Fyysiset kelloalan messutapahtumat Euroopassa ovat tekemässä paluuta pandemian jälkimainingeissa. Mutta onko enää tilaa alan entiselle valtiaalle, Baselworldille?
Baselworld oli vuosikymmeniä alan synonyymi kelloalan vuotuisena kohokohtana, jossa esiteltiin uutuudet ja otettiin niiden tilauksia vastaan. Hiljalleen tapahtuma alkoi rapautumaan digitalisaation ja yhtälailla järjestäjän sekä tapahtumasta suoraan hyötyneiden tahojen – kuten hotellien ja ravintoloiden – ahneuden myötä.
Aika ajoi ohi
Taloudellinen kynnys osallistumiseen nousi samaan aikaan, kun messujen merkitys 24/7-aikaan siirtyneessä yhteiskunnassa väheni. Messuosastojen hinnat ja niiden oheispalvelut, kuten nettiyhteydet, maksoivat koko ajan enemmän – ja hotellien hintataso karkasi yli kipukynnyksen.
Tämä johti lopulta siihen, että ensin pienemmät kellomerkit siirsivät omat osastonsa Baselin kaupungin keskustaan erilaisiin halvempiin tiloihin, kuten toimistohotelleihin ja kahviloihin. Eikä aikaakaan, kun isommat pelurit seurasivat esimerkkiä, josta Swatch Groupin merkkien vetäytyminen vuoden 2019 -messuilta oli vahvin signaali bileiden päättymisestä.
Median edustajana Baselworld tarjosi hyvän tilaisuuden nähdä uutuudet omin silmin, sekä haastatella alan vaikuttajia ja päättäjiä. Kuluttajalle tapahtuman anti rajoittui pitkälti uutuuksien ihailuun vitriinilasien takaa, sekä Baselin keskustan messuhumusta nauttimiseen.
Suosittelemme
Kaikenlaisen tapahtumatoiminnan päättänyt Covid19-pandemia oli vain kosmeettinen viimeinen naula Baselworldin arkkuun, jota edelsi Rolexin, Patek Philippen ja LVMH-ryhmän kaltaisten kärkimerkkien poisjäänti vuoden 2020 messuilta – joka kuoli kaksi kertaa; omaan mahdottomuuteensa ja pandemiaan.
Puheita ja tekoja
Baselworld ei ollut kuitenkaan ainoa tapahtuma alalla, joka oli vaikeuksissa. Alan toinen suurtapahtuma, Genevessä järjestettävä SIHH, kärsi niin ikään konseptin vanhenemisesta, jota voidaan pitää alan perisyntinä. Nimeksi vaihtui konseptin päivittämisen yhteydessä Watches & Wonders, jota ei voitu järjestää fyysisenä tapahtumana pandemian aikana. Tai itse asiassa kyllähän se järjestettiin vuosina 2020 ja 2021 Aasiassa, mutta Euroopassa tapahtuma oli puhtaasti digitaalinen.
Molemmat suurtapahtumat ilmoittivat uudistavansa konseptiaan digitalisaatiokärjellä siten, että tarjolle tulisi alan eri toimijat yhteenkokoava ympäri vuoden toimiva digitaalinen alusta, jonka vuotuisena kohokohtana toimisi fyysinen messutapahtuma. Suurin erottava tekijä samansuuntaisissa konsepteissa Baselworldin ja Watches & Wondersin kohdalla oli se, että Baselworldin taustayhtiö MCH Group oli ja on tänäkin päivänä investoinut satoja miljoonia Baselin messukeskukseen, jonka takaisinmaksu edellyttää fyysisiä messutapahtumia. Ehkä tämä johti siihen, että Baselworld roikkui “matikka neljä, uskonto kymppi” -tyylisesti fyysisen tapahtuman paluuajatuksissa kovimpina pandemia-aikoina, jonka myötä digitaalista alustaa ei ole saatu avattua tähän päivään mennessä.
Sen sijaan Watches & Wonders on järjestänyt vuosina 2020 ja 2021 digitaaliset tapahtumat, sekä niiden rinnalla fyysiset tapahtumat Aasiassa, kun taas Baselworld ehti muuttaa konseptin mukana nimensä HourUniverse-muotoon ja siitä sitten sidosryhmiään kuultuaan takaisin Baselworldiksi. Baselworldin “paluu” nähtiin lopulta tämän vuoden Geneva Watch Days -tapahtumassa pop-up -muotoisena, jossa esillä oli kymmenkunta pientä brändiä ja lupaus maaliskuun lopussa järjestettävästä Baselworldista.
Kenelle ja miksi?
Mikä on sitten Baselworldin tulevaisuus? Itse en uskalla ennustaa messuille ruusuista tulevaisuutta, sillä alalla on tapahtunut selkeä liikahdus Baselista Geneven suuntaan. Tähän on vaikuttanut paitsi Baselworldin tahraantunut maine järjestäjänä kellomerkkien keskuudessa, myös puheiden ja tekojen räikeä ristiriita – ja ero Watches & Wondersiin nähden.
Perustelen asiaa faktojen pohjalta. Siinä missä Baselworld on puhunut digitaalisesta alustasta kaksi vuotta, on Watches & Wonders järjestänyt digitaalisen tapahtuman omalla alustallaan kaksi kertaa. Toiseksi etenkin tämän vuoden digitaalinen Watches & Wonders houkutteli uusia merkittäviä kellomerkkejä, kuten Rolexin ja Tudorin. Lisäksi ensi vuoden Geneven messuille ilmoittivat tulostaan edellä mainittujen merkkien lisäksi mm. Grand Seiko, TAG Heuer, Zenith ja Oris – jotka ovat olleet aiemmin Baselworldin vakio-osallistujia.
Ja mikä parasta: Vuoden 2022 Watches & Wonders järjestetään 30. maaliskuuta – 5. huhtikuuta välisenä aikana, joka “sattumalta” on täsmälleen samaan aikaan Baselworldin ilmoittaman ajankohdan kanssa. Kyse kuuluukin “kummassa tapahtumassa ovat kellomerkit, joilla on merkitystä?”
Kun Watches & Wondersin osallistujalistalta poimii tunnetuimpia poissaolevia kellomerkkejä, on messutapahtumista ulkona olevan Swatch Groupin ulkopuolelta löydettävissä vain kourallinen laajemmin tunnettuja kellomerkkejä?
Median edustajien valinta on selkeä – ensi keväänä olemme Genevessä.
