Autoilun ja liikenteen verotuksella on Suomessa pitkät perinteet. Alun perin tilapäiseksi tarkoitettua autoveroa on maassamme peritty jo 64 vuoden ajan, mutta autoilijan kukkarolla käydään monessa muussakin liikenteeseen liittyvässä asiassa.
Liikenteen verotus voidaan jakaa neljän pääteeman, eli autoveron, ajoneuvoveron, polttoaineiden verotuksen ja työsuhdeautojen verotuksen alle. Käsittelemme tässä artikkelissa näiden aihepiirien pääasioita menemättä tarkempiin yksityiskohtiin, jotka voi tarkistaa Autoalan Tiedotuskeskuksen sivuilta.
Autovero
Autovero lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta määrittelemällä verotusarvo. Se on auton yleinen arvonlisäveron sisältävä vähittäismyyntiarvo, joka saadaan maahantuojan autolle ilmoittamasta vähittäismyyntihinnasta vähentämällä siitä tavanomaiset alennukset. Alimmillaan autovero on 0 prosenttia ja korkeimmillaan 50 prosenttia auton kokonaishinnasta. Pakettiautojen autovero lasketaan samalla kaavalla kuin henkilöautoilla, mutta verosta myönnetään hiilidioksidipäästöön perustuvasta veroprosentista alennusta, jos ajoneuvon kokonaismassa ylittää 2 500 kilon rajan.
Tämän mallin myötä autot ovat olleet Suomessa paljon kalliimpia kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Henkilöautojen autoveroprosentti muuttui kuitenkin jo vuoden 2008 alusta hiilidioksidipäästöistä riippuvaksi, ja sama tapahtui pakettiautojen kohdalla seuraavana vuonna. Tämä on erityisesti viime aikoina toiminut kannustimena hankkia virallisesti nollapäästöisiä sähköautoja tai testisyklien mittaustapojen mukaan mahdollisimman vähäpäästöisiksi optimoituja hybridejä. Niissä autoveroa ei ole tai sen osuus on hyvin pieni, joten hinnat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Saksassa.
Suosittelemme
Käytettynä maahantuodut ajoneuvot verotetaan puolestaan Suomeen tuotaessa samoin kuin samana vuonna käyttöönotettu auto on täällä verotettu. Käytettynä verotettavasta ajoneuvosta peritään autoveroa enintään se pienin määrä, joka samanlaisena pidettävän Suomessa jo aikaisemmin rekisteröidyn ajoneuvon arvossa on jäljellä. Verohallinto selvittää aiemmat veroprosentit ja soveltaa verotuksessa näistä alinta. Vähittäismyyntihintaa koskevat arvot poimitaan Verohallinnon MAHTI-järjestelmästä siten, että sieltä valitaan vertailuksi mahdollisimman samanlaiset ajoneuvot.
Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan uusien henkilöautojen keskimääräinen verotusarvo oli vuonna 2020 noin 36 400 euroa ja keskimääräinen autovero 4 600 euroa. Käytettynä maahantuotujen autojen autovero oli puolestaan noin 4 500 euroa. Käytettynä maahantuodut autot ovat siis hiilidioksidipäästöiltään selvästi uutena ensirekisteröitäviä autoja suurempia. Lisäksi täytyy muistaa, että uusista autoista maksetaan autoveron ohella normaalia arvonlisäveroa, mikä nostaa veron osuuden uuden keskivertoauton hinnasta lähes 40 prosenttiin.
Ajoneuvovero
Ajoneuvovero on ajoneuvon liikenteessä oloon perustuva päiväkohtainen vero. Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon, jota peritään muista kuin bensiiniä käyttävistä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista. Perusvero määräytyy tyyppihyväksynnässä määritetyn hiilidioksidipäästön perusteella henkilöautolla, jonka kokonaismassa on enintään 2 500 kg ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen, sekä henkilöautolla, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kg ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2002 tai sen jälkeen.
Pakettiauton perusvero määräytyy puolestaan hiilidioksidipäästön perusteella, jos auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1.1.2008 tai sen jälkeen. Ajoneuvoveron perusvero perustuu auton valmistajan ilmoittamaan hiilidioksidipäästöjen määrään, joka on saatu tyyppihyväksynnän yhteydessä tehdyissä normisyklin mukaisissa mittauksissa. Jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen edellä mainittuja ajankohtia tai sille ei ole määritetty tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöä, perusvero määräytyy ajoneuvon kokonaismassan perusteella.
Vuodesta 2016 lähtien ajoneuvoveron määrä on ollut 70 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä ja 618 euroa, kun päästö on 400 grammaa tai enemmän. Muiden päästölukemien perusteella määräytyvät ajoneuvoverot sijoittuvat tähän väliin. Sähköautojen perusveron määrä on alin veron määrä, eli 70 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 186-596 euroa vuodessa. Kokonaismassan mukaan määräytyvä vero on hieman lievempi kuin todellisen hiilidioksidipäästön perusteella määräytyvä vero.
Hiilidioksidipäästöjen perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla noin 240 euroa vuodessa ja pakettiautoilla noin 290 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla puolestaan keskimäärin 285 euroa ja pakettiautoilla 430 euroa vuodessa. Kokonaismassan perusteella verotettavien ajoneuvojen määrä laskee hitaasti, kun ajoneuvokanta uusiutuu.
Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa peritään henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin bensiiniä. Hybridiautosta käyttövoimaveroa ei tarvitse maksaa. Henkilöautojen käyttövoimavero on 5,5 senttiä per päivä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Kuorma-autoilla käyttövoimavero riippuu akselien määrästä sekä siitä, käytetäänkö kuorma-autoa puoliperävaunun tai varsinaisen perävaunun vetoon.
Liikennepolttoaineiden verotus
Bensiinin ja dieselöljyn verotus koostuu valmisteverosta eli polttoaineverosta sekä arvonlisäverosta. Liikennepolttoaineiden verotus on Suomessa moneen muuhun maahan verrattuna korkeaa. Esimerkiksi syyskuussa 2022 bensiinin kuluttajahinnasta noin 54 prosenttia muodostui erilaisista veroista. Dieselpolttonesteen hinnasta puolestaan noin 44 prosenttia koostui syyskuun 2022 hinnoilla veroista.
Dieselin verotaso on noin 26 senttiä litralta alempi kuin bensiinillä. Alemman verotason perusteena on toiminut tavaraliikenteen kustannustason hillitseminen. Tämän vastapainoksi tulee käyttövoimavero, jota peritään muilta kuin bensakäyttöisiltä ajoneuvoilta.
Polttoaineveron määrä on erilainen polttonesteiden eri komponenteille, joten valmiin tuotteen veromäärä riippuu siihen sisältyvien eri komponenttien osuuksista. Biokomponenteissa ja uusiutuvissa polttonesteissä veroa on vähemmän.
Työsuhdeautojen verotus
Työsuhdeauto tulkitaan verotuksessa luontoiseduksi, jota verotetaan tuloveron yhteydessä. Työntekijä maksaa tuloverossaan työsuhdeautostaan veroa autolle määritetyn verotusarvon verran. Verotusarvo pyritään määrittämään mahdollisimman lähelle auton käypää hinnoittelua ja se riippuu siitä, onko työntekijällä vapaa autoetu tai käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa autosta aiheutuvat kustannukset. Auton käyttöedussa taas palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella.
Täyssähkö- tai vähäpäästöisten autojen kohdalla verotusarvosta tehdään vähennyksiä, ja sama koskee myös ladattavia sekä kaasuautoja. Myös työnantajan maksama auton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on vapautettu luontoisedun verotuksesta vuoteen 2025 saakka.
Kolme esimerkkiä verotuksen vaikutuksesta
Verkarhun koura kahmaisee siis lompakosta enemmän tai vähemmän sen mukaan, millaisella autolla sattuu liikkumaan. Teimme kolmesta 1.12.2022 käyttöönotetusta uudesta autosta esimerkkilaskelmat, jotka havainnollistavat verotuksen vaikutusta.
Perusauto perustekniikalla
Tätä kategoriaa saa edustaa Suomen myydyimpiin autoihin vuosikausia kuulunut Skoda Octavia. Versioksi valitsimme bensakonevalikoiman aloitustasoa edustavan 110-hevosvoimaisen 1.0 TSI:n kuusipykäläisellä manuaalivaihteistolla. Tällaisen Octavian hiilidioksidipäästöt ovat WLTP-standardin mukaan 117 grammaa kilometriä kohti, jolloin ajoneuvoveroksi tulee Traficomin laskurin mukaan 117,89 euroa vuodessa.
Autoveron osuus Octavian reilun 28 400 euron hinnasta on puolestaan vajaat 2 400 euroa. Jos Skodalla ajaisi vuodessa 20 000 kilometriä ja keskikulutus olisi virallisesti luvatut 5,2 litraa satasella, bensaa palaisi vuodessa 1 040 litraa. Jos bensiinin keskihintana käytetään 1,8 euroa litralta ja tästä noin 54 prosenttia on erilaisia veroja, pelkkiin polttoaineen veroihin menisi reilut 1 010 euroa vuodessa.
Veronkiertohybridi
Tämän lajin autona saa kunnian toimia Volvo XC60 T8 Recharge, joka tarjoaa kaksilitraisen bensaturbon ja sähkömoottorin yhteispelin ansiosta muhkean 455 hevosvoiman kokonaistehon ja nelivedon. Tästä huolimatta viralliset WLTP-standardin mukaiset hiilidioksidipäästöt ovat vain 22 grammaa kilometriltä, mikä edellyttää käytännön ajossa erittäin ahkeraa lataamista ja parhaimmillaan 78 kilometrin sähköisen toimintasäteen hyödyntämistä. Volvon kohdalla vuotuiseksi ajoneuvoveroksi tulee vajaat 110 euroa, eli vähemmän kuin yli neljä kertaa tehottomammalla Octavialla.
Myös autoveron osuus XC60 T8 Rechargen reilun 74 000 euron hinnasta on yllättävän pieni, eli alle 2 200 euroa. Volvon todellisen keskikulutuksen laskeminen on puolestaan melkoisen vaikeaa, koska se riippuu täysin omistajan ajoprofiilista ja siitä, kuinka paljon sähköllä pystyy ajamaan. Jos lähtökohtana käyttää valmistajan ilmoittaa naurettavan alhaista arvoa, eli litraa sadalla kilometrillä, bensaa menisi 20 000 kilometrin vuotuisella ajomäärällä 200 litraa. Bensiinin 1,8 euron litrahinnalla polttoaineveroihin menisi noin 194 euroa vuodessa.
Kun bensaa palaa
Jos pihistely ei kiinnosta sen paremmin hintojen kuin kulutuksenkaan suhteen, valinta voi kohdistua vaikkapa ikoniseen G-Mersuun tehokkaimmalla bensapadalla ilman minkäänlaista sähköapua. 585-hevosvoimaisella tuplaturbokasilla ladatun Mercedes-AMG G 63:n virallinen keskikulutus WLTP-normiston mukaan on hulppeat 16 litraa 100 kilometrillä ja hiilidioksidipäästöt 363 grammaa kilometriä kohti. Ison G:n vuotuiseksi ajoneuvoveroksi tulee yli 620 euroa vuodessa.
Suomen valtio kiittää hankinnasta myös autoveron muodossa, jota peritään melkein 193 000 euroa G 63:n reilun 406 000 euron kokonaishinnasta. Mersun 16 litran keskikulutuksella bensan veroihin menisi 20 000 kilometrin vuosiajomäärällä yli 1 700 euroa bensiinin 1,8 euron litrahinnalla.
Kuvat: Tyyliniekka.fi
