Autenttisella kilpailuhistorialla varustetut historialliset Ferrarit ovat klassikkohuutokauppojen suola. RM Sotheby’s kauppasi viikonloppuna Italian Cernobbiossa Como-järven rannalla sijaitsevalla huvilalla ruotsalaisen Aje Philipsonin kokoelman, johon kuului 12 Ferraria ja kaksi Mersua.
Mercedekset olivat 1950-luvun 300 SL ja 300 Sc, kun taas Ferrarien skaala ulottui vuoden 1956 500 TR Spiderista vuoden 2019 Monza SP1:een. ”Aurora Collectionina” tunnetun kokoelman merkittävin auto ainakin suomalaisesta näkövinkkelistä oli juuri tuo vuoden 1956 Ferrari, koska se on osin vantaalaista tekoa. Tämä johtuu taas 500 TR:n Suomi-historiasta, josta saadaan kiittää Itä-Uudellamaalla Koskenkylän kartanossa toiminutta Scuderia Askolinia.
Scuderia Askolin oli 1950-luvun jälkipuoliskolla toiminut suomalainen kilpatalli, jonka taustalla vaikutti sahanomistaja Carl-Johan Askolin. Tiimin kalusto oli 1950-luvun Suomessa lähes käsittämätöntä tasoa, koska siihen kuului mm. useita Ferrareita, Jaguar D-Type ja Mercedes-Benz 300 SL. Suomessa Scuderia Askolinin autot nousivat maineeseen erityisesti äitienpäivän yleisömagneetin, eli Eläintarhanajojen ansiosta.
Aikansa suurin suomalainen moottoriurheilutapahtuma houkutteli Helsinkiin myös useita kansainvälisiä huippukuskeja autoineen. Heitä vastaan kilpailivat esimerkiksi suomalaisässät Curt Lincoln ja Fred Geitel. Toukokuun 1958 kisassa Geitelin piti puikottaa juttumme Ferrari 500 TR:ää, jonka Askolin oli hankkinut muiden Maranellon orien tavoin käyttöönsä Ruotsin Ferrari-maahantuojana toimineelta Tore Bjurströmiltä.
65 vuotta sitten ajat olivat vielä kovin erilaiset nykypäivään verrattuna. Scuderia Askolin oli saanut viranomaisilta luvan harjoitella Eläintarhanajoihin aikansa kovimpiin kisatykkeihin kuuluneilla autoilla yleisen liikenteen seassa. Lincoln ja Geitel olivat palaamassa Ferrareillaan vanhaa Turuntietä kohti Helsinkiä, kun vastaan tulleen kuorma-auton nauloilla kiinnitetty perälauta irtosi kuopassa ja lastina ollut mäski levisi keskelle tietä.
Geitel joutui 500 TR:nsä kanssa keskelle mäskipilveä eikä nähnyt mitään. Tienpintakin oli oluen valmistuksessa syntyneen sivutuotteen liukastama, joten auto joutui luistoon ja osui rajusti tien reunassa olleeseen siltarumpuun. Fred Geitel lensi Ferrarista ulos ja putosi lopulta ylösalaisin kääntyneen kilpurin kuuman pakoputken päälle. Pieniä palovammoja lukuun ottamatta miehelle ei käynyt mitään, mutta pahasti ruttaantunut Ferrari oli surullinen näky.
Suosittelemme
Eläintarhanajot odottivat kuitenkin reilun viikon päästä, joten auto oli saatava pikavauhtia kuntoon. Ihan mikä tahansa paja ei olisi pystynyt leipomaan Ferraria entiselleen, mutta tuolloisella Helsingin pitäjän kirkolla sijainnut Uusi Autokoriteollisuus Oy suostui ottamaan työn vastaan. Autoon piti tehdä kattavien vaurioiden vuoksi kokonaan uusi täyshitsattu alumiinikori, ja homma hoitui lähes uskomattomalla aikataululla.
Valmista tuli vain kuudessa vuorokaudessa, ja korin laatu oli vähintäänkin alkuperäistä vastaava. Suomessa tuolloin käymässä ollut Ferrarin tehtaan moottoriteknikko piti lopputulosta täydellisenä taideteoksena, joten kotimainen käsityö sai myös Maranellon väen virallisen hyväksynnän. Fred Geitel pääsi siis osallistumaan 500 TR:llä myös Eltsuun, jossa tulokseksi tuli kymmenes sija.
Alustanumerolla 0610 MD-TR tunnettu Ferrari oli kolmas 500 TR kaikkiaan 17 yksilön sarjasta. Auto myytiin uutena maaliskuussa 1956 italialaiselle prinssille, joka ajoi Ferrarilla peräti 10 kisassa yhden vuoden aikana. Tämän jälkeen 500 TR päätyi Ruotsiin Tore Bjurströmille, jonka myötä autosta tuli palanen myös suomalaisen moottoriurheilun historiaa. Scuderia Askolinin toiminta loppui jo pian vuoden 1958 Eltsun jälkeen, ja 500 TR palasi takaisin Ruotsiin. Auto pysyi siellä vuoteen 1970 asti, jolloin se myytiin Ranskaan.
Tuolloin Ferrarilla alettiin osallistua historic-tapahtumiin, ja toisen ranskalaisen omistajansa aikana 500 TR nähtiin esimerkiksi uudelleen henkiin herätetyssä Mille Migliassa sekä Monacon Historic Grand Prix’ssä. Vuonna 1989 vuorossa oli vielä kolmas ranskalainen omistaja, kunnes Ferrari siirtyi vuonna 1994 syntymämaahansa Italiaan 17 vuodeksi. Vuodesta 2011 viime viikonloppuun saakka auto kuului Philipsons Bil AB -autokauppaketjun omistaja Aje Philipsonille, joka luopui 80 vuoden iässä koko kokoelmastaan.
Ruotsalaisherra sai kaikkiaan 14 autostaan varsin muhkean summan, ja ”suomalaisen” 500 TR:n kohdalla myyntihinnaksi nuijittiin tasan 3 717 500 euroa. Ostajan henkilöllisyydestä ei ole tietoa, mutta keskustelupalstoilla innokkaimmat harrastajat toivoivat etukäteen auton päätymistä takaisin Suomeen. Tämä ei ole välttämättä kovin todennäköistä, mutta yksi Scuderia Askolinin entisistä Ferrareista löytyy ainakin Suomesta, ja tämä auto on käynyt näyttäytymässä Como-järven concours-tapahtumassa suomalaisomistajan ilmoittamana.
