Kempower : Suomalainen sähköauton pikalaturi

Nopeita pikalatureita nousee sähköautoilijoiden mieltä lämmittävää tahtia ympäri Suomen. Mikä parasta, standardiksi alkaa muodostua vähintään kaksi nopeaa laturia samassa paikassa, jolloin lataamaan pääsee suuremmalla varmuudella: esimerkiksi K-lataus on ottanut tavaksi asentaa 50 kW tolppia tuplana kaupan pihaan. Kotinurkilla Hämeenmaa on kunnostautunut asentamalla 150 kW pikalaturit Riihimäen ja Renkomäen ABC-asemille, ja nämäkin laturit voivat palvella kerralla kahta autoa, jolloin 150 kW teho jaetaan kristillisesti tasan.

Haasteena perinteisissä ratkaisuissa on kuormanjako. Tavalliset 50 kW pikalaturit merkistä riippumatta osaavat ladata vain yhtä autoa kerrallaan, ja useimmissa autoissa jo kolmen vartin ruokatauon lopulla auton akku on niin täynnä, että suurin osa pikalaturin tehosta jää hyödyntämättä (jolloin auto kannattaisi oikeastaan käydä välillä siirtämässä hitaampaan Type2-tolppaan). Hämeenmaan käyttämät Deltat osaavat sentään jakaa tehon kahden auton välille tarpeen mukaan, jolloin yksin lataava saa koko 150 kW tehon käyttöönsä – kunhan auto näin suurta tehoa tukee. Tässäkin mallissa jää silti parantamisen varaa, sillä ensimmäisen auton lirutellessa 10 kW teholla viimeistä 10% akkuunsa, ei toinen auto saa silti käyttöönsä kuin 70 kW lataustehon. Ja jopa Teslan Superchargerilla pitää tietää mihin ruutuun ajaa, jos haluaa saada maksimitehon eikä jakaa sitä toisen lataajan kanssa.

Kempowerin vierailu veti pihan täyteen sähköautoilijoita. KUVA: Joose Luukkanen

Keväällä 2020 alkoi tihkua tietoa uudesta suomalaista pikalaturiratkaisusta, jossa kuormanjako on toteutettu joustavammin. Tietoa lahtelaisen Kempowerin laturi-innovaatiosta tarjosi ensin Laturille.com ja myöhemmin kesällä Teslabjörn testasi Norjaan asennettua laturia. Nyt Tesla Club Finland järjesti mahdollisuuden käydä tutustumassa lupaavaan uutuuslaturiin tapahtumassaan, ja sinnehän oli mentävä.

Kempower hyödyntää vuosikymmenten osaamista

Kuten nimestä voi päätellä, on Kempower vahvasti sukua hitsauslaitteita valmistavalle Kempille. Aluevaltaus on luonteva, koska sekä hitsauskoneet, että pikalaturit ovat periaatteessa vain muuntajia, jotka muuttavat sähköverkkojen vaihtovirran hitsauskoneen tai sähköauton akun vaatimaksi tasavirraksi. Isäukon 70-luvun Kempistä on tosin pitkä matka nykypäivän laitteisiin, joissa ohjelmiston osuus on suuri. Yllätyin myös kuullessani, että Suomen suurin piirilevytehdas on Kempin tontilla – sekä laturien että hitsauslaitteiden elektroniikan valmistus on omissa käsissä.

Kempowerin ensimmäinen pikalaturi vuosimallia 2014 tarjosi huikean 30 kW lataustehon CHAdeMO-pistokkeella. KUVA: Joose Luukkanen

Tällä hetkellä Kempowerin tuotannosta 80% menee vientiin, ja kaksi kolmasosaa valmistetuista latureista käytetään sähköbussien lataamiseen. Maailmalla puhutaan suurista hankkeista, kun samassa kaupungissa saattaa olla toista sataa sähköbussia ladattavana, mutta Suomessa esimerkiksi Lahden 18 sähköbussin projekti on jo suuri. Julkiset pikalaturit ovat Kempowerilla vielä pienessä roolissa, mutta tilanne muuttunee pian; niin vakuuttavasta tuotteesta on kyse.

Modulaarisuus on järkevää kaikille

Kempowerin S-sarjan pikalaturin kantavana ideana on keskitetty virtalähde, ja siihen liitettävät satelliittiyksiköt. Yksi 200 kW virtalähde voi palvella samaan aikaan 1-8 autoa, ja tasajaon sijaan latausteho voidaan jakaa 25 kW portain sen mukaan mitä autot kykenevät ottamaan vastaan. Joustavuus tuo mukanaan lukuisia etuja sekä lataajalle, että latauspisteen operaattorille.

Suosittelemme

Kempowerin S-sarjan latausjärjestelmä koostuu yhdestä (tai useammasta) virtalähteestä, ja 1-8 pienemmästä satelliitista, joissa kussakin on 1-2 latausjohtoa. KUVA: Kempower

Lataajan kannalta 4-8 latauspaikan kenttä on houkuttelevampi vaihtoehto kuin tavallinen yhden tai max. kahden pikalaturin ratkaisu, koska isolla kentällä auton saa suuremmalla todennäköisyydellä lataukseen heti. Joustava, 25 kW portain muuttuva tehonjako tarkoittaa myös sitä, että latausteho on suuremmalla todennäköisyydellä lähellä auton maksimia. Kolmanneksi lataaja voi rauhallisin mielin pitää pidempääkin taukoa, esim. ruokailla rauhalliseen tahtiin, ilman huonoa omaatuntoa latauspaikan varaamisesta tai auton siirtämisestä. Lataaja tietää ruutujen riittävän ja ettei akun täyttyessä hidastuva latausnopeus ole pois muilta.

Operaattorille Kempowerin ratkaisu tarkoittaa reilua kustannussäästöä, kun painopiste siirtyy jatkossa 1-2 pikalaturin ratkaisuista useamman latauspisteen toteutuksiin, kuten esimerkiksi Norjassa on jo tapahtunut. Perinteisessä ratkaisussa esimerkiksi 6 pikalatauspistettä kahdella jaetulla 150 kW laturilla ja kahdella 50 kW perinteisellä laturilla vaatii 400 kW tehontarpeen sähkönsyötössä (2 x 150 kW + 2 x 50 kW = 400 kW). Todellisuudessa tehontarve ei kuitenkaan ikinä ole maksimissa, koska paikalle lataavien autojen lataus on väkisin eri vaiheissa, eikä jokainen auto ota maksimitehoa samaan aikaan. Laturien ja sähkönsyötön kapasiteetista maksetaan turhaan.

Vierailijoiden akut täyttyivät nopeaa tahtia, kun autoja ladattiin parhaimmillaan 300 kW kokonaisteholla. Täysi kenttä osoitti dynaamisen kuormanhallinnan hyödyt, kun lataustehoa siirtyi autolta toiselle akkujen täyttyessä. Ylhäältä roikkuva latausjohto on erittäin käytännöllinen. KUVA: Joose Luukkanen

Kempowerin ratkaisussa yksi 200 kW keskus riittää vähintään samantasoiseen palveluntasoon puolet pienemmällä sähkönsyötöllä. Rakenne on modulaarinen, eli aluksi keskuskaappiin voidaan asentaa vaikkapa vain yksi tai kaksi 50 kW modulia, ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Mikä parasta, voidaan moduli vaihtaa lennossa muiden toimiessa normaalisti, joten ei koko latauskenttä ei pimene yhden virtalähteen vikatilanteessa. Yllätyin miten pieneen tilaan Kempower on onnistunut laturijärjestelmän mahduttamaan, sillä 200 kW keskuskaappi on tavallisen pikalaturin kokoinen. Tarvittaessa kaappeja voidaan laittaa vierekkäin (tai kenties mieluummin eri puolille latausaluetta, jotta DC-kaapelien pituus keskukselta satelliiteille pysyy lyhyempänä)  vaikka kymmenen.

Modulaarisuus toteutuu myös sirojen lataussatelliittien kohdalla, joita voidaan yhdistää yhteen keskukseen 1-8 kpl. Pieneenkin tilaan mahtuvia satelliitteja voi olla aluksi käytössä vain 1-3 ja niitä voidaan helposti lisätä myöhemmin joustavasti käytön kasvaessa. Satelliittiin voidaan asentaa tarpeen mukaan CCS-, CHAdeMO-, tai Type2-liittimiä, 1 tai 2 per satelliitti. Latausjohto on helposti vaihdettava ja se voidaan tarvittaessa vaihtaa kokonaan erityyppiseen tulevaisuudessa; esimerkiksi CHAdeMO:n pikku hiljaa väistyessä voidaan niiden määrää kentällä vähentää. Kempower tekee myös CCS- ja CHAdeMO-ohjainkortit itse, ja johdon vaihtoon on varauduttu helposti vaihdettavalla kortilla.

Kempowerin järjestelmä on aina kiinni netissä. Vikatilanteista tulee tieto heti, ja vikoja on myös helppo ennustaa etukäteen. Joustavuuden ja huollettavuuden perusteella Kempower näyttää operaattorin kannalta pitkäikäiseltä ratkaisulta.

Laturin näyttö on selkeä, ja havainnollistaa mistä tasosta lataus aloitettiin ja paljonko sähköä on akkuun valunut. KUVA: Joose Luukkanen

Käyttömukavuus huipussaan

Kaikesta huomaa, että laturia suunnitellessa on opittu kilpailijoilta ja pyritty karsimaan heikot puolet. Useilla Kempowerin työntekijöistä on itselläänkin sähköauto, ja se näkyy. Ensikontakti laturiin on helppo, ja selkeä näyttö kuuluisi mielestäni nykypäivänä jokaisen laturin vakiovarusteisiin. Käyttöliittymä on intuitiivinen eikä aiheuta pääkopassa loogisia nyrjähdyksiä.

Lataustauolla olen oppinut arvostamaan Teslan sovellusta, josta latauksen eteneminen on helppo tarkastaa. Monilla muilla merkeillä sovellus puuttuu kokonaan tai toimii kehnosti, joten lataustauko sujuu epätietoisuuden vallassa: joko akku on täynnä vai vieläkö ehtii vetää santsikupin kahvia?

Kempower on ratkaissut ongelman käyttäjäystävällisellä tavalla: lataaja voi lukea kännykällään laturin näytöltä QR-koodin, ja seurata sen jälkeen latauksen etenemistä suoraan kännykällään. Mikä parasta, ei erillisiä sovelluksia tarvitse asentaa, sillä jokaisesta tapahtumasta luodaan verkkosivu jonka voi avata millä tahansa mobiililaitteella. Sivulle (ja laturin näytölle) piirtyy myös kuvaaja latauksen etenemisestä, joten latauksen hidastuminen akun täyttyessä havainnollistuu lataajalle.

Latauksen edistymistä voi seurata suoraan kännykällä lukemalla QR-koodin laturin näytöltä. KUVA: Joose Luukkanen

Auton kytkeminen on helppoa. Vaikka 150 kW latauskaapeli on paksu, on sen käsittely kevyttä johdon roikkuessa ylhäältä ja jousen keventäessä sen painoa. Latausjohto yltää helposti mihin tahansa auton nurkkaan, joten satelliitin sijoittelu on joustavaa. Johdot yltävät väärään ruutuun tai vaikka dinottajan yli.

Mukavuuden lisäksi ilmassa roikkuva johto estää monet ongelmat. Mietimme porukalla mitä mahtaa tapahtua tavallisella laturilla, kun illan viimeinen lataaja tuuttaa akkunsa täyteen 150 kW teholla, jonka jälkeen latauksen lämmittämä johto jää maahan makaamaan ja sulattaa tiensä sohjon sekaan. Mahtaa aamun ensimmäisellä lataajalla olla hymy herkässä johtoa jään sisältä repiessä!

Roikkuva pikalaturin johto on yleinen näky. KUVA: Joose Luukkanen

Ensimmäisiä Kempowerin latureita joudutaan odottelemaan ensi vuoden puolelle. Uteluista huolimatta salaisuuden verho ei raottunut. Uskon ratkaisun kiinnostavan etenkin huoltoasemia ja muita taukopaikkoja, joissa kulkija odottaa pääsevänsä heti laturiin kiinni, ja joissa pikalataustauko saattaa venähtää esimerkiksi lasten kanssa ruokaillessa pitkäksi. Kännykkään piirtyvä tarkka arvio latauksen valmistumisesta (Kempower arvioi ajan vastaavien autojen latauskäyrien perusteella, eikä luota auton omaan arvioon) tarkoittaa sitä, että lataaja ei kiirehdi autolle, vaan pystyy nauttimaan taukopaikan palveluista hätäilemättä.

Toivon operaattorien toteuttavan kuormanjaossa typerän tasajaon sijaan first come first serve -periaatetta, jossa laturin antama virta jaetaan autoille saapumisjärjestyksessä. Tällöin lataustauon pituuden ennakointi on lataajalle helpompaa, kun myöhemmin saapuvat autot eivät ala sekoittaa pakkaa. Yli 100 kW latausteholla tauot jäävät joka tapauksessa lyhyiksi.

Sähköautouutuus

Ikäänkuin latureissa ei olisi ollut riittävästi ihmeteltävää, esiteltiin samalla myös uusi suomalainen sähkösuperautouutuus Tritium. Esillä oli ensimmäinen asiakkaalle luovutettava, vielä keskeneräinen auto, jonka on määrä valmistua tulevan talven aikana. Kuvaaminen oli tiukasti kielletty, joten tästä kiinnostavasta sähköautosta kerromme lisää myöhemmin.

Tritiumin uutuutta ei saanut kuvata. Näytillä ollut auto on ulkoisesti hyvin pitkälle renderöidyn mallin näköinen. KUVA: Tritium

Tesla Club Finlandin tapahtuma venähti pitkäksi, kun juttuseuraa ja mielenkiintoisia puheenaiheita vaan riitti ja riitti. Tapasin myös pitkästä aikaa aiemman Teslani, joka oli saanut pientä tuunausta ja uudet vanteet, joa jota en edes meinannut tunnistaa samaksi autoksi! Juttua riitti myös Leafin akunvaihdosta suurempaan (ei maksa kymppitonneja), uudesta sähkö-Pösöstä, ja ties mistä muusta – kotiin ei malttanut lähetä millään! Seuraava Tesla Club Finlandin tapahtuma on muuten jo tulevana lauantaina Långvikissä, jolloin on mahdollista nähdä klassikkoelokuva Top Gun jättinäytöltä Sähköautojen Drive-In illassa. Kuulemma pari autokuntaa vielä mahtuu mukaan.

Tesla Clubin tapaamisessa näkee tuttuja, vanha sotaratsuni on löytänyt hyvän kodin ja saanut pientä ehostusta sekä perinpohjaista kunnostusta osakseen. Ajokin kuulumisia voi seurata Tesla Wannaben Youtube-kanavalla. KUVA: Joose Luukkanen

Jäämme odottamaan Kempowerin Suomen (ja maailman) valloitusta. Laturin ominaisuuksista se ei ainakaan jää kiinni.

Lue lisää