AMG:n tarina alkoi, kun kaksi miestä perusti yhteisen yrityksen, jonka kantavana voimana oli palava halu tehdä Mercedes-Benz-autoista sporttisempia.
Mercedes-Benz kehitti 1960-luvun alussa 220 SE/300 SE -malliin kilpamoottoria, jonka parissa tuotekehitysosastolla työskentelivät insinööreinä myös Hans-Werner Aufrecht ja Erhard Melcher. Aufrecht oli moottorin dynamometri-insinööri, ja Melcher oli puolestaan armoitettu virittäjävelho ja tunnettu motocross-kuljettaja. Kehitystyön ollessa kesken vuonna 1965 rallisääntöjä muutettiin, ja Mercedes-Benz päätti suunnata kilpamoottorin valmistamiseen sidotut voimavarat muualle lopettaen näiden moottoreiden kehitystyön kilpakäyttöön.
Ystävykset Aufrecht ja Melcher jatkoivat kuitenkin voimanlähteen virittämistä Burgstalin kylässä ja he perustivat vuonna 1967 yhteisen yrityksen nimeltä AMG. Nämä kolme kirjainta tulevat sanoista Aufrecht Melcher Großaspach, joista kaksi ensimmäistä viittaa perustajien sukunimiin ja Großaspach on Aufrechtin kotipitäjä. Yritys kuvasi itseään sanoin “Ingenierbüro, Konstruction und Versuch zur Entwicklund von Rennmotoren”, mikä suomeksi tarkoittanee kutakuinkin “kilpamoottoreiden suunnittelun ja testauksen insinööritoimisto”.
AMG:n ja Mercedeksen yhteistyö vauhtiin 1970-luvulla
Mercedes ja AMG alkoivat 1970-luvulle tultaessa olla yhä useammin nähty tuunattujen autojen yhteinen nimittäjä. Vaikka AMG toimintansa alussa suorittikin muutostöitä asiakkaan haluamaan autoon merkistä riippumatta, tie kohti kiinteämpää yhteistyötä Mercedes-Benzin kanssa oli nähtävissä. 1970-luvun lopulla AMG:n tarjontaan sisältyi useita erilaisia piristettyjä Mercedes-malleja. Moottoreista kutitettiin lisää tehoa muun muassa sylinteritilavuutta kasvattamalla, nokka-akselien muutoksilla ja moottorin hengitystä parantamalla. AMG on myös aina räätälöinyt virittämiensä autojen ajettavuutta vastaamaan niiden kasvaneita moottoritehoja.
Vuonna 1984 Melcher kehitti sylinterinkannen, jossa käytettiin nykyaikaista neliventtiilitekniikkaa. Tätä innovaatiota käytettiin Mercedes-Benz 500 SEC -mallin 5,0-litraisessa V8-moottorissa. Vuodesta 1986 tätä uudenlaista sylinterinkantta käytettiin S-sarjan AMG-version lisäksi ensin E-mallisarjan W 124 sedanissa ja vuodesta 1987 myös coupéssa, joissa moottorin tilavuus oli jo kasvatettu 5,5 litraan. Alan mediajulkaisut Yhdysvalloissa antoivat autolle nimeksi ”The Hammer”, sillä siinä oli tehoa 265 kW (360 hv). Myöhemmin sama voimanlähde kasvatettiin vielä 6,0-litraiseksi (385 hv / 566 Nm).
Viralliseksi yhteistyökumppaniksi
AMG nostettiin vuonna 1988 Mercedes-Benzin viralliseksi yhteistyökumppaniksi moottoriurheilussa. AMG vastasi suureksi menestykseksi nousseesta Mercedes-Benzin DTM-ohjelmasta. Yhteistyö kirkkaimpina kruunuina olivat Klaus Ludwigin DTM-mestaruus vuosina 1992 ja 1993 sekä edelleen Mercedes-AMG:n ajo-opettajana toimivan Bernd Schneiderin mestaruus vuonna 1995. Myös Keke Rosberg nähtiin DTM-sarjassa kaudella 1992. Tuloksena oli yksi voitto ja sarjan viides sija. Kilpatallin johtajana toimi AMG:n toinen perustaja Hans-Werner Aufrecht.
Suosittelemme
Keskellä kilpailujen tohinaa syntyi nykypäivän kannalla merkittävä sopimus, kun Daimler-Benz ja AMG solmivat kattavan markkinointia koskevan yhteistyön. Sen mukaan AMG:n tuotteita ryhdyttiin myymään ja huoltamaan maailmanlaajuisesti Mercedes-Benzin verkoston kautta. Sopimuksen myötä AMG avasi jo kolmannen tuotantolaitoksensa, ja sen työntekijöiden määrä kohosi 400 henkilöön.
Ensimmäinen Mercedes-AMG yhteistyömalli
AMG valmisti ensimmäisen yhteistyömallin Daimler-Benzin kanssa vuonna 1993. Kyseinen auto oli W202-korimallin Mercedes-Benz C 36 AMG ja sitä valmistettiin reilut 5000 kappaletta. Auto sai nokalleen Mercedeksen M104-moottoriin perustuvan 3,6 litraisen suoran kutosmoottorin, joka tarjosi mukavat 280 hevosvoimaa. C 36 AMG:n olemassaolon tarkoitus oli pistää kampoihin BMW:n sporttiselle M3:lle.
Mercedes-Benz C 36 AMG:stä tuli vuonna 1996 ensimmäinen AMG:n toimittama Formula 1 -turva-auto ja siitä lähtien F1-turva-autoina onkin nähty ainoastaan Mercedes-AMG autoja.
Sulautuminen osaksi Daimler-Chrysleriä ja ensimmäinen oma auto
Vuonna 1999 Daimler-Chrysler hankki osake-enemmistön (51%) Mercedes-AMG:n osakekannasta ja vuonna 2005 Mercedes-AMG:stä tuli kokonaan Daimler AG:n omistama tytäryhtiö. Tuossa välissä emoyhtiön nimikin ehti vaihtua yritysjärjestelyjen myötä.
Emoyhtiön suuren siiven alla Mercedes-AMG esitteli vuonna 2009 ensimmäisen täysin omin voimin kehittelemänsä auton, Mercedes-Benz SLS AMG:n, joka sai sivuillensa kuuluisat lokinsiipiovet. Voimanlähteenä SLS AMG:ssä oli 6,2 litrainen V8 (M159), joka oli tullessaan, 563 hevovoiman turvin, maailman tehokkain sarjavalmisteinen vapaasti hengittävä moottori. Moottorin jatkeena SLS:ssä oli automaattinen 7-portainen kaksoiskytkinvaihteisto.
Vuonna 2011 AMG lähti SLS AMG GT3-autolla mukaan FIA:n GT3-sarjaan. Tänä päivänä Mercedes-AMG on mukana Formula 1 ja DTM-kilpasarjoissa.
Mallistossa yli 50 vaihtoehtoa ja tulossa Formula 1 -teknologiaa hyödyntävä hyperauto
Vuosi 2016 merkitsi Mercedes-AMG:lle yhtiön historian merkittävintä malliston laajentamista, kun tarjontaan lisättiin yli kymmenen uutta AMG-mallia. Vuoden 2017 alusta lähtien AMG-mallistossa onkin tarjolla yli 50 vaihtoehtoa. Eri korimallit ovat edustettuina sedaneista ja farmarimalleista SUV-farmareihin, coupéisiin, cabrioihin ja roadstereihin asti. Mallista ja luokasta riippuen autoissa ovat tarjolla taka- tai neliveto.
Mercedes-AMG:n kaksi vuotta sitten Detroitin autonäyttelyssä lanseeraama 43-sarja on tuonut merkille kokonaan uusia asiakkaita. 43-sarjan voimanlähteenä on voimakas ja tehokas 6-sylinterinen bensiinimoottori. Muita sarjan erityispiirteitä ovat optimoitu vaihteensiirto aikaisempaa lyhyemmillä vaihtoajoilla, AMG-jousitus ja akselisto, jarrujen suorituskyvyn optimointi sekä sisä- ja ulkomuotoilun yksityiskohdat – AMG:lle tunnusomaista Driving Performance –suunnittelufilosofiaa kunnioittaen.
Vuonna 2016 AMG GT –mallistoon lisättiin kolme kiinnostavaa uutta mallia: GT R, GT Roadster sekä GT C Roadster. Tänä vuonna mallisto täydentyy vielä AMG GT C Coupélla, joka asemoituu GT S – ja GT R –mallien väliin. Uutuudesta on sen lanseerausvaiheessa tarjolla Edition 50 –erikoismalli.
Yksi Mercedes-AMG:n juhlavuoden erikoismalleista on katukäyttöön suunniteltu hyperauto, joka käytännössä siirtää F1-luokan suorituskyvyn katutasolle. Tuleva hyperauto on ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva malli, joka on varustettu tieliikennekäyttöön hyväksytyllä F1-hybridimoottorilla. Tehoa on yli 1000 hevosvoimaa, ja käytössä ovat neliveto ja täyssähköinen etuakseliratkaisu. AMG:n hyperauto on ensimmäinen esimerkki yhtiön uudesta AMG Future Performance –strategiasta. Hyperauto esitellään myöhemmin tänä vuonna.
