Vuonna 1957 lanseerattu Fiat ”Nuova” 500 jatkoi Topolino-lempinimellä tunnetun edeltäjänsä perinteitä ja nosti sodanjälkeisen Italian skootterien päältä neljän pyörän varaan. 500 toimi niin edullisena kaupunkiautona, farmarien suosimana Giardiniera-farmarina kuin Abarthin virittämänä pikkusporttinakin, mutta 500:lla oli myös ylellisempi puolensa.
Siitä saadaan kiittää Fiatin tavoin Italian Torinossa päämajaansa pitänyttä Ghia-koriräätäliä, joka teki 500:n pohjalta todella eksklusiivisen rantalelun. Carrozzeria Ghian luomus sai nimekseen Jolly, ja se oli tuttu näky monen Välimeren rantakaupungin kaduilla 1960- ja 1970-luvuilla.
Jolly oli avonaisten kylkiensä, puutarhakeinua muistuttavan hapsullisen katoksensa ja korituoliensa myötä kuin pyörien päälle nostettu pikkuruinen terassi, joka antoi matkustajiensa suorastaan kylpeä raikkaassa meri-ilmassa vaikkapa matkalla huvilalta rannalle. Osa Jollyistä majaili valtaosan ajasta varakkaiden omistajiensa huvijahtien kannella, jolloin niiden mittariin ei juuri kilometrejä kertynyt.
Ghia loi ensimmäisen ”ranta-autonsa” jo vuonna 1954 Ryppypeppuna tunnetun Renault 4CV:n pohjalta, joten torinolainen koriräätäli oli luonteva valinta tekemään vastaava luomus myös kolmisen vuotta myöhemmin lanseeratusta Fiat 500:sta. Usein kerrotun tarinan mukaan Ghiaa lähestyi itse Fiatin omistajasuvun perillinen ja myöhempi pääjohtaja Gianni Agnelli, jolla oli aivan erityislaatuinen autotarve.
1950-luvun lopulla Agnelli toimi lähes täysipäiväisesti kansainvälisenä playboyna, jolla oli Agneta-niminen huvijahti. Hän halusi sen kannalle mahtuvan pienen ja kevyen auton, jonka jahdin miehistö pystyisi nostamaan maihin ja takaisin laivaan. Suuria tehovaatimuksia autolle ei ollut, mutta sen piti kuitenkin pystyä kuljettamaan Gianni Agnellia seuruineen myös vaihtuvien rantakohteiden kaduilla.
Juuri esitelty Fiat 500 oli tähän tarkoitukseen mitä parhain lähtökohta, joten yksi auto toimitettiin Ghian pajalle. 500:sta poistettiin siellä katon lisäksi ovet sekä taka- ja sivulasit, joten pikkuruinen Fiat olisi taittunut kasaan ilman koriin hitsattuja vahvikkeita. Niiden ohella kynnyskoteloistakin tuli rutkasti alkuperäistä korkeammat, joten autoon piti harpata sisään niiden ylitse. Myös tuulilasia madallettiin, ja joissakin myöhemmissä yksilöissä niistä luovuttiin kokonaan.
Hauskan Jolly-nimen saanut auto oli sen verran avonainen, että matkustajilla olisi ollut melkoinen auringonpistoksen ja palamisen vaara ilman irrotettavaa raidallista katosta. Kovin lujaa sen kanssa ei kuitenkaan voinut ajaa, koska muuten ajoviima olisi vienyt katoksen mukanaan. Korin lisäksi Jollyssä muokattiin myös 500:n sisustaa, ja tavalliset penkit korvattiin korituoleilla. Ne eivät välttämättä kohentaneet mukavuutta, mutta tässä autossa mentiinkin tyylin ehdoilla.
Jolly oli periaatteessa erittäin karu laite, mutta se onnistui silti saavuttamaan jet-setin havitteleman statusesineen aseman. Niinpä auton omistajiin kuuluivat Agnellin lisäksi esimerkiksi Monacon ruhtinatar Grace, Elvis Presley ja laivanvarustaja Aristoteles Onassis. Jopa USA:n entisellä presidentillä Lyndon B. Johnsonilla oli oma Jollynsä, jota hän ei kuitenkaan ostanut vaan sai lahjaksi Fiatilta. Johnson käytti Jollyä lähinnä golf-kärrynä.
Amerikan markkinoille päätyneissä Jollyissä oli siellä myytyjen 500:sten tavoin ylikokoiset etuvalot paikallisten määräysten vuoksi, kun taas Euroopassa Jollyssäkin oli tavalliset pienemmät etuvalot. Ghia tarjosi vuosien mittaan Jollystä eri versioita, ja saatavilla oli myös edullisempi malli tehdassisustalla ilman korituoleja. Tekniikka oli aina suoraan Fiatin jäljiltä, joten Jollyssäkin saatiin tyytyä alle 20 hevosvoiman teholukemaan.
Ghia valmisti 500 Jollyä noin 400 kappaletta, ja viimeinen yksilö tehtiin vuonna 1966. Vastaavia Jollyjä rakennettiin Ghialla myös isomman 600:n ja sen Multipla-tilamallin pohjalta, ja jälkimmäinen oli erityisen suosittu turistien kuljettimena Caprin saarella. Vignale-koripaja esitteli puolestaan vuonna 1967 500:n pohjalta tehdyn Gaminen, joka oli kaksipaikkainen sporttisempi tulkinta erityisen avoimesta Viissatasesta.
500 Jollyn pieni valmistusmäärä tarkoittaa sitä, että aidoista Ghian rakentamista autoista on maksettu parhaimmillaan jopa kuusinumeroisia summia euroissa. Halvemmalla pääsee tyytymällä autenttisesti tehtyyn replikaan, jota edes asiantuntijan ei ole helppo erottaa alkuperäisestä Ghian luomuksesta.
