Visio: miten sähköauto muuttaa ajamista

Sähköautojen yleistyminen muuttaa maailmaa radikaalisti muutenkin kuin äänimaailman osalta. Omalla kohdalla huomasin muutoksen heti Teslan tultua pihaan, ja sähköautolla ajaminen on muuttanut ajatusmaailmaani liikkumisesta radikaalisti ja pysyvästi. En voi enää kuvitellakaan ajavani vanhanaikaisella polttomoottorilla!

Tässä artikkelissa visioin mitä muutoksia sähköautot tuovat mukanaan. Tutkin erityisesti muutoksia, mitä aiheutuu sähköauton löytäessä tiensä perheen ykkösautoksi. Visioin, mitä tapahtuu, kun sähköautosta tulee valtavirtaa. Tässä jutussa ei käsitellä yhteiskäyttöautoja tai automaattiautoja, vaan ne ovat kenties omien juttujensa arvoisia.

Kohta on sähköauton aika

Tarjontaa sähköautoissa on jo paljon, ja koko ajan tulee lisää. Auton kantama on kasvanut ja kohtuuhintainenkin sähköauto toimii perheen ykkösautona. Hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja sähköauto alkaa olla entistä useampien ulottuvilla. Paljon ajavilla sähköauto on merkittävästi edullisempi valinta kaikki kulut huomioiden.

Teslan Model 3 nousi reilussa vuodessa Suomen kaikkien aikojen myydyimmäksi sähköautoksi. On mielenkiintoista nähdä pitääkö Tesla asemansa esimerkiksi Volkswagenin sähköautovyörytyksen alla.

Ajaminen lisääntyy kulujen laskiessa

Jokaiselle kansantaloustieteiden peruskurssilla istuneelle on päivänselvää, että hinnan laskiessa hyödykettä kulutetaan enemmän (kummasti liki jokainen poliitikko on unohtanut tämän perustavaa laatua olevaa lainalaisuuden, mutta se on jo eri tarina). Kun sähköautolla ajaminen on edullisempaa, niin sillä siis ajetaan enemmän. Ajamisen maksaessa alle 2 € per 100 km ei kannata kärvistellä bussissa.

Omalla kohdalla silmät avautuivat hoksatessani bensaa palaneen helmikuun aikana 500 eurolla. Sillähän maksaisi jo aika kallista sähköautoa pois! Esimerkiksi oma 150 km lenkki Helsinkiin kustantaa sähköautolla alle vitosen, vaikka ajaisi moottoritien kuinka vauhdikkaasti. Sen sijaan verrokki Audilla (A6 Avant 4,2 Quattro 13l/100 km) matkaan kuluu 30€, vaikka ajaisi kuinka rauhassa. Edes penninvenyttäjä Alfalla (166 2,4 JTD 8l/100 km) ei meinannut päästä alle parin kympin kululla, vaikka tekisi mitä. Kun karvalakki S 85 Tesla piiskaa molemmat niin suorituskyvyssä, ajomukavuudessa, varusteissa kuin tiloissakin (kyllä, takaveto Model S on ison etukontin ansiosta tilavampi kuin A6 farkku), ei valinta ole vaikea.

Suosittelemme


Muut kulkuneuvot vaihtuvat sähköautoon kulujen laskiessa. Esimerkiksi mummolareissu Helsingistä Ouluun (70€ per lärvä @ VR) tehdään jatkossa sähköautolla (70€ per autollinen, sisältää ajot perillä). Myös halpalentojen houkuttelevuus vähenee; tosin Suomessa muuta maailmaa vähemmän, koska meiltä muualle kuin Venäjälle tai Norjaan ajava joutuu ensin laivaan.

Pyhäjärven Supercharger on pohjoisin Teslan latauspiste Helsinki-Oulu välillä. KUVA: Joose Luukkanen

Kotilataus on edullisin vaihtoehto, mutta pikalatauskin on kohtuullisesti hinnoiteltua ja ajo maksaa tyypillisesti noin 5€ per 100 km. Teslan S- ja X -mallien kohdalla on mainittava mahdollisuus maksuttomiin Supercharger-latauksiin, mikä tekee pitkistä matkoista lähes ilmaisia. Länsi-Euroopan laturiverkosto on kattava merkistä riippumatta.

Kaikki kolme ruokakauppaketjua (K, S ja Lidl) tarjoavat kohtuuhintaista tai jopa ilmaista sähköä. Osa ketjuista laittanee tulevaisuudessa lataukselle hinnan tai sitoo ilmaisuuden bonusjärjestelmiinsä. Tulevaisuudessa myös ilmainen sähkö pysyy, ja on osa joidenkin kauppakeskusten ja muidenkin yritysten markkinointia. Tämä laskee sähköautoilun kuluja entisestään.

Jokamies-teslalla-Puolaan-Lidl-Liettua
Liettuan Lidleistä saa jo ilmaista sähköä. Suomessakin on jo lukuisia latureita, jotka ovat ainakin toistaiseki ilmaisia. KUVA: Joose Luukkanen

Ajamisen lisääntyessä ajatus yksityisautoilun vähenemisestä on täysin tuulesta temmattu. Mikäli ajamista ei verotuksellisesti tai tietullein rajata, niin autoja on teillä entistä enemmän. Tosin verottajan tuntien sähköauton hintaetu tapetaan jollain täsmäverolla jo lähivuosina. Pelkään, että Suomessa sähköautojen osuus pidetään verotuksen keinoin muuta maailmaa alhaisempana.

Taukopaikan valinta korostuu

Ainakin lähitulevaisuudessa akkutekniikka vaatii matka-ajossa välilatauksia, etenkin pitkien etäisyyksien Suomessa. Teslan suuriakkuisilla malleilla toki pääsee jo nyt 500-600 km lataamatta, mutta keskiluokan kukkaron mallien 300-400 km range vaatii stoppeja vähänkin pidemmillä matkoilla. Nykyisin pikalaturin normina on n. 50 kW latausteho, jolloin puolen tunnin kahvitauolla saa virtaa n. 100-150 km ajoon autosta ja kelistä riippuen (tunnin lounastauolla tuplat tästä). 100 kW ja tehokkaammat laturit onneksi yleistyvät nopeasti.

Tällä hetkellä latauspisteitä on lähinnä huoltoasemien yhteydessä. Esimerkiksi kaikki Teslan Supercharger-asemat ja suurin osa Fortumin Charge & Drive asemista on huoltoasemilla. Kaipaan tähän vaihtelua.

Tesla Supercharger
Superchargereita ja muita latausasemia soisi ilmaantuvan muuallekin kuin huoltoasemille. Odottelun sijaan latausajan voisi käyttää johonkin kivaan! KUVA: Joose Luukkanen

Jatkossa latauspaikan valinnassa ratkaisevat oheispalvelut. Munkkikahvien sijaan menisin mieluummin vaikkapa kiipeilyradalle (onnistuu muuten jo nyt Pyhtään Superchargerin vieressä) tai pienelle happihyppelylle kauniissa maisemissa (kansallispuistot herätys). Perhelomalla voisin käydä vaikkapa pikavisiitillä eläintarhassa, uimassa tai leikkipuistossa.  Työreissulla taas lataisin mieluiten paikassa, joka tarjoaisi akun täyttymisen ajaksi hiljaisen työpisteen nopealla verkkoyhteydellä, hyvällä kahvilla ja kenties myös tulostusmahdollisuudella; sen sijaan että tusaisin kuskin paikalla hommia läppäri sylissä.

Ennustan, että keskellä metsää sijaitsevien latauspisteiden aika menee ohi jo pian.

Halutaan olla matkalla, ei perillä

Aiemmin ajoin paikasta A paikkaan B mahdollisimman tehokkaasti turhia pysähdyksiä vältellen (eli Helsinki – Oulu on joskus mennyt pysähtymättä). Pelkästään jo iän myötä persaus ei enää kestä moista (eikä C5 Sitikan penkki helpottanut asiaa), mutta samalla on huomannut itse matkan olevan monesti tärkeämpi kuin perille pääsy. Kun sähköautolla ajaminen on edullista, halutaan liikkua paljon ja samalla nähdä paljon sen sijaan, että vietettäisiin vaikkapa loma tietyssä kohteessa – ja ilman autoa.

Auto mahdollistaa tutustumisen paikalliseen elämänmenoon aivan eri lailla kuin pelkässä turistikohteessa pyöriminen. Harva jaksaa, haluaa tai uskaltaa kävellä tutun turistikohteen ulkopuolelle, vaan viettää lomansa muutaman korttelin alueella. Auto sen sijaan vie helposti kymmenien kilometrien päähän, jolloin turistikeitaan neonvalojen sijaan näkee todellista elämää. Reppureissaajien elämäntyyli laajenee keskiluokkaan, kun paikallista elämää voi tutkia (omassa rauhassa) auton ikkunasta.

roadtrip
Roadtripit yleistyvät… KUVA: Joose Luukkanen

Käytännössä tämä tarkoittaa pakettimatkojen vähenemistä entisestään. Sen sijaan, että lennettäisiin kahdeksi viikoksi Kanarialle, saatetaankin ajaa kaksi viikkoa ympäriinsä Keski-Euroopassa. Road tripit yleistyvät, tehtiinpä ne sitten omalla tai vuokra-autolla. Matkalle ei välttämättä tehdä tarkkoja suunnitelmia, vaan kohteet voivat muuttua kesken reissun kun jotain mielenkiintoista tulee vastaan. Viikon hotellipakettien sijaan Airbnb ja muut nettipalvelut vastaavat majoittamisesta. Vielä niissä kaikissa ei huomioida sähköauton latausmahdollisuutta, eikä henkilökunnalla ole yleensä mitään hajua mitä lataamiseen tarvitaan, mutta tilanne paranee koko ajan.

Vuokra-auton sijaan moni saattaa ajaa oman auton kauaskin. Kahdessa vuorokaudessa ajaa jo Superchargereita odotellessakin Via Balticaa Berliiniin tai Prahaan, tai lännessä Tukholmasta Pariisiin. Vaikka koko perhe ei nauttisikaan pitkistä päivätaipaleista, niin yksi jo nyt yleistynyt malli on se, että kuski ajaa auton itse Keski-Eurooppaan ja lennättää perheen perässä halpalennolla edullisimmalle kentälle reitin varrella. Varsinainen loma kierretään pienemmällä alueella ja kotiinpaluu on samaan tyyliin perhe koneeseen ja itse ajaen.

Yksityisautoilusta tulee ympäristöystävällistä

Sähköauto on optimaalinen tapa aurinkoenergian hyödyntämiseen. Mikäli autolla ei ajeta koko päivää, saadaan päivittäiseen ajoon tarvittava energia helposti talteen päivän paistaessa. Niinpä saasteiden käyttö yksityisautoilun kieltämiseen poistuu lähes kokonaan.

Aurinkopaneelien hinta on laskenut rajusti. 70-luvun lopulla 1 kW tuottamiseen tarvittavat aurinkopaneelit maksoivat yli 50 000 dollaria, nyt hinta on painunut alle sadasosaan ja 1 kW paneelin materiaalikustannus on enää vain 300 eurolla. Perusajoihin tarvittava 3-10 kW latauspiste maksaa siten asennettuna muutaman tonnin ja tarjoaa energian sähköautoon vuosikymmeniksi.

Näillä paneeleilla täytetään sähköauton akku noin sata kertaa vuoden aikana. KUVA: Suomen Aurinkotekniikka

Uskon aurinkoenergian käytön lisääntyvän jopa pohjoisessa Suomessa (kiitos Caruna) laitteiden hintojen edelleen laskiessa. Jatkossa nähtäneen Teslan Powerwallin tyyppisiä akustoja yhä useammissa kodeissa. Myös suuriakkuisten sähköautojen akustoa voidaan tulevaisuudessa käyttää osana kodin sähkövarastoa. Päivän aikana tuotettua aurinkoenergiaa voidaan käyttää kodin sähkölaitteisiin pimeänä aikana ja kenties biodieseliä tai -kaasua ei tankatakaan autoihin, vaan sillä huolehditaan kodin sähköntuotannosta loka-helmikuun pimeän ajan yli.

Kotona tuotettua aurinkosähköä on jo nyt mahdollista hyödyntää akun lataukseen tien päällä. Esimerkiksi Fortum tarjoaa mahdollisuuden syöttää paneelien tuottama ylijäämäsähkö verkkoon ja ladata sillä autonsa akkua Charge & Drive palvelun latausasemilla. Porkkanana tuottamansa sähkön saa käyttöön tuplana. Uskon näiden palvelujen yleistyvän, jolloin käytännössä koko sähköntuotantonsa voi tuottaa aurinkopaneeleilla palveluntarjoajan vastatessa energian varastoinnista.

Lue lisää