana. Lisäksi kesti aikansa, kunnes sormet löysivät sen takapuolelle sovitetut aktivointinapit. Minkäänlaisia bugeja ei koeajon aikana esiintynyt, ja hälyääniä ei tullut edes ohjaamoon mukavasti lisävaloa tuovasta panoraamakatosta. Tavaratilan viralliseksi vetoisuudeksi kerrotaan 510 litraa, mutta kontti on yllättävän matala. Välipohjan alta löytyy vielä pieni lokero, mutta esimerkiksi latauskaapelien laukku ei sinne mahdu.

Tekniikka

Koeajoauto tottelee tarkalleen nimeä DS 9 E-tense 4×4 360 Plug-in Hybrid Rivoli+, eli kyseessä on 1,6-litraisella bensaturbolla ja sähkömoottorilla ryyditetty nelivetoinen pistokehybridi. Kokonaisteho on mallimerkinnän kertomat 360 hevosvoimaa, ja takaveto toteutetaan tarvittaessa sähkömoottorin avulla. Pelkällä sähköllä pitäisi päästä parhaimmillaan 51 kilometriä, mutta käytännön ajossa lukema lienee 40 kilometrin luokkaa. Nollasta sataan pyrähdetään 5,6 sekunnissa, eli kyseessä ei ole mikään hidas auto ainakaan paperilla.

Käytännön ajossakin DS kulkee hyvin vaivattomasti varsinkin silloin, kun sähkömoottori avustaa kulkua. Pelkän bensakoneen voimavaroja kaiveltaessa ilmoille kajahtava neloskoneen rohina ei oikein sovi arvokkaaseen tyyliin, mutta nelonen löytyi alkuperäisen Citroën DS:nkin pellin alta. Sitikan isojen kissojen tunnusmerkkinä oli myös kaasunestejousitus sekä DS:ssä, CX:ssä, XM:ssä että sarjan viimeiseksi jääneessä C6:ssa, mutta DS 9:ssä on ”vain” kameran toimintaa hyödyntävä säätyvä iskunvaimennus. Se hoitaa hommansa pääosin hyvin, mutta taikamattosarjaan kyyti ei yllä.

Eri ajomoodeista luontevin valinta on hybriditilan ohella mukavuusasetus. Meno ei ole silloinkaan epämiellyttävän löllyvää, vaan juuri sopivan pehmeää. Terävät poikittaissaumat lyövät kuitenkin tällöinkin läpi, mikä johtunee pääosin 20-tuumaisista pyöristä. Niiden ”ansiosta” myös rengasmelua on moottoritienopeuksilla jo hieman liikaa luksushenkiseen autoon. Toisaalta DS 9 on tarkan ohjauksensa ansiosta yllättävän ketterä jopa kaupunkipyörittelyssä, ja kääntösädekään ei ole mitenkään häiritsevän suuri. Kahdeksanpykäläinen automaatti toimii useimmiten huomaamattomasti, mutta välillä vaihtoja säestävät pienet nykäykset.

Isojen kissojen perinteitä jatkava DS 9 tarjoilee yksilöllisempää tyyliä kuin yksikään kilpailija, mutta legendaaristen edeltäjiensä avantgardistisuuteen ja leijuvaan kyytiin se ei yllä. Lisäksi koeajoyksilöstä perittävä lähes 87 000 euron summa voi viedä jo patongin ja punaviininkin väärään kurkkuun. Edullisimpaan lataushybridiin pääsee kuitenkin käsiksi reilulla 62 000 eurolla, ja pelkän bensamallin saa DS Storesta alleen jo hieman yli 53 000 eurolla.

Kyseessä olisi siis ilmiselvä frankofiilin valinta, mutta asiassa on yksi iso mutta. Pitkäakselivälisten sedanien päämarkkinat ovat nimittäin nykyään kaukana Aasiassa, joten DS 9 valmistetaan Kiinassa Shenzhenin tehtaassa. Ranskalaisille tämä oli sen verran kova pala purtavaksi, että maan päämiehen Emmanuel Macronin uusi panssaroitu virka-auto jouduttiin tekemään katumaasturikorisesta DS 7:stä, jota valmistetaan myös Ranskassa. Tyylinsä puolesta DS 9 olisi sopinut paljon paremmin Élysée-palatsin pihaan, jota ovat aikanaan koristaneet kaikki Citroënin isot kissat alkuperäisestä DS:stä lähtien.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Aihepiirin uusimmat

Tilaa Tyyliniekan uutiskirjeLähetämme sinulle koosteen uusimmista julkaisuistamme maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Lähetämme sinulle koosteen uusimmista julkaisuistamme maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tietojasi emme luovuta eteenpäin.