Lamborghini vaikutti merkittävästi superauton käsitteen syntymiseen vuonna 1966 esitellyn keskimoottorisen Miuran myötä. Kaunislinjaista Miuraa seurasi paljon kulmikkaampi Countach, ja 1990-luvulle tultaessa oli keskimoottorisen superauton kolmannen sukupolven vuoro.
Tuo auto nimettiin paholaisen mukaan Diabloksi. Vaikka nimi oli lähes pelottava, Lamborghinin ulkomuodosta tuli pyöristettyjen linjojen myötä huomattavasti vähemmän brutaali kuin Countachissa. Diablo tuotiin julkisuuden valokeilaan tammikuussa 1990, mutta kehitystyö alkoi jo viisi vuotta aiemmin koodinimellä Projekti 132. Muodoista vastasi Miuran ja Countachinkin taustalla vaikuttanut Marcello Gandini, joka hahmotteli Lambon kolmannen polven superautoon aluksi lähes yhtä terävät linjat kuin Countachissa. Ne eivät kuitenkaan miellyttäneet italialaismerkin uudeksi omistajaksi noussutta Chrysleria, joten kulmia piti vielä pehmentää matkalla sarjatuotantoon.
Diablo lanseerattiin markkinoille 5,7-litraisen V12:n turvin, joka tuotti reilun 490 hevosvoiman huipputehon ja 580 newtonmetrin maksimiväännön. Näillä voimavaroilla yllettiin 325 km/h:n huippunopeuteen, mikä teki Lamborghinista aikansa nopeimman superauton. Vakiovarusteisiin kuuluivat sähköikkunat, nahkasisusta ja ilmastointi, mutta ohjaustehostimesta ja sähköisistä ajoavuista Diablon ensimmäiset ostajat saivat vain haaveilla. Näiden varusteiden vuoro koitti vasta vuonna 1993, jolloin esiteltiin nelivetoinen Diablo VT.
Se oli ensimmäinen joka nurkasta raapiva Lambo sitten LM002-mörkömaasturin. Takaveto teki paluun Diablo-mallistoon vuonna 1995 lanseeratun SV:n myötä, jossa oli tehoakin peräti 517 hevosvoiman verran. Pian valikoima täydentyi myös irrotettavalla katolla varustetulla Diablo VT Roadsterilla, joka oli Lamborghinin ensimmäinen sarjatuotannossa valmistettu avomalli. Katon lisäksi Roadsterin muutakin muotoilua hienosäädettiin Diablon alkuperäispainokseen verrattuna.
Suosittelemme
Vuonna 1999 italialaiset esittelivät vielä miedosti faceliftatun version Diablo SV:stä, VT:stä ja VT Roadsterista. Tässä vaiheessa ”perusmallissakin” oli jo 530 hevosvoiman huipputeho ja 605 newtonmetrin maksimivääntö, ja ABS-jarrut tulivat vihdoin Lamborghiniinkin. Tekniikan kehittymistä vauhditti varmasti talon uusi isäntä, koska perinteikäs italialaismerkki oli siirtynyt vuonna 1998 Audin alaisuuteen VW-konsernissa.
Vuonna 2001 Diablo joutui vihdoin väistymään täysin uuden Murciélagon tieltä, joka vei superauton kiilamaisen perusmuodon ja massiivisen vapari-V12:n uudelle vuosituhannelle. Tänä päivänä kunnianarvoisia perinteitä jatkaa Aventador, ja Lamborghini on luvannut pitää V12:staan kiinni tulevina vuosinakin todennäköisesti sähkömoottorin avustamana.
