Teslalla Madridiin osa 12: Köln

Heräsimme aamuun yllättävän hyvin nukutun yön jälkeen. Illalla epäilin miten hyvin viereinen tavara-asema, bussipysäkki tai liikenne ylipäätään (Airbnb oli toisessa kerroksessa) vaikuttavat unenlaatuun, mutta näköjään laturilla vietetty edellisyö auttaa tässäkin. Uni maittoi mainiosti.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Airbnb
Airbnb:n parvekkeelta näkynyt tavara-asema yllätti. Onneksi seinät olivat paksut ja uni maittoi. KUVA: Severi Luukkanen

Aamu alkoi kaupunkikierroksella. Veimme laukut autoon ja jatkoimme matkaa parin kilometrin päässä sijaitsevaan kaupungin keskustaan. Aamupalaksi nappasimme maittavat brezelit.

Roomalaiset perustivat Kölnin kaupungin vuonna 50. Sitä ennen paikalla oltiin asuttu ainakin 100 vuotta, ja vuonna 85 siitä tuli alueen hallinnollinen keskus. Kaupunki kuului hetken aikaa Gallian keisarikuntaan (260-274) ennen kuin Aurelius palautti sen Rooman vallan alle vielä kahdeksi vuosisadaksi.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Hahnen Gate
Hahnen Gate Rudolfplatzilla on yksi parhaiten säilyneistä vanhan kaupungin porteista. Portti on mainittu historian kirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1264, ja todennäköisesti se on rakennettu jo joitain kymmeniä vuosia aikaisemmin. Portin kautta kuljettiin Aacheniin, joka oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tärkeimpiä kaupunkeja keskiajalla. Kaikkiaan keskiaikaisen kaupungin porteista on säilynyt neljä. Kaupunginmuuri tornin ympäriltä purettiin 1880, kun sillä ei enää ollut sotilaallista merkitystä ja kasvava kaupunki tarvitsi tilaa. Kaupungin ensimmäinen hevosvetoinen raitiotie lähti liikkeelle Rudolfplatzilta. KUVA: Joose Luukkanen

Frankit valtasivat Kölnin 462, ja kaupungin vallanpitäjä vaihtui keskiajalla moneen kertaan. Sijainti Reinin varrella teki kaupungista tärkeän kauppapaikan, ja Köln kasvoi ja vaurastui nopeasti. Siitä tuli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut itsenäinen vapaakaupunki vuonna 1288, ja 1300-luvulla kaupungissa oli jo yli 50 000 asukasta. 1475 kaupunki liittyi Hansaliittoon, mikä vahvisti sen asemaa kauppapaikkana entisestään.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Köln
Köln on välillä vähän hajuton ja mauton… KUVA: Joose Luukkanen

Ranska miehitti Kölnin vuonna 1794, jolloin sen asema itsenäisenä vapaakaupukina päättyi. Wienin kongressissa 1815 Köln päätyi Preussin alaisuuteen, jonka jälkeen alkoi jatkuva vääntö katolisen Kölnin ja protestanttisen Preussin välillä. Välit olivat kireät myös Preussin ja sen arkkivihollisen Ranskan kanssa, mikä johti kaupungin raskaaseen linnoittamiseen: kaksi linnoitusketjua rakennettiin kaupungin ympärille. Linnoitukset vaikeuttivat kaupungin laajenemista (Kölnissä oli 700 000 asukasta ennen ensimmäistä maailmansotaa) ja sen keskusta rakennettiinkin poikkeuksellisen tiiviisti.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Hohenzollernin Silta
Hohenzollernin silta vie junat ja jalankulkijat yli Reinin. Vuonna 1910 valmistunut 368-metrinen rautatiesilta koostuu kolmesta osasta (101,5 m, 165 m ja 101,5 m) ja se on nimetty silloin Saksaa viimeisiä vuosiaan hallinneen Hohenzollernin hallitsijasuvun mukaan. Liittoutuneet eivät onnistuneet pommittamaan yhtä Saksan tärkeimmistä silloista pois pelistä toisen maailmansodan aikana, vaan se tuhottiin omatoimisesti Saksan armeijan vetäytyessä kaupungista. Nykyinen silta otettiin käyttöön 1950 ja se on maan vilkkain rautatiesilta jonka yli kulkee 1200 junaa vuorokaudessa. KUVA: Severi Luukkanen

Saksa otti pataan ensimmäisessä maailmansodassa, ja brittiarmeija miehitti sodan jälkeen Kölniä vuoteen 1926 saakka. Kaupunki kärsi sodassa varsin pienet vahingot, ja brittien miehitys oli lempeämpää kuin ranskalaisten julmuudet miehittämillään alueilla. Versaillesin rauhansopimus pakotti purkamaan kaupunkia suojaavat linnoitukset, ja niiden alueille syntyivät kaupunkia ympäröivät puistot. Ranskalaisten 1794 sulkema Kölniin yliopisto avattiin uudelleen korvaamaan Alsacen mukana menetetty Strabourgin yliopisto.

Suosittelemme

Great Saint Martin Church on rakennettu vanhan roomalaisen kappelin paikalle silloiselle Reinin saarelle reilut tuhat vuotta takaperin (n. vuonna 960). Kirkko muunnettiin myöhemmin benektiiniläisluostariksi, joka tuhoutui pahoin (tai kenties kokonaan) Kölnin palossa vuonna 1150.Nykyiset rakennukset mukaanlukien horisonttia hallitseva torni, rakennettiin seuraavan 100 vuoden kuluessa.Luostari jatkoi toimintaansa vuoteen 1802, jolloin kaupungissa vallan ottaneet Ranskan tasavaltalaiset sulkivat putiikin. Rakennus tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa, mutta se entisöitiin täysin ja on nykyisin avoinna vieraille. KUVA: Joose Luukkanen

 

Versaillesin häpeälliseksi koettu rauha (ranskalaisilla meni vähän överiksi) auttoi osaltaan natsit valtaan Saksassa ja myös Kölnissä, jossa kansallissosialistit pääsivät valtaan 1933. Toisessa maailmansodassa kaupungin tuho oli liki täydellinen, kun kaupunkiin tehtiin kaikkiaan 262 ilmaiskua. Vuoden 1942 iskussa (Operaatio Millenium) kaupunkiin iski kerrallaan yli 1000 pommikonetta 75 minuutin ajan: kaupunkiin pudotettiin 1455 tonnia pommeja. Yli 240 hehtaaria kaupunkia tuhoutui ja 60 000 ihmistä jäi kodittomaksi. Sodan aikana käytännössä koko keskusta tuhottiin ja 20 000 ihmistä kuoli.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Wilhem II
Hohenzollernin sillan ympärillä on neljä patsasta suvun hallitsijoista, tässä Keisari Wilhelm II ratsastaa hepoisellaan kohti tuhoa. Saksan viimeinen keisari hallitsi vuodesta 1888 kunnes erosi maailmansodan tappion häämöttäessä marraskuussa 1918. Homma ei mennyt ihan putkeen, heti alkuun hän antoi fudut Bismarckille ja pyrki nostamaan saksalaisten arvostusta ulkovallat huolestuttaen. Hän ajoi Saksan ja Venäjän suhteet karille, mikä osaltaan vaikutti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Keisarin impulsiiviset lausunnot antoivat medialle retosteltavaa, ja typerät sanavalinnat sotkivat myös perinteisesti hyviä suhteita Britanniaan. Lopulta Saksan ja Itävallan ainoaksi liittolaiseksi ensimmäisessä maailmansodassa jäi Euroopan kuollut mies, Ottomaanien valtakunta. KUVA: Severi Luukkanen

Kaupunki on nykyisin erikoinen sekamelska uutta ja vanhaa. Keskusta tuhoutui sodassa täysin, ja kaupunkia on rakennettu tärkeimpien rakennusten kohdalla vanhaa vaalien ja muuten modernia (siis 40-50-luvun modernia) sekaan sotkien. Minä en hirveästi pitänyt, olo oli tietyin paikoin vähän kuin suomalaisessa 60-luvun tuotoksessa: hajutonta ja mautonta betonia. Keskusta on sitä samaa kuin kaikkialla muuallakin: kävelykatu ja kansainvälisiä ketjuja.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Tuomiokirkko
Tuomiokirkko on ISO. Peruuttaa pitää ihan kunnolla, jotta tornit mahtuvat kuvaan. KUVA: Joose Luukkanen

Sen sijaan se miksi kaupunkiin tultiin oli sitä mitä pitikin. Tiesin, että Kölnin tuomikirkko on iso, mutten arvannut kuinka iso se oikeasti on. Kirkontorni kohoaa 157 metrin korkeuteen, mikä vie sen muutamaa metriä Notre Damea ylemmäs ja teki siitä aikoinaan maailman korkeimman rakennuksen. Edelleen kirkko on Ulmin katedraalin jälkeen Euroopan toiseksi korkein kirkontorni.

Katedraalin rakennustyöt aloitettiin 1248, mutta homma jäi pahasti kesken vuonna 1473 peräti 400 vuoden tauon ajaksi! Töitä jatkettiin 1840-luvulla alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten goottilaiskatedraali on paljon nuorempi mitä ulkokuoren perusteella voisi päätellä.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Ovet
Julkisivu on täynnä yksityiskohtia. Kirkon koosta saa käsitykseen turisteihin vertaamalla. KUVA: Severi Luukkanen

Kölnin katedraali on täynnä superlatiiveja. Se on maailman suurin goottilaistyylinen katedraali, ja sen julkisivu on maailman suurin. Myös kirkkosali on korkein suhteessa sen leveyteen. Ei ihme, että Kölnin katedraali on maan suosituin turistikohde, jota käy joka päivä ihmettelemässä 20 000 turistia!

Katedraalin paikalla on ollut kristillisiä rakennelmia todella pitkään. Todennäköisesti ennen ensimmäistä, 300-luvulla rakennettua kirkkoa, paikalla oli jo roomalainen temppeli. Tältä ajalta on löydetty hautoja, joista yhden uskotaan kuuluvan 500-luvulla hallinneelle kunigatar Wisigardille. 600-luvulla rakennettiin ensimmäinen katedraali, joka kesti aikaa 200-vuoden ajan, kunnes purettiin toisen katedraalin tieltä 800-luvun kuluessa. ”Vanha katedraali” tuhoutui tulipalossa huhtikuussa 1248, jolloin aloitettiin nykyisen katedraalin rakentaminen.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Entisöijät
Isossa katedraalissa on koko ajan korjattavaa. KUVA: Severi Luukkanen

Katedraalin valmistuminen oli osa protestanttisen Preussin yritystä saada katolisen Kölnin kansalaiset yhteisen Saksan asialle. Preussi maksoi katedraalin hurjista kuluista (nykyrahassa noin miljardi euroa) kolmanneksen, ja loput hankittiin kansalaiskeräyksellä. Katedraalin rakentamisesta vastannut ZDV (Zentral-Dombauverein zu Köln von 1842) on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista kansalaisjärjestöistä, ja se vastaa nykyisinkin katedraalin ylläpidosta. Hauskana yksityiskohtana katedraali ei siksi kuulu katoliselle kirkolle.

Jokamies - Teslalla Madridiin #12 - Legokauppa
Autolle kävellessä piti poikeat tietenkin ihmettelemään Lego-kauppaa. KUVA: Severi Luukkanen

Kaupunkikierroksen jälkeen matka jatkui. Edessä olisi viimeinen reilun 1500 km etappi Tukholmaan. Koska kohteena oli iltalautta ja aikaa oli reilusti, ei tällä kertaa oikaistaisi lautalla vaan koukattaisiin Jyllannin kautta. Tukholmassa olisi vielä aikaa ladata akku täyteen.

Lapsen arvosanat etapista

Köln 6/6: sika korkea kirkko

Lue lisää