Linnan Juhlat 2015

Linnan juhlina tunnettu itsenäisyyspäivän juhla sai alkunsa vuonna 1919 presidentti K.J. Ståhlbergin tyttären Ainon järjestämästä tunnin mittaisesta iltapäivävastaanotosta. Ensimmäinen vastaanotto järjestettiin 150 vieraalle ja tarjoilu koostui kahvista ja makeasta leivästä. Varsinainen juhlamuotoinen vastaanotto järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922.

Nykyisten Linnan juhlien vakiintuneet perinteet ovat syntyneet pikkuhiljaa vuosien varrella. Kättelyseremonia ja tanssi ovat kuuluneet osaksi linnan juhlaa vuodesta 1925, linnan kuuluisa booli taas on saanut saanut alkunsa presidentti J.K Paasikiven kaudella. Toimittajat ovat päässeet linnaan vuodesta 1949 alkaen ja tavallinen kansa on päässyt kurkistamaan itsenäisyysjuhliin tv-kameroiden välityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1967. Linnan juhlien seuraamisesta onkin muodostunut Tuntemattoman sotilaan ohella itsenäisyyspäivän perinne.

Yhteiskunnan kerman näyttäytymispaikka

Koska Linnan juhlat ovat eräs harvoista suomalaisista suuren iltapuvun tanssiaisista, kiinnittyy pukeutumiseen valtavasti huomiota. Tiedotusvälineet tuovat naisten pukeutumisen vahvasti esille niin ennen juhlia, juhlien aikana kuin juhlien jälkeenkin. Miesten pukeutuminen harvemmin räväyttää, onhan pukeutumiskoodi erittäin selkeä – ja jyrkkä.

Etiketin selkeydestä huolimatta etenkin taiteilijaväki ottaa omia vapauksiaan, valitettavasti yleensä vähemmän onnistuneesti. Voikin todeta, että mikäli mies nousee Linnan juhlien pukeutumisellaan lehteen, kyseessä on yhdeksässä tapauksessa kymmenestä etikettivirhe. Tämä ei silti estä lehtiä kehumasta “mokailijan “persoonallista tyyliä”.

Ajoittain on kuitenkin saatu myös nyökkäillä hyväksyvästi miesten asuille. Esimerkiksi Kimi Räikkösen linjakas, napittomuudessaan moderni frakki oli vaatturin äärimmäinen taidonnäyte ja samalla hyvän maun osoitus etiketissä pysymisen osalta.

Suosittelemme


Etiketti

Linnan juhlien etiketti on yksinkertainen ja selkeä. Miehillä pukuna on frakki, naisilla suuri juhlapuku. Frakin voi korvata myös tummalla puvulla. Poikkeuksellisesti vuoden 2013 Tampereella järjestetyllä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tumma puku oli yleisenä koodina. Tämä johtui siitä, että frakki on aina tanssiaisjuhlien puku. Tampere-talossa ei tanssilattiaa ollut, joten tumma puku muotoutui kaikkien juhlijoiden pukukoodiksi.

_MG_7847-web

Onnistumisia ja etikettivirheitä

Kimi Räikkösen frakin lisäksi Linnan erikoisuuksissa on sangen vähän onnistumisia. Listalle pääsevät kuitenkin viime aikoina runsaasti näkyvyyttä saaneet kansanedustaja Touko Aallon kotimaisena käsityönä valmistetut jalkineet. Vaikka Suomessa ei aivan jalkineiden suurmaiden laatuun ja tyylikieleen päästäkään, ovat suutarinkengät juhlissa maininnan arvoinen poikkeus. Aallon jalkineet onnistuivat myös nostattamaan pienen kohun jo ennen juhlia, mikä on miehen pukineilta harvinainen saavutus!

Touko Aallon ortopediset juhlakengät. Kuva: Matti Partanen
Touko Aallon ortopediset juhlakengät. Kuva: Matti Partanen

» Lue uutinen Touko Aallon kengistä.

Varsinaisista taiteilijaunivormuista onnistumiskimaraan pääsee vain yksi – tosin useamman asun voimin. Samalla se myös todistaa, että puvun kantaja vaikuttaa pukeutumisen onnistumiseen erittäin paljon. Duudsonien moderni näkemys pohjalaisesta kansallispuvusta on väkisinkin nähtävä onnistumisena. Vanha perinne – joka jo itsessään oli keksitty perinteisiä alueellisia pukeutumistapoja romantisoiden  – oli puhallettu eloon kekseliäällä tavalla. Viimeisen silauksen antoi nykyajan häjyjen rehvakas mutta tilannetta kunnioittava käyttäytyminen.

Kulmakarvoja kohottavista kokonaisuuksista löytyykin useita esimerkkejä. Renny Harlin saapui linnaan goottielokuvamaisessa nahkafrakissa, jonka hyvästä istuvuudesta huolimatta ei voi sanoa materiaalinsa puolesta kuuluvan suuriin juhliin. Klaus Bremer puolestaan toteutti kansallispukuteemaa “stadin kansallispuvulla”, joka hyvästä kehystarinasta huolimatta sai kantajansa näyttämään veneen alta nousseelta – tokihan nyt Stadilla paremmin menee?

Kansanedustajana ja punkmuusikkona tunnettu Pertti “Veltto” Virtanen otti linnan juhliin toistuvasti narrin roolin, pukeutuen ironisesti. Vaikka Virtasen päässä oli hovibaskeri, kokonaisuuden ei voi aina sanoa kunnioittaneen tilaisuutta – kuten hyvällä narrilla kuitenkin pitäisi. Kun kulmakarvat eivät enää nouse, vaan rypistyvät, päästään varsinaisten etiketti- ja tyylivirheiden pariin.

Selkeänä etikettivirheenä voi pitää rennompien juhlien smokkiasun käyttöä suuren iltapuvun juhlissa. Yleisimmin smokin näkee nuoren muusikkotähden yllä – lienevätkö Elastinen ja Cheek ajatelleet James Bondia suunnatessaan pukuaan hankkimaan?

Frakin voi myös koota väärin tai lisätä siihen väärän asusteen. Palveluskunnan mustaa rusettia onneksi näkee harvemmin vieraiden yllä, mutta esimerkiksi Kari “Paleface” Miettisen jalkinevalinta, hiphop-taustaa esiin tuoneet tennarit, olisi ollut parempi pukea jonkin frakkia taiteellisemman kokonaisuuden osaksi.

» Lue uutinen Palefacen kengistä.

H.I.M. -yhtyeen Ville Valo nähtiin aikoinaan spectator-kengissä – ja etikettivirheenä lisäksi eräänlainen smokin ja bonjour-päiväpuvun sekoitus yllään. Niinikään jalkinevirheeseen, punaisiin kabareejalkineisiin, sortunut Marco Bjurström kuitenkin herätti ihastelua naistenlehtien lukijoissa.

Kaikista taiteilijoiden revittelyistä huolimatta yleisin miesten tyylillinen virhe on frakkitakin alta liiallisesti näkyvä liivi. Täysin korrektisti liivi ei pilkota lainkaan, mutta Suomessa sen sallitaan näkyvän kahden sentin verran. Kaikki tästä enemmän on ehdottomasti liikaa.

Juhlaan sopivat solmiot
Juhlaan sopivat solmiot

Kaikkein yleisin aito etikettimoka ei kuitenkaan johdu niinkään sooloilusta kuin tietämättömyydestä. Tänäkin vuonna suuri määrä tumman puvun valinneita marssinee nimittäin vastaanotolle kaulassaan muu kuin harmaa solmio. Arvokkaassa iltajuhlassa tumman puvun soisi olevan muodollisimmillaan, mutta värillinen solmio laskee sen arkipuvuksi.

Vaikka Linnan juhliin ei enää ole kauaa, voi tänä vuonna kutsun saanut kuitenkin käydä vielä läpi Tyyliniekan artikkelit frakista ja tummasta puvusta, sekä tarkastaa valitusta juhla-asusta seuraavat seikat:

  • Asu on harjattu ja puhdas
  • Paita on silitetty ja valkoinen
  • Asusteet ovat itse solmittavia – frakin kanssa valkoinen solmuke, tumman puvun kanssa harmaa solmio, molempien kanssa valkoinen pellavataskuliina
  • Kengät ovat mustat, koristeettomat ja kiiltävät
  • Pukeutumisen päätteeksi sepalus on kiinni

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Teksti: Jussi Häkkinen & Anu Rautalin

Lue lisää