Toimittajan autot osa 3 – Citroen CX

Kun ranskanpatongin makuun kerran pääsee, ei paluuta entiseen ole. Ensimmäisen Sitikan jälkeen ranskattaria onkin ollut pihassa koko ajan. Kun kilometrejä alkoi tulla enemmän, aloin arvostaa pelkän urheilullisuuden lisäksi myös matka-ajo-ominaisuuksia. Vaikka AX GT olikin mutkissa mukava, ei voima riittänyt maantienopeuksissa ohituksiin halutulla tavalla ja moottoritiellä kone kiersi turhan suurilla kierroksilla. Kun päivät Axun kanssa olivat luetut, iskin silmäni pykälän suurempaan Sitikkaan eli klassiseen CX-malliin.

Citroen CX esiteltiin vuonna 1974. Auto korvasi sekä DS että SM mallit. KUVA: Wikimedia commons
Citroen CX esiteltiin vuonna 1974. Auto korvasi sekä DS että SM mallit. KUVA: Wikimedia commons

Vuonna 1974 Citroen oli pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa, joten viimeiseksi oljenkorreksi päätynyt uutuusmalli Citroen CX tuupattiin markkinoille osittain raakileena. Malli korvasi jo 20 vuoden ikään ehtineen DS-mallin, joka oli 70-luvulle saavuttaessa auttamatta vanhentunut vaikka myynti pysyikin hyvällä tasolla loppuun saakka (paras myyntivuosi oli vasta 1970 jolloin myytiin yli 100 000 DS-mallista autoa).

Citroen ajautui maksukyvyttömyytensä vuoksi lopulta Peugeotin omistukseen, jolloin kululeikkurin kohteeksi joutui öljykriisin vuoksi odotettua heikommin myynyt ja vain viisi vuotta aiemmin myyntiin tullut legendaarinen SM-malli. CX joutui siis paljon vartijaksi vastaten lopulta Citroenin lisäksi koko PSA-konsernin luksussegmentistä: Peugeot 604 ei käynyt kaupaksi ja 70-luvun lopussa esitelty Talbot Tagora floppasi vielä rajummin. (PSA osti vuonna 1978 Chryslerin Euroopan toiminnot vastuineen ja velvoitteineen nimelliseen yhden dollarin hintaan, jolloin mm. Suomessakin valmistettu Talbot sekä Simca, Hillman ja Sunbeam päätyivät PSA:n haltuun.)

Citroen CX Prestige korjasi edustuskäytössä liian lyhyeksi osoittautuneen jalkatilan. Taustalla samaa muotokieltä edustava pikkuveli GSA (tuotannossa 1980-1986). KUVA: Wikimedia Commons
Citroen CX Prestige korjasi edustuskäytössä liian lyhyeksi osoittautuneen jalkatilan. Taustalla samaa muotokieltä edustava pikkuveli GSA (tuotannossa 1980-1986). KUVA: Wikimedia Commons

Citroen CX oli tekniikaltaan äärimmäisen edistyksellinen. Siinä oli DS-mallista tuttu kaasunestejousitus sekä SM-mallissa ensimmäistä kertaa esitelty DIRAVI-ohjaustehostin. Autoa ei syyttä kehuttu aikansa mukavimmaksi kulkupeliksi ja jousitusratkaisu kopioitiinkin myös muihin loistoautoihin: Rolls-Royce lisensoi kaasunestejousituksen Silver Shadow-mallinsa, mutta Mersu varasti härskisti jousituksen toimintaperiaatteen 560 SEL 6,9 huippumalliin – rassut eivät saaneet omaa ilmajousitustaan toimimaan halutulla tavalla, eivätkä kehdanneet ranskanpojille maksaa lisenssimaksuja…

Citroen CX Turbo oli siis matka-auto sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen alusta häivytti suuremmatkin epätasaisuudet ja maantienopeuksilla minua miellytti uskomaton ajomukavuus. Meno oli letkeää nopeudesta riippumatta ja melutasokin oli ikäisekseen matala. Ohjaus oli Diravin ansiosta hämmästyttävä: autoa pystyi ohjaamaan vaikka yhdellä sormella. Turbomoottorin ansiosta myös ohitukset olivat sujuvia, ja kone veti hyvin läpi alueen. Vaikka auton konstruktiolla oli ikää jo kolmekymmentä vuotta, oli se edelleen ajomukavuudessa edellä useimpia nykyaikaisia autoja.

Suosittelemme


Tuoreempi Series 2 muovipuskuri 80-luvulta. Auto on kutakuinkin samanlainen kuin omani mukaanlukien kasarityylinen takalasin ristikko. Katkaistu pisaramuoto eli ns. kamm-perä välittyy hyvin takaviistosta otetuista kuvista. CX oli aikanaan erittäin aerodynaaminen auto. KUVA: Wikimedia commons
Tuoreempi Series 2 muovipuskuri 80-luvulta. Auto on kutakuinkin samanlainen kuin omani mukaanlukien kasarityylinen takalasin ristikko. Katkaistu pisaramuoto eli ns. kamm-perä välittyy hyvin takaviistosta otetuista kuvista. CX oli aikanaan erittäin aerodynaaminen auto. KUVA: Wikimedia commons

Tekniikan lisäksi myös muotoilu oli aikaansa edellä. CX on muotoilultaan ehkä paras esimerkki ns. Kamm-perän käytöstä. Auton pisaran muotoinen kori katkaistaan sopivasta kohtaa, jolloin auto on aerodynaamisesti lähes yhtä tehokas kuin täydellä virtaviivaisella (ja arkikäyttöön mahdottomalla) pisaraperällä varustettu auto. Pienen ilmanvastuksen ansiosta CX saavutti myös alkutaipaleensa alitehoisilla moottoreilla edustusluokassa riittäväksi nähdyn huippunopeuden.

Perusmoottori oli juuri ja juuri 100 hv rajan ylittävä parilitrainen, eikä CX-mallistoon ollut alkuun tarjolla DS Pallaksen 140 hv kehittäneen2,3 litraisella moottorin veroista vaihtoehtoa. Edes CX GTI:n 128 hevosvoimaa eivät parantaneet tilannetta mainittavasti, joten vasta CX Turbon 168 hevosvoimaa antoivat autolle sen ansaitseman moottorin. Kakkosmallin turbon viralliset teholukemat pysyivät samoina lisätystä välijäähdyttimestä huolimatta, mutta yleisesti epäiltiin tehon todellisuudessa nousteen lähemmäs 200 hevosvoimaa tai jopa sen yli. Omalla kohdallani houkuttelevin CX-variantti olisikin loppuvuosien CX 25 GTI Prestige Turbo 2, vaikka suurin osa harrastajista vannookin ykkössarjalaisten nimiin.

Jo parilitrainen peruskone täytti koko moottoritilan, jonne oli bonuksena sijoitettu myös vararengas. Moottori sijoituksen vuoksi auto on vahvasti etupainoinen. Jousituksen ansiosta autolla pystyi periaatteessa ajamaan vaikka toinen rakarengas puuttuisi kokonaan. KUVA: Wikimedia commons
Jo parilitrainen peruskone täytti koko moottoritilan – kuvittele tänne vielä turbo! Bonuksena pitkän konepellin alle oli sijoitettu myös vararengas. Moottorin sijoituksen vuoksi auto on vahvasti etupainoinen, ja jousitusratkaisun ansiosta autolla pystyi periaatteessa ajamaan vaikka toinen rakarengas puuttuisi kokonaan. KUVA: Wikimedia commons

Oma valintani kohdistui (jälkikäteen ajateltuna luonnollisesti) turbolla ryyditettyyn malliin. Koeajoin useamman eri-ikäisen ja -tehoisen auton, ja 2400 -koneinen GTI tuntui jotenkin alitehoiselta auton suureen kokoon nähden. Sen sijaan Axuun nähden tuplatehot tarjonnut 2500 GTI Turbo veti kuin raivo härkä läpi kierrosalueen. Koska se oli myös erinomainen ajettava, syntyivät kaupat Rantasalmen hopeanharmaasta kohtuuajetusta kulkupelistä.

Citroen CX series 1 avaruusmittaristo oli merkille tyypilliseen tapaan kaikkea muuta kuin tavanomainen. Yksipuolainen ohjauspyörä, palauttamaton vilkku ja erikoinen jarrutuntuma jakoivat asiakaskuntaa. Kylmäksi ei jäänyt kukaan! KUVA: Wikimedia commons
Citroen CX series 1 avaruusmittaristo oli merkille tyypilliseen tapaan kaikkea muuta kuin tavanomainen. Yksipuolainen ohjauspyörä, palauttamaton vilkku ja erikoinen jarrutuntuma jakoivat asiakaskuntaa. Kylmäksi ei jäänyt kukaan! KUVA: Wikimedia commons

Citroen CX oli myös mittaristoltaan ja sisustukseltaan poikkeuksellinen ja futuristinen. Alkupään autojen mittaristoa kutsuttiin syystä avaruusmittaristoksi: nopeusmittari oli toteutettu pyörivillä rummuilla, ohjauspyörä oli tuttuun tyyliin yksipuolainen ja kytkimet olivat muuten erikoisia. Jarrutuntuma oli myös erikoinen ja uusien kuljettajien kohdalla tarvittiin harjoittelua ennen kuin jarruista löytyi muitakin asentoja kuin täysjarrutus. Myös palauttamaton vilkku aiheutti monissa hämmennystä. Kymmenen vuoden iässä esiteltiin CX Series 2, jonka myötä mittaristo päivitettiin ”normaaliksi”. 1 ja 2 -sarjat erottaa toisistaan helpoimmin puskureista: Series 1 on se kauniimpi ”peltipuskuri” ja Series 2 moderni ”muovipuskuri”.

CX 2400 GTI '1978 "peltipuskuri" KUVA: Wikimedia commons
CX 2400 GTI ‘1978 “peltipuskuri” KUVA: Wikimedia commons

Oman autoni edullinen hinta selittyi sen historialla: auto oli aikansa erikoisuus eli ns. korinvaihtoauto. CX on varmaankin yksi helpoimmin ruostuvista autoista eli ruosteettomat yksilöt olivat harvassa tai erittäin kalliita. Käytännössä autoon oli vaihdettu ulkomailta uitettu ruosteeton koppa ja laskettu katsastuskonttorilla prosenttien riittävyyttä. Muitakin autoveron ihmeellisyyksiä löytyy Citroenin tontilta: oma erikoisuutemme, muovisella kattokorotuspalalla varustettu BX Van koetteli verottajan porsaanreikiä ja nousikin edullisen hintansa ansiosta suomalaisten suosioon. Käyttöauton kohdalla kyseenalaisella historialla ei minulle ollut merkitystä, joten bang-for-the-buck oli kohdillaan.

Farmarimalli tarjosi mahtavan tavarankuljetuskapasiteetin. Auto oli tuttu näky 7-paikkaisena suurperhemallina. Ambulanssikäytössä potilaat varmasti arvostivat tasaista ja nopeaa kyytiä. KUVA: Wikimedia commons
Farmarimalli tarjosi mahtavan tavarankuljetuskapasiteetin. Auto oli tuttu näky 7-paikkaisena suurperhemallina. Ambulanssikäytössä potilaat varmasti arvostivat tasaista ja nopeaa kyytiä. KUVA: Wikimedia commons

CX-mallisto käsitti vuosien varrella useita erikoismalleja. Normaalimalli oli osittain alimittainen vakavaan edustuskäyttöön, mutta tilanne korjattiin jo vuonna 1975 pidennetyn akselivälin CX Prestigen avulla. Auto oli yleinen edustusauto Ranskassa, ja sen kenties tunnetuin käyttäjä on Eric Honecker (joka jostain kumman syystä ei kelputtanut autokseen made in DDR tuotteita). Tissier valmisti Loadrunner-mallia, johon oli listätty toinen taka-akseli. Erikoismallin kantavuus oli huima ja sitä käytettiin kuorma-autoa nopeampana jakeluautona mm. sanomalehtien jakelussa. Pisimpään tuotannossa pysyi CX Safari, joka on hurjat tilat tarjoava farmarimalli. Sen tuotanto päättyi 1991 jolloin pari vuotta aiemmin esitelty XM otti paikan Citroenin huippumallina.

Kahdella taka-aksellilla varusteltua Tissierin modaamaan CX-farkkua käytettiin nopeisiin kuljetuksiin mm. lehtitaloissa. KUVA: Wikimedia commons
Kahdella taka-aksellilla varusteltua Tissierin modaamaa CX-farkkua käytettiin nopeisiin kuljetuksiin mm. lehtitaloissa. KUVA: Wikimedia commons

Vaikka erikoismalleja oli moneen junaan, niin piikkipaikan vie varmaankin tämä “asuntoauto” jonka järjellisyydestä voi olla montaa mieltä. Ainakin alusta on valittu hyvin, koska Citroenin kaasunestejousitus kestää painavankin kuorman.

Yhteinen taival CX:n kanssa jäi lopulta lyhyeksi (se kesti vain kaksi vuotta), mutta mieleenpainuvaksi. Eräänäkin juhannuksena ruuhkainen Helsinki-Jämsä väli meni Citikalla peräti tunnin verrokkiautoa nopeammin, kun mökille kiirehtinyt kuski painoi oikeanpuolimmaista vähän reilummin. Koskaan muulloin en ole saanut tankillisen keskikulutusta yli 20 litran, joten CX pitää edelleen hallussaan janoisimman autoni piikkipaikkaa. Turbokärpänen oli kuitenkin puraissut ja seuraavassa kulkineessa niitä olisikin kaksin kappalein…

Lue lisää