Toimittaja-valokuvaajamme Tommi päätti luopua vanhasta bensarohmustaan ja siirtyi hybridiautoilijaksi hankkimalla käytetyn Toyota Prius -hybridin. Auton vuosimalli on 2010 ja ostohetkellä mittarissa maltilliset 70 000 km. Nyt kun “Prius-elämää” on reilu viikko takana, on aika summata ensikokemukset ja fiilikset.
– Parkkihallissa ihmisten pelottelu äänettömällä autolla on hemmetin hauskaa. Luin, että jotkut sähköautoilijat ratkaisevat asian avaamalla ikkunat ja laittamalla popin soimaan kovempaa, että heidät huomataan hiiviskelemästä.
– Joku insinööri keksi, että käsijarrun sijaan Priukseen asennetaan jalkajarru. Joo, siellä on kolmas poljin jolla saa käsi-.. siis jalkajarrun päälle. No, keskikonsoli onkin sitä muhkeampi ja säilytystilaa on reilusti.
– HUD-näyttö eli nopeuden näkyminen tuulilasissa on nerokas ja varmasti lisää turvallisuuttakin, kun katse ei harhaile alempana vaan pysyy tiessä.
– Avaimeton järjestelmä on äärettömän pop. Avain taskussa, kosketus kahvaan ja ovet aukeaa. Sisään autoon, nappia painamalla auto käyntiin ja menoksi. Vastaavasti parkkeerattaessa avain taskussa, hipaisu kahvassa näkyvään uritettuun kohtaan, joka lukitsee ovet. Kaukosäädintä aika harvoin edes tarvitsee. Vielä kun takaluukku aukeaisi automaattisesti lähestyessä autoa avain taskussa + joku jalkaele, se vielä puuttuu. Avaimeton järjestelmä on tosin aiheuttanut kuolemia Yhdysvalloissa, kun ihmiset unohtavat auton päälle ja polttomoottori starttaa -> pakokaasut sisätiloissa. Pitäisikö olla huolissaan?
Suosittelemme
– Takakulmien peruutusnäkymä on aavistuksen huono korkean perän profiilin takia, onneksi autosta löytyy peruutustutka, mutta peruutuskamera olisi hyvä lisä – tämä kuulemma löytyy jostain malleista? Hyvät peilit auttavat myös.
– e-CVT -vaihteisto toimii kuin unelma. Täysin portaaton, eli nykimisiä ei ole. Vaihteiston toiminta on tosin aika erikoinen ensikertalaiselle. Kiihdytystilanteessa moottori nostaa kierrokset niin sanotulle optimaaliselle alueelle ja vaihteisto vaihtaa välitystä portaattomasti. Käytännössä kuulostaa siltä, että kone ulvoo samalla taajuudella “ja mitään ei tapahdu”, vaikka auto kiihtyykin. Aluksi tuli fiilis, ettei auto kulje, kun moottorin ääni kuulostaa samalta koko kiihdytyksen.
– Fiksusti toteutettu mäkilähdön avustin. Kun jarrua painaa normaalia enemmän, mäkilähtöavustin aktivoituu 2 sekunniksi
– Jarru on turhan herkkä. Youtubestakin löytyy liuta kommentteja, joissa kerrotaan että Prius pysähtyy nykähdellen. Vaatii todella herkkää kosketusta, joka ehkä löytyy harjoittelun kautta.
– Prius ei ole kaikista hiljaisin auto moottoritienopeuksilla. Sen avoin takapää (kuten farkuissa) ja kevyt rakenne ovat varmasti etupäässä syyllisiä. Hiljaisempi kuitenkin kuin vaihdossa annettu vanha pikku-Volvo.
– Peruutusvaihde piippaa autossa SISÄLLÄ samoin kuin kuorma-autoissa ulkona. Vähän ärsyttävä, mutta kenties turvallisuuden takia tehty tällaiseksi, koska vaihteistoa ohjataan joystickillä. Se ei lukittaudu mihinkään moodiin vaan tilan näkee pelkästään näytöstä.
– Ohitusnopeutta pääsin testaamaan Tampere-Orivesi -välillä ja ihan turvallisesti tälläkin pääsee rekasta ohi, vaikka alle kymmeneen sekuntiin ei 0-100 km/h taitukaan. Tekniikastahan se enemmän on kiinni kuin koneesta, kuten Jokamies.fi autokoulussa Joose opettaa.
– Ohjaus on aavistuksen tunnoton, se ei juuri välitä tietoa tien epätasaisuuksia ja urista, mutta silti Prius on äärettömän helppo ja kiva ajaa.
– Saksassa käytössä ollut auto ei osaa kytkeä valoja automaattisesti päälle (Saksassa eri lainsäädäntö ajovaloista), pitää kysellä Toyotalta saako sen korjattua softalla vai pitääkö valot kytkeä aina itse päälle viiksestä. Osaako joku lukijoistamme auttaa tässä?
Jatkossa: On kiva nähdä myöhemmin minkälaiseksi huollon kulut muodostuvat ja miten Prius pelaa talvella. Auton mukana tuli kitkarenkaat, joissa ehkä pari talvea käyttöikää jäljellä, mutta nastamies on aina nasta mies.
