Herraseuran iltaa voi viettää monin eri tavoin. Kortti-illat, erilaiset urheilutapahtumat ja grillaus ovat mainioita tapoja tuoda ystävät yhteen ja vaihtaa kuulumisia. On kuitenkin mahdollista myös yhdistää hauska yhdessäolo, jalojen juomien nauttiminen sekä uusien asioiden oppiminen samaan toviin.

Moni suomalainen mies laiminlyö jalkineitaan. Tätä myötä asiaan liittyvä yhteistovi voi tehdä palveluksen sekä miehelle itselleen että tämän lompakolle – kestäväthän asianmukaisesti kuntoon saatetut kengät kymmeniä vuosia. Samoin esimerkiksi häitä tai muita elämän suuria tapahtumia edeltävät viikonloput voivat olla oivia aikoja yhteiselle kengänhuoltotapahtumalle – samalla huolletaan myös miehistä veljeyttä.

Kenkien-samppanjakiillotus
Kenkien samppanjakiillotuksessa vain paras on kyllin hyvää. 🙂

Seuraavassa esittelemme tavan, jolla jalkineet saa saatettua äärimmäisen korkeaan kiiltoon ja jossa juomien tai kiillotustarvikkeiden laadusta ei millään muotoa tingitä.

Huomautettakoon, että ennen esitettyä käsittelyä kengät on syytä käyttöönottohuoltaa ja peruskiillottaa kunnolla Tyyliniekan kengänhoitoartikkelin mukaan. Vasta sitten lopputuloksen laatu vastaa odotuksia.

Samppanjakiillotusilta – miksi ihmeessä?

Iloinen seurue kokoontui eräänä talvisena iltana Turussa sijaitsevan Herrainpukimon tiloihin. Keski-Euroopasta alkunsa saanut samppanjakiillotusilta-ajatus oli herättänyt uteliaisuutta ja niinpä jalkineet päätettiinkin laittaa kuntoon useita asteita kauniimmalla tavalla.

4MiehetTyonTouhussa
Antti Pajunen (vas) ja Jussi Häkkinen kengänkiillotuksen äärellä. Kameran takana Tuukka Simonen.

MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Samppanjoiden saralla löytyy monia erinomaisia merkkejä. Valinta kohdistui yksissä tuumin Formula 1 -kilpailujen myötä monien miesten kiinnostusta lähellä olevaan G.H. Mumm Cordon Rouge -samppanjaan. Seurueen onneksi Pernod Ricard Finland lahjoitti kuohujuoman jaloon tarkoitukseen.

Vuodesta 2000 virallisena F1-samppanjana tunnettu G.H. Mumm on maailman kolmanneksi suurin samppanjantuottaja ja sen omistaa maailman suurimpiin alkoholinvalmistajiin lukeutuva Pernod Ricard. Tuotetta myydään yli 150 maassa ja Suomessa Alkon valikoimasta löytyvät kiillotuksessa käytetty kuiva G.H. Mumm Cordon Rouge, puolikuiva G.H. Mumm Demi-Sec ja G.H. Mumm Le Rosé.

Samppanjalla on selkeä etunsa kiillotuksessa. Sen sisältämä alkoholi nopeuttaa kiillokkeen kovettumista ja edesauttaa levittymistä. Kupliva koostumus myös vähentää kiillotusliinan ja jalkineen välistä kitkaa. Samalla lasista säännöllisesti siemailtu juoma tuo tunnelmaa ja keventää keskustelua. Juoman laatu myös nostaa illan tavallista korkeammalle ja saa muutoin arkisemman toimen tuntumaan juhlalliselta.

Kauniin työn taustaa

Sinällään samppanjakiillotus ei eroa normaalista peilikiillon rakentamisesta valtavasti. Käytetty neste kuitenkin helpottaa työtä ja parantaa oloa koostumuksensa myötä. Pohjalle on kuitenkin syytä tehdä hyvätasoinen perushuolto, jossa voi käyttää, mikäli se vain illan teemaan sopii, värillistä alkoholia edesauttamaan kiillokkeen hanakampaa tarttumista. Herrainpukimon tiloissa katse kohdistui Aberlourin kymmenvuotiaaseen viskiin – mikäpä mukavammin talvisessa säässä lämmittäisi sekä mieltä että huoltaisi jalkineita.

1AberlourEsityo
Pohjatyö alustettiin viskillä.

Kiillotusesimerkiksimme valitsimme Tyyliniekan päätoimittaja Matti Airaksisen kauniin John Lobb Paris William -jalkineparin. Kenkien sävystä johtuen päätimme tehdä alustavan työn keskiruskealla kiillokkeella, jonka päälle työstimme lopullisen kiillon erittäin korkealaatuisella viininpunaisella Collonil 1909 -vahakiillokkeella.

Aivan viimeisiksi kerroksiksi ja lasimaisen pinnan saavuttamiseksi päätyi munkkijalkineisiin väritön kiilloke – näin alla oleva sävykiillotus olisi sekä suojassa että saisi suurimman mahdollisen hohdon. Itsestäänselvästi kärki ja kanta käsiteltiin muuta kenkää useammin, jotta taipumakohdissa ei esiintyisi halkeilua. Kiillottajana ja tämän jutun kirjoittajana toimi Herrainpukimon pääsuunnittelija Jussi Häkkinen.

2EsikiiltoViskilla
Huolellinen esikiillotus tehtiin viskillä.

Pohjaa luotaessa kiillotusliinaa – jollaiseksi soveltuu aivan hyvin puhdas puuvilla – kostutetaan ensin väkevämmässä, värillisessä alkoholissa ja sitten kiillokkeessa. Kiilloke levitetään jalkineelle pyörivin liikkein. Tämän jälkeen käsitellään toinen jalkine. Ensin käsitellyn kenkään palataan joko kenkäharjan tai nailonsukkahousupalan kera ylimääräisen kiillokkeen poistamiseksi. Tätä toistetaan pari-kolme kertaa, kunnes kenkäpari olisi valmis päivittäiskäyttöön. Tässä tapauksessa, kuitenkin, tähtäsimme pidemmälle.

Samppanjalla äärimmäinen kiilto

Mainittakoon, että korkean kiillon luominen ei ole hätäisimmän herrasmiehen askare. John Lobb -jalkineet saivat kokonaisuudessaan parisenkymmentä kiillokekerrosta, jotka hierottiin kenkien pinnasta toistuvasti lähes kokonaan pois. Aikaa siis kului, mutta se kului rattoisasti – tuskinpa kukaan vastustaa hyvää keskustelua miehisistä aiheista, etenkin kun kieltään voi kostuttaa eräillä maailman jaloimmista juomista.

5MieluisaRupeama
Kenkien kiillottaminen shamppanjalla on mukavaa touhua.

Kiillotuskäsi on hyvä suojata lateksihansikkaalla ennen työhön tarttumista. Tämän jälkeen kiillotusliina kiepautetaan etu- ja keskisormen ympärille. Liinalla verhottuja sormia kastetaan jaloon kuohujuomaan ja tämän jälkeen kiillokkeeseen. Käytännössä kulku on siis osin sama kuin pohjankin luomisessa – kiilloke levitetään kengälle pyörivin liikkein. Tämän jälkeen, kuitenkin, samaa liikettä käytetään kiillon esiintuomiseksi ja ylimääräisen kiillokkeen tarkkaan poistoon.

LobbitKiillokeMumm
Kengät odottavat loppusilausta.

Neljän-viiden toiston ja parin sävyttämänkin kerroksen jälkeen jalkineen kiilto lähentelee kiiltonahkakenkiä, ollen kuitenkin syvempi ja kiehtovampi, nahan luonteen loistavasti esiin tuova. Tällöin on aika käydä kengät pari kertaa läpi pelkkään samppanjaan kastetulla, puhtaalla osalla liinaa. Paineen on oltava hyvin kevyt, jotta aiempien kertojen mahdolliset jäljet poistuisivat ja vahan pinta saisi mahdollisimman sileän hohdon.

Kenkien tulisi olla tässä vaiheessa kokonaisuudessaan erittäin korkeassa kiillossa. Koska jalkineita kuitenkin näyttämisen lisäksi myös käytetään, levitetään kärkeen ja kantaan kaksi kerrosta väritöntä kiilloketta. Kummankin kerroksen jälkeen hohto nostetaan äärimmilleen samppanjalla ja puhtaalla liinalla.

Kärsivällisyys tuo upean lopputuloksen

Moni herrasmies ottaisi kengät käyttöönsä viimeisten kärkeen ja kantaan levitettyjen kiillokekerrosten jälkeen. Tarkalla silmällä katsottuna kengissä on kuitenkin vielä aavistuksenomaisia pyörteisiä jälkiä kiillotusliinasta. Tässä vaiheessa onkin aika pitää tauko – sopiva aika löytyy helpoimmin lasillisen nauttimalla ja kiinnostavista aiheista samalla keskustelemalla. Kelloon on turha katsoa – oli aika sitten vartista tuntiin.

3DippausSamppanjaan
Kiilto viimeistellään shamppanjadipillä.

Viimeisen silauksen luomiseksi kiillotusliina kietaistaan kädelle löyhästi. Se kastellaan samppanjalla aiempaa laajemmin ja – äärimmäisen kevyttä painetta käyttäen – käydään kenkäpari perusteellisesti lävitse ensin pitkittäissuuntaan, sitten poikittaissuuntaan. 10-20 sivelykertaa myöhemmin jalkineen pinnan tulisi muistuttaa joustavaa lasia ja näyttää nahan laatu lävitseen. Tällöin on aika sujauttaa lepolestit kenkiin, jättää ne hetkeksi sivuun ja nojata taakse.

On lopulta kiillottajan aika saada lasillinen G.H. Mumm -samppanjaa.

7TaydellinenLopetus
Kuvan kengät olivat nähtävissä Herrainpukimon liikkeessä Turussa.

5 KOMMENTIT

  1. Mielenkiintoinen juttu, tekisi mieli kokeilla itsekin mutta ihan perus arkikiillonkin viimeistelyssä on vielä harjoiteltavaa.

    Voisitteko tehdä kattavan juttusarjan oikeiden kenkien huollosta? Kenkien huolto- ja kiillotushan täällä jo onkin (kiitos siitäkin, olen monelle tutullut vinkannut artikkelista).
    Moni tuntuu Suomen oloisssa kammoksuvan nahkapohajisia kenkiä, ehkä turhaan koska tulevathan brititkin hyvin toimeen nahkapohjilla omissa kosteissa oloissaan. Voisiko artikkelisarjaa siis täydentää nahkapohjien huollolla; miten pohjat pidetään kunnossa, mitä tehdä kun pohjat väistämättä kuluvat, mitä tarkoittaa puolipohjaus tai pohjien vaihto jne… Ja missä, miten ja missä vaiheessa mitäkin pohjilla kannattaakaan teettää.

  2. Tervehdys JO. Erittäin hyvä idea, joka varmasti toteutetaan. Jussi kirjoittaa kyseistä juttusarjaa, joten hänen kanssaan katsomme asian läpi. Sellaista olen itse pohtinut, että toisiko lyhyet videoklipit lisäarvoa siihen, miten konkreettisesti kenkään kiilloke kanattaa levitetään ja kuinka itse kiillottaminen tapahtuu?

  3. Terve! Videoklipit varmasti havainnolistaisivat tekniikkaa hyvin. Muutenkin selkeät vaihe-vaiheelta ohjeet helpottavat aina uusien asioiden harjoittelua ja opettelua, ja videot täydentävät ja helpottavat omaksumista.

    Solmioiden ja solmukkeiden solmuharjoitukissa selkeät videot ovat lyömättömiä välineitä, ja toisaalta pelkät kirjalliset ohjeet lisäävät vain turhautumista. Kenkien hoidossa taas pelkkä video olisi hankala, kun tietokone/tabeltti ei ehkä ole omimmillaan kengäthoitovälineiden seassa. Mutta selkeät ohjeet, jotka voi vaikka printata talteen + keskeisiä vaiheita havainnollistavat klipit tukevat toisiaan.

  4. Ihan mielenkiintoinen juttu, mutta kenkäjutuissa huvittaisi kuulla myös kenkien iästä ja käyttömääristä. Nuo kuvan kengät varmasti kiillottuvatkin, mutta jo vuoden jälkeen välipäivin vaihdetut arkikengät näyttävät helposti kulahtaneemmilta. Itsellä on ollut 200-400 euron kenkiä ja kärjen ja nauhojen väliin tulee helposti vaakasuuntainen taitos ja nahkaan ryppyä, joka ei katoa edes kiillotuksessa. Toki nahoissakin on eroa, mutta näin ainakin kasvivärjätyillä full grain -nahkaisilla brittiläisillä ja italialaisilla reunoskengillä. Ehkä Suomen muotiguruilla on niin paljon kenkiä, että yksittäisiin kenkäpareihin ei ehdi paljon käyttöä kertyä. Artikkelien kengät kuitenkin helposti näyttävät ‘kuin uusilta’.

  5. Hei,
    Kyseiset kengät todella olivat suhteellisen vähällä käytöllä, uskon käyttökertoja olleen alle kymmenen. Tämän vuoksi pohjatyö kesti suhteellisen kauan. Yleisesti ottaen parhaan kiillon saa n. vuoden-kaksi käytössä olleisiin kenkiin, jolloin pohjatyötä ei tarvitse tehdä käytännössä lainkaan (lähinnä pintakiillokkeiden poisto) ja peilikiilto syntyy todella nopeasti – jopa tunnissa-kahdessa. Tekniikka on sama, toki samppanjakiillotus on yleisesti herrasmiesten iltateema ja käsittää muutakin kuin itse kiillotuksen.

    Kärjen ja nauhojen väliin tulee käytännössä aina ryppyjä, jotka näkyvät myös artikkelin jalkineissa. Nämä eivät ole virhe kiillossa eivätkä kengässä – ne kuuluvat asiaan ja ovat normaaleja käytön jälkiä. Olen keskustellut useiden artesaanikengäntekijöiden kanssa asiasta ja konsensus on, ettei ilmiötä voi kokonaan hävittää (eikä mielestäni ole syytäkään, nahka saa olla nahkaa). Tästä huolimatta tärkeimmät kohdat – kärki ja kanta – saadaan kiillotettua hyvin eikä välialueenkaan tarvitse rumalta näyttää.

    Omakaan kenkäkiertoni ei ole mikään ääretön, rajoittuen muutamiin kymmeniin pareihin, joten käyttöä kaikki kengät saavat ihan reilusti. Ehkäpä mahdollista videota varten on hyvä ottaa aktiivisesti käytössä olleet kengät työn alle.

    Kuvassa kirjoittajan käyttöä nähneet ja sitten punaisiksi taidepatinoidut Loaken edulliset jalkineet, joissa on kohtuullinen kiilto ns. spit-shine -menetelmällä (jossa ei käytetä sylkeä, heh) aikaansaatuna:
    Loake-värimuutos

JÄTÄ VASTAUS