Muistan aina ihaillen katselleeni naisia, joilla oli kauniit korkokengät jaloissa, jotka imartelevasti korostivat  nilkkoja sekä sääriä. Mielikuvissani unelmoin itsekin käyskenteleväni sulavasti korkokengissä. Matka tuohon hetkeen oli kuitenkin pitkä ja hidastetöyssyjä täynnä. Tämä on kertomus löytöretkestäni korkkareille, joka kesti yli 30 vuotta. En muista koskaan saaneeni naisena elämisen käsikirjaa, mutta koska sellaisessa pitäisi ehdottomasti olla osio ”Näin ostat korkokengät”, päätin jutun loppuun listata omat vinkkini sinulle.

Muutama vuosi sitten ymmärsin, että tyylikäs ja edustava edustuspukeutuminen kaipaisi myös mekkoja ja hameita – ja ne parikseen kauniit korkokengät. Niiden kenkien löytäminen oli kuitenkin yhtä haasteellista kuin purkan irrottaminen tukasta. Tästä syystä olin se joukon kummajainen, jolla ei niitä kauniita korkokenkiä jalassa nähty.

Kerta toisensa jälkeen totesin pettyneenä kenkäkaupassa, että sovittamani korkkarit eivät istu jalkaan. Ikuinen ongelmani oli, että kantapääni lonksui kaikissa korkokengissä. Tietenkin myös harmitti, että eihän sitä mallivalikoimaa koosta 36 muutenkaan juuri yleensä löytynyt.  Niinpä mukaani lähti aina vain remmillisiä kenkiä, jotka saivat aikaan sorjan nilkan vastaefektin. Kiltisti remmikengillä tepsuttelin vuosikausia – ei lonksunut ja hyvin pysyi jalassa, vaikka ulkonäöllä ei aina voinutkaan kehua.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Omalla kohdallani herätys tapahtui sattumalta. Kesällä 2014 olin Japanissa ja isäntäperheeni vei minut vapaapäivänä ostoksille, myös kenkäkauppaan.  Takaraivossa piili ajatus, että pitäisihän Japanista löytyä hyvä valikoima tarpeeksi pieniä kenkiä. Ovathan japanilaiset naisetkin niin siroja. Hämmästyin, kun oman koon kengät olivat jälleen häviävänä vähemmistönä hyllyssä. Vaihdoin muutaman sanasen isäntäperheen äidin kanssa ja hän totesi, että japanilaisilla naisilla ei keskimääräisesti olekaan siroja jalkoja, ennakkoluuloistani poiketen.  Samaan ilmiöön myös itse asiassa törmäsin Malesiassa kenkäkaupoissa. Pienet koot eivät olleet lainkaan yleisiä ja lesti kengissä oli tuntuvasti totuttua leveämpi.

Onneksi kuitenkin sieltä kaupanhyllyltä löytyi mieleisiä korkokenkävaihtoehtoja. Päädyin ensin kokeilemaan japanilaista kokoa 22,5, joka vastaa kokoa 36. Koko vaikutti onnistuneelta. Toki arvailuahan päässä pohditutti, kuinka turvonnut jet lagista ja matkustamisesta oikein olinkaan. Tämän jälkeen katseeni osui saman merkin ihanaan mustaan pariin korkokenkiä, joissa minulle harakkamaiseen tapaani katseeni nauliintui glitter-korkoihin ja ihaniin rusetteihin kantapäissä. Sitten seurasikin se ”pakko saada & ostaa” –hetki, jonka jokainen nainen on varmasti joskus kokenut.

Kenkien kantapäitä koristavat rusetit ovat herättäneet ihastusta.

Lähes syöksyin hyllylle ja pettymyksekseni, oikeaa kokoa ei löytynytkään, vaikka myyjältä kysyimmekin. Päättäväisenä kuitenkin sovitin kokoa pienempää 22-kokoa ja jossain takaraivossa tuli tunne, että kyllä nämä mahtuvat, vaikka siinä hetkessä kengät hieman piukeilta tuntuikin. Sitten iloisena kassalle. Kenkäparille hintaa tuli noin 25 euroa. Tietämättäni olin ensimmäistä kertaa elämässäni ostanut oikeankokoiset korkokengät!

Onhan se kumma, että aikuisen naisen pitää tulla yli 30-vuoden ikään ymmärtääkseen millaiset korkokengät hän oikeasti tarvitsee. Hieman samaan tapaan kuin tyylimuutosohjelmissa todetaan naisen kulkeneen koko 50-vuotisen elämänsä vääränkokoisissa rintaliiveissä. Vasta näin jälkikäteen olen ymmärtänyt miksi niitä sopivia korkokenkiä ei ollut aikaisemmin löytynyt.

Koon 36 sijaan oikea kokoni korkokengissä onkin 35. Lisäksi kantaluuni ovat kapeat ja täten kenkien kantakupin tulisi olla kapea, jotta se istuisi hyvin. Toisaalta jalkateräni kärki eli varvasosa puolestaan on leveä, joten yhdistelmänä erittäin hankala. Ja tämän kaiken opin vasta 32-vuotiaana! Kaikkina niinä kertoina kenkäkaupoissa tuskaillessasi, yksikään myyjä ei esimerkiksi tokaissut, että tarvitsisin pienemmän tai erimallisen kengän.  Onneksi kuitenkin vihdoin ja viimein pääsin sisään korkokenkien maailmaan. Ja siitä jatkuikin tutkimusmatka kohti toisen ja kolmannen (ja neljännen, viidennen …) parin hankintaa.

Jotta sinäkin rakastuisit oikeaan pariin, tässä vinkkini korkokenkäostoksille:

  • Mihin vuorokauden aikaan kenkäostoksille? Usein sanotaan, että kenkäostoksille olisi hyvä mennä loppupäivästä, jolloin jalat ovat turvonneita päivästä. Itselläni jalkani ovat pikemmin turvonneimmat aamusella. Suosittelen siis, että tarkkailet itse koska jalkasi ovat turvonneimmillaan ja suuntaan tämän perusteella ostoksille.
  • Testaa rauhassa ja useaa paria, mielellään eri merkeiltä! Muistathan pelkän sovittamisen sijaan myös oikeasti kävellä kengillä, myös kovalla alustalla.
  • Jos korkokenkä tuntuu hiukankaan isolta kaupassa, jätä se hyllylle. Huomioithan, että istuva korkokenkä ei ole myöskään leveyssuunnassa löysä.
  • Sama pätee myös toisin päin: jos kenkä puristaa ja lujaa, valinta ei ole oikea. Jos tunnet kengissä kipua jo kaupassa, et varmasti jaksa kengillä kävellä tai seisoa pidempiä aikoja. Erityisesti tarkkaile, että kantapää tai kengän reuna eivät hierrä. Sinulle oikeaan pariin ei tarvitse myöskään tunkea varpaita eivätkä varpaat tursua kengästä.
  • Tuntuuko kenkä lerpulla tai ryhdittömältä jalassa? Tällöin kenkä ei todennäköisesti tarjoa tarpeeksi tukea kävellessäsi korkeuksissa. Tunnustele myös, että kenkä tarjoaa tarpeeksi tukea sivuttaissuunnassa.
  • Älä sorru myyjän lirkutteluihin ostaa liian ison kenkäparin parantamiseksi geelityynyjä tai kantasuojia. Näillä ei oikeasti tehdä ihmeitä! Itse olen kantasuojia kokeillut ”liian isojen” kenkien kanssa ja en valaistumista kokenut. Valitettavasti olen seurannut sivusta, kun myyjät ovat myyneet jopa yli yhden koon liian isoja korkokenkiä eurojen kiilto silmissä – jopa niin, että asiakkaalle on sovitettu kahta paria kantasuojuslappuja kantakuppiin.
  • Korkokengän kärkiosaa on suutarin helppo levittää hieman, jos muuten kengät tuntuvat täydellisiltä. Itselleni tämä on joka korkokenkäparin kanssa tarpeen. Jos korkokengät kuitenkin tuntuu kärjistä liian pieniltä korkeussuunnasta, jätä ostos tekemättä.
  • Pohdi, millaisia sukkahousuja korkokenkien kanssa aiot käyttää. Paljas jalkaterä pysyy kengässä huomattavasti paremmin kitkan avulla kuin sukkahousulla varustettu. Huomioi tämä myös sovitettaessa. Lisäksi sukkahousuissa on eroja: kiiltäväpintaiset sukkahousut voivat saada ”sopivankin” kengän tuntumaan liian isolta liukkautensa vuoksi.
Oikeankokoinen kenkä ei ole löysä sivusuunnassakaan. Sinulle oikeaan pariin tulee varpaiden mahtua vaivattomasti korkeussuunnassakin.
  • Jos oikeankokoista kenkää ei löydy kauppojen hyllyiltä, kokeile erilaisia nettikauppoja. Heillä on usein valikoimissa sellaisia kokoja, joita ei vakiona hyllyssä pidetä.
  • Jos valittavanasi on useampi pari, kurkkaa vielä kerran kengän sisälle. Sisävuoren materiaalina esimerkiksi mokkanahka tai nahka on hyvä ja pitää kenkää mukavasti paikallaan. Tunnustele ja painele myös sormella kengän sisältä: onko pohjassa luotu cushion-efektiä ja vaimennusta pehmusteella.
  • Älä seuraa liikaa hintaa hyvän kengän ohjenuorana. Joskus se kalliskaan kenkä ei vaan istu jalkaan. Toisaalta, jos löydät korkokengät, jotka tuntuvat kuin sukkasilta – niihin kannattaa jo rahaa sijoittaakin. Itse sorruin ostamaan kalliita pareja korkkareita luullen, että niillä korkkariongelmani ratkeaisivat. Eivät ratkenneet.
  • Entäpä malli (ja väri)? Monipuolinen business-kenkä on yksikertaisen tyylikäs, mutta hillittyjä yksityiskohtia on lupa olla. Esimerkiksi omat kenkäni näyttävät edestäpäin ”tavallisilta mustilta korkokengiltä”, mutta sen pienen twistin huomaakin vasta eri katsontakulmasta. Henkilökohtaisesti peep toe –malliset korkokengät jätän hyllyyn, jos olen etsimässä tyylikkäitä korkokenkiä. Klassisessa business-pukeutumisessa suositaan umpinaista kärkeä avonaisen sijaan. Bilekorkkarit ovat puolestaan oma kategoriansa, joilla sitten kulutetaan pikemmin niitä yökerhojen tanssilattioita kuin toimistorakennusten käytäviä. Kevyt (matala noin 0,5-1cm) korokepohja ei ole mauton, jos kenkä on yksivärinen. Erityisesti reissaavan edustuspukeutujan elämään luottokenkien väriksi suosittelen mustaa tai tummansinistä. Aina tyylikkään ja arvokkaan näköiset värit ovat myös helppo yhdistellä erilaisiin kokonaisuuksiin ja tilanteisiin.
  • Loppuun vielä kertauksena: Jos se kenkä tuntuu huonolta jalassa jo kaupassa, ei niillä kengillä edusteta päivää tai tanssahdella yötä vaikka ystävän häissä. Älä myöskään lumoudu pelkästään kenkien ulkonäöstä tai edullisesta tarjoushinnasta.

Mutta miten tarinassa sitten lopulta kävikään? Japanista ostetuista rusettikorkokengistä tuli lempikokkarini ja luottokenkäni business-pukeutumiseen. Ahdistuneena jo pohdinkin mistä löydän yhtä ihanat rusettikengät kun näistä aika jättää. Ja nyt korkokenkien ostaminen on jo helpompaa – vihdoin ainakin tuo oikea koko on selvillä!

Millaisia vinkkejä sinulla on jakaa korkokenkäostoksille?


2 KOMMENTIT

  1. Hyvä kirjoitus, kiitos Johanna! Tuo on niin totta, että kenkien pitää tuntua heti hyvältä, eikä ajatella, ” että kyllä se sitten käytössä vähän venyy…” tms. Joo, toki nahka venyy, mut jos ne on jo ostettaessa liian naftit, niin jättäisin silti kauppaan. Materiaaleista keinonahka kengät jätän ostamatta. Paitsi, että ne on usein hiostavat, niin onhan se kauheeta, että kengät joihin kiihtyy kuuluvatkin liian nopeasti eivätkä ole välttämättä korjattavissa. Kirjoitanpa jossain välissä muuten kenkien huollosta. Jokaisella kenkiään rakastavalla naisella pitäisi olla luottosuutari. Et terkut vaan huipputyypeille Mansen suutariin 🙂

    • Kiitos Hanni! Pistämme juttutoiveen ehdottomasti korvantaakse. Kyllä jokanaisen oikeuksiin kuuluu se hyvä suutari, siinä olet oikeassa!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here