Alkukesästä otin kiikariin ajattomien aurinkolasien hankkimisen. Suuntasin naapurikuntaan Optikko Kangasniemelle erinomaisen palvelun ja näppärän ajattomien kehysten valikoiman äärelle, kuten aikaisemmin kirjoittelin.
Kertauksena: Päädyin valitsemaan Ray-Banin New Wayfarer -mallin hieman erilaisella, hopeanharmaalla ja osittain läpikuultavalla kehyksellä. Linssit tulivat ohennettuina, polarisoituna ja kovapinnoitteella.
Klassiset Wayfarerit hivelivät alaosastaan poskipäitäni ikävästi, mikä ilmeisesti on varsin yleinen ongelma ja on siten saanut kehittämään tämän uuden mallin. New Wayfarerit puolestaan istuvat naamariini kuin nenä konsanaan. Yhden itseisotoksen olen näistä laseista tajunnut toistaiseksi ottaa, ja se päivä olikin aurinkoinen:
Polarisoivilla linsseillä näkee aurinkoisena päivänä hämmentävästi esimerkiksi kadun varrelle pysäköityjen autojen sisälle, kun auton ikkunoiden heijastus ei häiritse (en ole aikaisemmin käyttänyt mitään polarisoivia linssejä).
Uusista aurinkolaseista on ollut jo selvää (terveys)hyötyä, sillä auringon kailottaessa minun ei tarvitse enää siristellä silmiä. Tämä on ollut huomaamaton tapa, joka on kiristänyt kasvolihaksia siten, että kasvojen jäykkyyden on tuntenut selvästi viimeistään illalla. Niin ikään kirkkaalla säällä pyöräilystä on tullut turvallisempaa, kun asiat huomaa siristelemättä (kunnon paisteella niitä ei tosin huomaisi edes siristellen). Edellisistä kommenteista voinee päätellä, etten ole aikaisemmin juuri käyttänyt aurinkolaseja.
Tyyliltään New Wayfarerit istuvat erinomaisesti muuhun kesäasustukseen. Todistusaineistoa seuraa tuonnempana, kunhan saan koko kesäasukokonaisuuteni kasaan.
Yksi huono puoli näissä laseissa on: Niiden käytön jälkeen en millään haluaisi laittaa halpatuotantoa olevia, herkästi likaantuvia ja eksponentiaalisesti vähemmän skarppeja silmälasejani päähän.
