Olen kyllästynyt ostamaan vuosittain uuden parin kenkiä, kun vanhat purkautuvat alta. Kyllästynyt ahdistumaan jollakin tavalla muodinmukaisessa pukineessa, joka on tehty halvimmasta mahdollisesta tekokuidusta riistäen halvinta mahdollista työvoimaa. Kyllästynyt ylipäätään kyttäämään trendejä, että mikä on nyt in ja mikä out (huomenna nämä ovat taas päinvastoin, sen tiedämme).

Näistä lähtökohdista lähdetään liikenteesee. Kuva: Esa-Matti Vasama.
Näistä lähtökohdista lähdetään liikenteeseen. Kuva: Esa-Matti Vasama.

En ole koskaan oikein panostanut pukeutumiseeni. Ostanut vain jonkun kivannäköisen ja kukkarolle akuutisti sopivan kuteen, joka on ajanut hetken aikaa asiansa.

Pukeutumiseen panostamisella en tarkoita koko palkan upottamista yhteen jos toiseenkin kaikkien tunteman laatumerkin vaatteeseen. Hugobossien, armanien ja sen sellaisten. Sen verran olen jo oppinut – myös markkinoinnin opintojeni kautta – että isojen valtavirtamerkkien – olkoonkin laadukkaita – kohdalla saamme maksaa erityisesti lafkojen massiivisista markkinointikampanjoista. Emme maksa niinkään laadusta (toki siitäkin, mutta miksi maksaa iso preemio päälle siitä, että muotitalo mainostaa itseään niin aggressiivisesti).

Pukeutumiseen panostamisella tarkoitan erityisesti ekologisia näkökulmia, kestävyyttä ja ajattomuutta. Tietysti tyylikkyyttäkin. Ostos voi rokottaa kukkaroa akuutisti kivuliaastikin, mutta pitkällä tähtäimellä vaikkapa laadukkaan kenkäparin ostaminen tuleekin huomattavasti edullisemmaksi kuin kolmen heikompilaatuisen kenkäparin tuhlaaminen samassa ajassa. On aika viedä laadun arvostus myös tälle elämän osa-alueelle. Ensimmäiset askeleet ovat tämän suuntaisia:

  1. Selvitän, millaisia vaatteita varastoistani löytyy tällä hetkellä. Mietin, josko jo luopuisi niistä hyllyjen nurkkiin rypistyneistä, kerran – jos sitäkään – käytetyistä vaatekappaleista. Ja sukista, joiden kuminauhat löystyivät jo 90-luvulla siihen muottiin, että sukkia ei ole sen koommin tullut pidettyä.
  2. Teen suunnitelman siitä, millaisia vaatteita tarvitsen nyt ja pidemmällä tähtäimellä.
  3. Tutustun klassiseen, ajattomaan tyyliin. Opettelen tunnistamaan laadukkaan vaatteen, ja alan suosia niitä.
  4. Opettelen pitämään huolta vaatteista. Puhdistamaan ne ja säilyttämään ne oikein (ei ryppypalloissa).

MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Ajaton on aihepiirin kanssa aloittelevan miehen matka kestävästi laadukkaan elämän ihmeelliseen maailmaan.

Kestävästi laadukas tarkoittaa sitä, että en hamstraa luksustuotteiden arsenaalia kotiimme siksi, että markkinoijat uskottelevat minun tarvitsevan niitä, jos haluan olla jonkin sortin herrasmies.

Herrasmiehuuskin(?) on mielestäni lähtöisin ensiksi jostain aivan muualta kuin pukineista. Se on paljon enemmän käytöstapoja, mielen puhtautta, toisten kunnioitusta, tasa-arvoa ja sellaista.

Keikarin blogissa oli hieno sitaatti, jonka haluan nostaa tähän:

Gentlemanni on aina hyvin puettu. Hyvin ei merkitse samaa kuin ylellisesti, kalliisti, viimeisen muodin mukaan. Se merkitsee: puhtaasti, tilaisuuden mukaisesti, hyvällä maulla. Yksinkertaisissa, jopa halpahintaisissakin vaatteissa voi olla paljon paremmin puettu kuin kallisarvoisissa ja komeissa. Hyvin puettu on se mies, jonka vaatteet ovat huolellisesti hoidetut, huolellisesti puettu ylle, huolellisesti tehdyt, huolellisesti valikoidut, huolellisesti kannetut, ja jonka vaatteisiinsa uhraama huolellisuus on huolellisesti piilotettu.

Hinta, tunnettuus ja brändi ovat näissä asioissa harhaanjohtava tekijä. Tärkeintä ovat yksinkertaisuus, huolellisuus ja laatu.

Ajaton ei kerro vain vaatteista, vaikka keskiössä onkin allekirjoittaneen matka erityisesti tällä saralla. Ajattomuuden lisäksi avainsanoja ovat muun muassa jo mainittu laatu, ekologisuus, eettisyys, käsityöläisyys ja kestävyys, tai näiden jonkinlainen yhdistelmä – Oli kyseessä sitten jokin kokemus, huonekalu, ruoka tai juoma, tai mikä tahansa. Kahvin kanssa olen keskittynyt moniin näistä teemoista Kahvia & Suklaata -blogissani.

Siispä tervetuloa mukaan yhden miehen tutkimusmatkalle laadukkaamman elämän ja pukeutumisen saloihin!

Merkinnän kuva: Olu Eletu.

PS. Artikkelin pääkuvan miehen takissa on kuulemma istuvuuden perusongelmiin kuuluva collar gap eli oppimisen tieni näiden asioiden saralla on jo alkanut. 🙂


JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here