Toimittajan autolomat – Lefkas, Kreikka osa 2: menovinkit

Kävimme syyskuun alussa viettämässä myöhäistä kesälomaa Lefkaksella, joka on turistien suosima saari maan länsiosassa Joonianmeren rannalla. Yleiset vinkit autolomaan Kreikassa löydät aiemmasta artikkelista, tässä jutussa esittelemme Lefkaksen parhaat menovinkit.

Saaren teillä näkee jos jonkinlaista kuormaa. Turvallista matkaa! KUVA: Hanna Häppölä
Saaren teillä näkee jos jonkinlaista kuormaa. Hiluxin renkaat raapivat kaaria eikä tätäkään polttopuukuormaa oltu sidottu millään lailla. Turvallista matkaa! KUVA: Hanna Häppölä

Egremni – seikkaile maanjäristyksen tuhoamalla rannalla

Egremnin ranta sijaitsee Lefkaksen länsirannalla, ja se oli aiemmin yksi saaren suosituimmista ja kauneimmista rannoista. Marraskuussa 2015 sattunut maanjäristys, ja sitä seuranneet maanvyöryt tuhosivat kuitenkin rannan ja sille johtavan tien lähes täydellisesti. Voimakkuudeltaan 6,5 Richterin maanjäristyksen keskus oli Lefkadan luoteisrannikolla parinkymmenen kilometrin päässä, joten tuhot olivat suuria.

Edes kaksipyöräisellä ei pääse rantaan saakka. Tie on tuhoutunut täysin. Kahden kilometrin taipaleelle on syytä varata reilusti juotavaa! KUVA: Hanna Häppölä
Edes kaksipyöräisellä ei pääse rantaan saakka. Tie on tuhoutunut täysin. Kahden kilometrin taipaleelle on syytä varata reilusti juotavaa! KUVA: Hanna Häppölä

Egremnin on helppo löytää. Edelleen viitoitettu tie rannalle erkanee Athanin kylän eteläpuolelta. Pian ajokieltomerkit kertovat tien olevan suljettu, mutta matkaa kannattaa jatkaa vielä reilun kilometrin verran ja jättää auto sopivalle kääntöpaikalle. Kaksipyöräisellä pääsee hieman pidemmälle, mutta rantaan asti on turha yrittää. Huomaat kyllä, kun et enää pääse edemmäs!

Kioskihessu saattaisi luopua edullisesti myyntikärrystään jos kiinnostuneita vaan löytyy... KUVA: Hanna Häppölä
Kioskihessu saattaisi luopua edullisesti myyntikärrystään jos kiinnostuneita vaan löytyy… KUVA: Hanna Häppölä
Kahvila selvisi järistyksestä ehjin nahoin. Alas rinnettä johtavat portaat sen sijaan katosivat osittain tyhjyyteen. Alas johtava reitti on haastava mutta palkitseva. KUVA: Hanna Häppölä
Kahvila selvisi järistyksestä ehjin nahoin. Alas rinnettä johtavat portaat sen sijaan katosivat osittain tyhjyyteen ja jäljelle jäävä osa on mielenkiintoisessa asennossa. Alas johtava reitti on haastava mutta palkitseva. KUVA: Hanna Häppölä

Tien katkettua matkaa alas rantaan on vielä parin kilometrin verran. Tie on jyrkkä ja paikoin erittäin vaikeakulkuinen. Aivan viimeiset sadat metrit laskeudutaan jyrkkää rinnettä pitkin polkua ja sepelin täyttämiä portaita (siellä missä portaat vielä ovat olemassa). Reittiä ei voi suositella korkeanpaikan kammoisille tai huonokuntoisille, sillä ylösnousu helteessä on rankka.

Viimeiset kymmenet metrit laskeudutaan jyrkkää rinnettä. Onneksi joku on kiinnittänyt reitille köysiä laskeutumista avustamaan. KUVA: Hanna Häppölä
Viimeiset kymmenet metrit laskeudutaan jyrkkää rinnettä. Onneksi joku ystävällinen sielu on kiinnittänyt reitille köysiä laskeutumista avustamaan. Ylösnousu on onneksi helpompi, kunhan rantakassin sijaan varustautuu molemmat kädet vapaaksi jättävällä repulla. KUVA: Hanna Häppölä

Rankka taival kuitenkin palkitaan. Vuoden aikana luonto oli jo korjannut suuren osan tuhoista, eikä rannalla huomaa maanjäristyksen tuhoja kuin muutamissa kohdissa. Kahden kilometrin pituisella rannalla oli seuranamme ainoastaan kymmenkunta muuta seikkailijaa, joten tilaa riittää yksityisyydestä pitäville. Rannan hiekka on hienompaa kuin vaikkapa viereisellä Porto Katsikin rannalla, joten siltäkin kannalta vaivannäkö palkitaan.

Ennen kansoitettu ranta on nykyisin yksityisyyttä arvostavan paratiisi. Valkoinen hiekka ja turkoosi meri - voiko rannalta toivoa enempää? KUVA: Hanna Häppölä
Ennen kansoitettu ranta on nykyisin yksityisyyttä arvostavan paratiisi. Valkoinen hiekka ja turkoosi meri – voiko rannalta toivoa enempää? KUVA: Hanna Häppölä
Ylempää rinteestä avautuu upeita maisemia. Ajokulkuisen tien päättyessä rannan puolella on helppokulkuinen kieleke, josta avautuu upea näkymä etelästä pohjoiseen. KUVA: Hanna Häppölä
Ylempää rinteestä avautuu upeita maisemia. Ajokulkuisen tien päättyessä rannan puolella on helposti saavutettava kieleke, josta avautuu upea näkymä etelästä pohjoiseen. Jos kunto tai uskallus ei kestä rantaan saakka, niin kannattaa poiketa ainakin tähän. KUVA: Hanna Häppölä

Purjelautaile Vasilikissa

Vasiliki sijaitsee leveän ja matalan lahden pohjukassa saaren eteläosassa, noin 35 kilometriä ja 45 minuuttia Lefkadasta etelään. Tuuliolojensa ansiosta Vasiliki on yksi Euroopan parhaista purjelautailukohteista. Aamuisin tuuli puhaltaa rantaa päin rauhallisesti ja vedenpinta on tyyni, jolloin aloittelijoiden on helppo nousta laudalle ja harjoitella perusteita. Leveä ja pitkälle matala ranta lisää aloittelijoiden ja takaa tilan riittämisen kymmenille purjelautailijoille.

Suosittelemme

Vasilikin edusta on yksi Euroopan parhaista purjelautailukohteista. Rannan varrella on lukuisia hotelleja sekä purjelautailukouluja ja -vuokraamoita. KUVA: Hanna Häppölä
Vasilikin edusta on yksi Euroopan parhaista purjelautailukohteista. Rannan varrella on lukuisia hotelleja sekä purjelautailukouluja ja -vuokraamoita. KUVA: Hanna Häppölä

Iltapäivällä vallitseva länsituuli puhaltaa Lefkataksen niemimaan yli. Optimaalisten olosuhteiden ansiosta pienikin tuulenvire kerää voimaa mäennypylän yli kulkiessaan ja voimistuu lahdelle laskeutuessaan voimakkaaksi ja lämpimäksi sivutuuleksi. Vasilikin edustalle saa laudan plaaniin lähes joka päivä (tuulen puolesta, taidot on sitten eri juttu), joten ei ihme, että myös sesongin ulkopuolella lahdella oli päivittäin kymmeniä purjelautailijoita. Reippaammassa tuulessa rannan toisen pään aallot nousevat riittäviksi erilaiseen temppuiluun.

Reissun viimeisenä aamuna ennen sadekuuroa seurasin osaaottavasti kovassa tuulessa treenannutta ensikertalaista. Aallot nousivat niin suuriksi, että laudalle nouseminen näytti erittäin haastavalta. Kannattaa aloittaa tyynellä kelillä! KUVA: Hanna Häppölä
Reissun viimeisenä aamuna ennen sadekuuroa seurasin osaaottavasti kovassa tuulessa treenannutta ensikertalaista. Aallot nousivat niin suuriksi, että laudalle nouseminen näytti erittäin haastavalta. Kannattaa aloittaa tyynellä kelillä! KUVA: Hanna Häppölä

Kun kerran olosuhteet olivat näin optimaaliset, niin toimittajakin uskaltautui kokeilemaan purjelautailua ensimmäistä kertaa elämässään. Alle lyötiin iso lauta ja pieni purje, ja ei muuta kuin ukko vesille. Aamun pikkutuulilla treenattiin lähinnä tasapainoa eli suomeksi laudalla nousemista. Lounasajan jälkeen tuuli nousi ja toi valitettavasti mukanaan liplattavia laineita, joiden vuoksi laudalle nouseminen vaikeutui huomattavasti. Kunhan vai pääsi ylös asti, sai vauhtia kerättyä ihan eri malliin kuin aamulla.

Toimittajan tyylinäyte. Sinnikkyys palkitaan ja kömpelömpikin kaveri oppii tunnissa nousemaan laudalle ja päivässä laudan saa kulkemaan kutakuinkin toivottuun suuntaan. Lopetin huipulla päästyäni kerran lahden päästä päähän ja takaisin kaatumatta! KUVA: Hanna Häppölä
Toimittajan tyylinäyte. Sinnikkyys palkitaan ja kömpelömpikin kaveri oppii tunnissa nousemaan laudalle ja päivässä laudan saa kulkemaan kutakuinkin toivottuun suuntaan. Lopetin huipulla päästyäni kerran lahden päästä päähän ja takaisin kaatumatta! KUVA: Hanna Häppölä

Sesongin ulkopuolella purjelautasetin vuokra koko päiväksi ja tunnin opetus lajin perusteisiin kustantaa viisikymppiä. Päivässä oppii nousemaan laudalle ja etenemään kutakuinkin haluttuun suuntaan. Vaikka seuraavana päivänä kehoa kolottaa joka puolelta, suosittelen kokeilemaan!

Iltapäivän suotuisissa tuulioloissa ranta täyttyy sesongin ulkopuolellakin. Syksyllä hyvää keliä riittää suunnilleen lokakuun loppuun. Maastonmuotojen ansiosta tuulta riittää päivittäin koko kauden ajan. KUVA: Hanna Häppölä
Iltapäivän suotuisissa tuulioloissa ranta täyttyy sesongin ulkopuolellakin. Syksyllä hyvää keliä riittää suunnilleen lokakuun loppuun. Maastonmuotojen ansiosta tuulta riittää päivittäin koko kauden ajan. KUVA: Hanna Häppölä
Reippailun synnyttämä nälkä lähtee Vasilikin satamalaituria reunustavissa ravintoloissa. Herkkuja on monia, omaksi suosikiksi nousivat paikalliset makkarat sekä kalaruuista "red snapper". KUVA: Hanna Häppölä
Reippailun synnyttämä nälkä lähtee Vasilikin satamalaituria reunustavissa ravintoloissa. Herkkuja on monia, omaksi suosikeiksemme nousivat paikalliset makkarat sekä kalaruuista “red snapper”. KUVA: Hanna Häppölä

Stavrota – ihaile maisemia huipulta

Ainakin kerran kannattaa ajaa saaren keskiosan vuorille. Saaren korkein kohta, Stavrota, kohoaa 1158 metrin korkeuteen, ja kirkkaalla säällä sieltä voi nähdä jopa Korfulle saakka. Hyväkuntoinen tie vie lähes huipulle saakka, ja jos ei erikseen halua urheilla, näkee tienkin varrelta upeita maisemia.

Oliivilehdot ja viinitarhat reunustavat vuoristoteitä. KUVA: Hanna Häppölä
Oliivilehdot ja viinitarhat reunustavat Lefkaksen vuoristoteitä. KUVA: Hanna Häppölä
Emme voineet vastustaa kiusausta, joten nappasimme muutaman kerran evääksi parit rypäleet - nämä vievät kielen mennessään! KUVA: Hanna Häppölä
Emme voineet vastustaa kiusausta, joten nappasimme muutaman kerran evääksi parit rypäleet – nämä vievät kielen mennessään! KUVA: Hanna Häppölä

Sopivia reittejä löytyy useita. Etelästä lähestyttäessä suosittelemme ajamaan Vasilikista Sivroksen ja Agios Iliaan kautta ylöspäin, jolloin maisema muuttuu tasaisista oliivilehdoista jyrkkiin viinitarhoja viliseviin rinteisiin. Tutka-asema on hyvä maamerkki, jota kohti suunnistamalla löytää lähelle korkeinta kohtaa.

Näkymä Nidriin. Saaren suurin turistikohde ei ollut meidän makuumme, sillä Nidrin rantakadut soveltuvat paremmin rymylomaa etsiville. Sen sijaan pikkukylien tavernat aitoine kotiruokineen ja edullisine hintoineen veivät sydämemme. KUVA: Hanna Häppölä
Näkymä vuorilta Nidriin. Saaren suurin turistikohde ei ollut meidän makuumme vaikka vuorilta nähden onkin kaunis kaupunki, sillä Nidrin rantakadut soveltuvat paremmin rymylomaa etsiville. Sen sijaan pikkukylien tavernat aitoine kotiruokineen ja edullisine hintoineen veivät sydämemme. KUVA: Hanna Häppölä
Lefkaksen keskiosan tiet ovat välillä kapeita ja kehnossa kunnossa. Taustalla välkkyvä meri kruunaa komeat maisemat. KUVA: Hanna Häppölä
Lefkaksen keskiosan tiet ovat välillä kapeita ja kehnossa kunnossa. Aina taustalla välkkyvä meri ja komeat maisemat tekevät reissusta kokemisen arvoisen. KUVA: Hanna Häppölä

Vaihtoehtoisesti huipulle voi nousta idästä joko Nidri-Vavkeri-Egklouvi tai Nikiana-Platistoma-Egklouvi -reittiä. Pohjoisen suunnalta toimii vaikkapa Lefkada-Karya-Egklouvi-reitti. Jos aikaa on vain päivä, pääsee huipulle nopeimmin lännen suunnasta, Chortatan haminoilla saaren länsirannan tie kulkee jo valmiiksi korkealta, eikä huipulle ole kuin muutaman kilometrin puikkaus.

Korkeuden kasvaessa maasto muuttu karuksi ja kuivaksi. Lähes kilometrin korkeudessa on vielä maatiloja, tämän tilan vuohet tepastelivat vapaana matkailijoiden riemuna. KUVA: Hanna Häppölä
Korkeuden kasvaessa maasto muuttu karuksi ja kuivaksi. Lähes kilometrin korkeudessa on vielä maatiloja, tämän tilan vuohet tepastelivat vapaana matkailijoiden riemuna. KUVA: Hanna Häppölä
Kotieläimet tepastelevat usein vapaana. Olen piirrettyni katsonut ja tarkemman tuttavuuden tekemisen sijaan pysyin visusti autossa. KUVA: Hanna Häppölä
Kotieläimet tepastelevat usein vapaana. Olen piirrettyni katsonut ja tarkemman tuttavuuden tekemisen sijaan pysyin visusti autossa! KUVA: Hanna Häppölä

Kulkipa mistä suunnasta tahansa, kannattaa Egklouvissa pysähtyä tauolle. Kaikki tiet vievät kylän keskustan tavernaan, jonka terassilla puiden katveessa kannattaa nauttia vaikkapa paikallista jogurttia paikallisilla spoon sweets -makupaloilla höystettynä.

Kaikki tiet vievät Egklouviin. "Päätie" tekee Egklouvissa niin tiukan mutkan, että ohikulkijan on käytännössä pakko käydä kääntymässä keskustan tavernan hujakoilla. Varjoisan puun alla on suojaisa paikka nauttia tauosta: täältä löytyy nimittäin saaren paras jogurtti! Hunajan lisäksi rasvainen suussasulava jogurtin kyytipojaksi voi valita erilaisia spoon sweetsejä, makeita marja- tai hedelmäherkkuja. NAM! KUVA: Hanna Häppölä
Kaikki tiet vievät Egklouviin. “Päätie” tekee Egklouvissa niin tiukan mutkan, että ohikulkijan on käytännössä pakko käydä kääntymässä keskustan tavernan hujakoilla. Varjoisan puun alla on suojaisa paikka nauttia tauosta: täältä löytyy nimittäin saaren paras jogurtti! Hunajan lisäksi rasvainen suussasulava jogurtin kyytipojaksi voi valita erilaisia spoon sweetsejä, makeita marja- tai hedelmäherkkuja. Nam! KUVA: Hanna Häppölä
Huipulta näkee parhaimmillaan Korfulle saakka. Nyt sää ei suosinut, mutta silti maisemat olivat henkeäsalpaavia. Tässä näkymä etelään kohti Vasilikia. KUVA: Hanna Häppölä
Huipulta näkee parhaimmillaan Korfulle saakka. Nyt sää ei suosinut, mutta silti maisemat olivat henkeäsalpaavia. Tässä näkymä etelään kohti Vasilikia. KUVA: Hanna Häppölä

Koe auringonlasku Lefkataksella

Auringonlasku kannattaa kokea Lefkaksen länsirannikolla. Korkeiden pinnanmuotojen ansiosta auringo painuu muualla saarella mäkien taa jo tunnin-kaksi ennen varsinaista h-hetkeä. Länsirannikon rannoilla suosikkejamme iltapäivän uinneille ovat Porto Katsiki, Egrimni ja Kavalikefta, mutta ennen auringon painumista mailleen suosittelen siirtymään aivan saaren eteläkärkeen.

Kavalikefta on pieni ranta, jossa kivien välistä nousevat aallot saavat aikaan kunnon mylläkän. KUVA: Hanna Häppölä
Kavalikefta on pieni ranta, jossa kivien välistä nousevat aallot saavat aikaan kunnon mylläkän. KUVA: Hanna Häppölä
Egremnin rannasta nousevilla rinteillä on upeita paikkoja ihailla auringonlaskua. KUVA: Hanna Häppölä
Egremnin rannasta nousevilla rinteillä on upeita paikkoja ihailla auringonlaskua. KUVA: Hanna Häppölä
Porto Katsiki kuuluu must see -osastoon. Suosittelemme piipahtamaan iltapäivän puolella, jolloin rannalla on väljempää ja auringonlasku värjää kalliot kauniin punasävyisiksi. Rannalle pääsee myös venekyydillä niin Nidristä kuin Vasilikistakin. KUVA: Hanna Häppölä
Porto Katsiki kuuluu must see -osastoon. Suosittelemme piipahtamaan iltapäivän puolella, jolloin rannalla on väljempää ja auringonlasku värjää kalliot kauniin punasävyisiksi. Rannalle pääsee myös venekyydillä niin Nidristä kuin Vasilikistakin. KUVA: Hanna Häppölä

Lefkataksen eteläkärjessä kohoaa Lefkaksen majakka, jonka juurella on reilusti pysäköintitilaa auringonlaskua ihaileville. ”Majakan mäen” sijaan kannattaa seurata etelään johtavia polkuja ja etsiä oma kuvauksellinen paikka auringolaskun seuraamiseen. Kalliot saavat auringonlaskiessa upean punaisen sävyn, jota kameralla on hankala vangita.

Lefkataksen niemi on ollut tärkeä paikka jo mykeneläisellä ajalla, ja niemen kärjessä on ollut Apollon temppeli. Samalle paikalle temppelin raunioiden päälle rakennettiin majakka vuonna 1890. Nykyinen majakka rakennettiin maanjäristyksessä tuhoutuneen tilalle vuonna 1956. KUVA: Hanna Häppölä
Lefkataksen niemi on ollut tärkeä paikka jo mykeneläisellä ajalla, ja niemen kärjessä on ollut Apollon temppeli. Samalle paikalle temppelin raunioiden päälle rakennettiin majakka vuonna 1890. Nykyinen majakka rakennettiin maanjäristyksessä tuhoutuneen tilalle vuonna 1956. KUVA: Hanna Häppölä
Majakan kohdilta avautuu näkymä Porto Katsikin rantaa reunustaville kallioille, jotka saavat ilta-auringossa upean värin. KUVA: Hanna Häppölä
Majakan kohdilta avautuu näkymä Porto Katsikin rantaa reunustaville kallioille, jotka saavat ilta-auringossa upean värin. KUVA: Hanna Häppölä

Länsirannikon ravintolat ovat auringonlaskun aikaan mainioita paikkoja romanttiselle illalliselle. Eteläisin vaihtoehto on Porto Katsikin rannan risteyksessä sijaitseva ravintola, josta näkee suoraan merelle (emme käyneet kansoitetussa ravintolassa, mutta voiko miljoona kärpästä olla väärässä?). Athanin kylässä on myös useita tavernoja tien varressa, poikkesimme niistä pohjoisimpaan ja saimme erinomaista ruokaa kohtuuhintaan. Kalamitsin pohjoispuolella olevaa, erinomaiseen paikkaa pystytettyä näköalaravintolaa sen sijaan ei voi suositella kylmäkiskoisen palvelun ja saaren surkeimman kahvin vuoksi.

Saaren eteläkärjessä risteilee lukemattomia polkuja. Niemennokasta on kätevää bongata myös ohi seilaavia risteilyaluksia. KUVA: Hanna Häppölä
Saaren eteläkärjessä risteilee lukemattomia polkuja, joista avautuu näkymä horisontissa siintäville Ithacan ja Kefalonian saarille. Niemennokasta on kätevää bongata myös ohi seilaavia risteilyaluksia. KUVA: Hanna Häppölä

Pyörähdä myös mantereella

Kun saari on koluttu, voi retkiä jatkaa mantereen puolelle. Vaikka itse saarellakin maisemat vaihtelevat paljon, muuttuvat ne mantereen puolella ihan erilaisiksi ja pieni päiväretki on kokemisen arvoinen. Paluulentomme lähti vasta illalla, joten lentokentälle ajaessa teimme pienen koukkauksen ja tutustuimme mantereen elämään.

Kumpuilevaa maaseutua mantereen puolella lähellä Stenon kylää. KUVA: Hanna Häppölä
Kumpuilevaa syksyistä maaseutua mantereen puolella lähellä Stenon kylää. KUVA: Hanna Häppölä

Heti saarelta poistuttaessa pienen mäen päällä näkyvät Grivan linnoituksen rauniot, jossain kartoissa linnoitusta kutsutaan myös Teken linnoitukseksi paikalla sijainneen luostarin mukaan. Ottomaanit rakensivat linnoituksen vuosina 1806-1807, jolloin Turkki ja Venäjä olivat sodassa. Lefkas kuului tuolloin Seitsemän saaren tasavaltaan, joka oli käytännössä Venäjän vasalli. Grivan linnoitus rakennettiin pienen varuskunnan tarpeisiin tekemään kiusaa Lefkadan venäläisvaruskunnalle.

Grivan linnoitus oli aktiivikäytössä vain muutaman vuoden. Aivan Lefkadaan johtavan pengertien päässä oleville raunioille on kätevä poiketa. KUVA: Hanna Häppölä
Grivan linnoitus oli aktiivikäytössä vain muutaman vuoden. Aivan Lefkadaan johtavan pengertien päässä oleville raunioille on kätevä poiketa. KUVA: Hanna Häppölä

Linnoitus on pieni, mutta tarjoaa kävijälle salmen toisella puolen sijaitsevaa Santa Mauran -linnoitusta paremman elämyksen (jossa kolmella eurolla pääsee näkemään horsmaa puskevan linnanpihan). Mäen takana kulkeva polku johtaa suoraan linnoituksen portille. Suosittelen ottamaan mukaan taskulampun, jotta pystyy seikkailemaan pimeissä holvistoissa, joissa on mahdollisuus nähdä ja kuulla lepakoita.

Maanjäristyksen autioittama kylä Plagian itäpuolella on erikoinen ja mielenpainuva paikka. KUVA: Joose Luukkanen
Maanjäristyksen autioittama kylä Plagian itäpuolella on erikoinen ja mielenpainuva paikka. KUVA: Joose Luukkanen

Matkaa kannattaa jatkaa etelään kohti Plagiaa ja nousta sieltä ylös vuorille kohti itää. Vuorilta löytyy dramaattinen Palia Plagian hylätty kylä, jonka rauniot ovat kiintoisaa tutkittavaa. Kylä hylättiin 80-luvun maanjäristysten jälkeen, eikä siellä asu enää kuin 1-2 perhettä. Raunioiden seassa kulkevat vuohet tekevät paikasta entistä epätodellisemman.

Luonto valtaa tilan itselleen. KUVA: Hanna Häppölä
Luonto valtaa tilan pikku hiljaa itselleen. KUVA: Hanna Häppölä
Ainoastaan muutama asukas majailee kylässä, joka oli aiemmin koti sadoille ihmisille. KUVA: Hanna Häppölä
Muutama asukas majailee kylässä, joka oli aiemmin koti sadoille ihmisille. Ainoastaan kirkosta on pidetty jotenkuten huolta. KUVA: Hanna Häppölä

Jonkin matkaa edempää tieltä erkanee kärrypolku, josta kiireisimmät voivat oikaista pohjoiseen kohti Agios Nikolaosta. Emme suunnanneet sinne, vaan jatkoimme itään kohti Palairosta. Nykyisen kaupungin vieressä on ollut asutusta jo neljän tuhannen vuoden ajan, joten harmitus oli suuri, kun emme ehtineet poiketa raunioille.

Vonitsa on kaunis kaupunki KUVA: Hanna Häppölä
Vonitsa on kaunis kaupunki Amvrakikoslahden rannalla. Kaupunki on perustettu bysanttilaisella ajalla, mäen päälle rakennettu linna on Venetsialaisten rakentama. KUVA: Hanna Häppölä

Palairoksesta johtaa suora ja hyvä tie Amvrakikoslahdelle Vonitsaan. Pitkä ranta ja kaunis rantabulevardi antaa hyvät edellytykset turismille, mutta hylätyt hotellit kertoivat karua kieltään paikan suosiosta. Illan tullen nautimme reissun viimeiset ”gyros”:it (kaksi euroa kuitilla, kun täällä meuhkataan kuuden euron pizzasta) satamalaiturilla ja suuntasimme kymmenen kilometrin taipaleelle kohti lentokenttää.

Purjevene saapuu Vonitsan satamaan. Lahden pohjoisrannalla oltiin ukkosen kourissa. KUVA: Hanna Häppölä
Purjevene saapuu Vonitsan satamaan. KUVA: Hanna Häppölä

Lue lisää