Kiinalaisten autojen rekisteröinnit kasvoivat Euroopan talousalueella peräti 43 prosenttia tammi-helmikuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Kuinka kauan kestää, kun viimeisetkin suurten autonvalmistajien Euroopassa tehdyt autot ovat vaihtuneet Kiinassa tehtyihin? Tarkasteltaessa viimeisimpiä Euroopan myyntilukuja, joiden mukaan kiinalaisvalmisteisia autoja oli joka viides myyty uusi sähköauto helmikuussa, olisi helppo kuvitella, että ennustus tulee toteen vielä lähiaikoina.
Kiinalaisvalmisteisten autojen yleistyminen on ollut hurjaa, mutta tämän vuoden lukujen vertailu viime vuosiin nähden paljastaa vielä entistäkin karumman todellisuuden. Kiinassa valmistettujen autojen rekisteröinnit Euroopassa kasvoivat viime helmikuussa 45 prosenttia vuoden 2023 helmikuuhun verrattuna. Kyseessä ei ole mikään tilastoharha, sillä tammi-helmikuun kasvukin oli vain murto-osan pienempi, 43 prosenttia.
On tietenkin huomionarvoista, että koko Euroopan automarkkinat kasvoivat helmikuussa, mutta vain 10 prosenttia, eikä kasvu ole maittain tarkasteltuna ollut suinkaan tasaista. Siinä missä kiinalaiset autot nostivat osuuttaan 45 prosenttia, niin toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat uusien autojen alkuperämaat Saksa ja Espanja pystyivät kukin vain kuusi prosenttia suurempiin kasvulukemiin viime helmikuussa.
Maailmanlaajuinen autoteollisuuden liiketoimintatiedon toimittaja Jato Dynamics huomautti, että Kiinassa valmistettuja autoja myytiin enemmän kuin Italiassa, Koreassa, Marokossa ja Romaniassa valmistettuja autoja, jotka kaikki ovat merkittäviä Euroopan alueen autoteollisuuden toimijoita. Kiinalaiset kirivät myös umpeen eroa Turkissa ja Isossa-Britanniassa valmistettujen autojen välillä.
Suosittelemme
“Kasvu selittyy osittain joidenkin kiinalaisten alkuperäisten laitevalmistajien toimilla nopeuttaakseen tuontia ennen EU:n päätöstä tukien vastaisesta tutkimuksesta “, kuvailee tilannetta Jato Dynamicsin globaali analyytikko Felipe Munoz. “Kohonneet tullimaksut voivat hidastaa näiden kiinalaisvalmistajien kasvua, mutta sivuvaikutuksena ne voivat myös saada nopeuttamaan toimituksiaan Eurooppaan.”
Kiinalaisvalmisteisten autojen määrää kasvattaa sekin tosiasia, että 44 prosenttia Kiinassa valmistettujen autojen volyymeistä oli länsimaisten merkkien, kuten Teslan, Volvon ja Dacian rekisteröimiä. On myös muistettava, että kuten MG-merkkisten autojen myynti, se on Volvon tavoin nykyään kiinalaisten omistuksessa, vaikka monen autonostajan mielissä nämä merkit ovat eurooppalaisia brändejä. Jos vanhoilla eurooppalaisilla automerkeillä ratsastavat kiinalaisautot jätetään luvuista, niin 16 prosentin osuus kaikista myydyistä kiinalaisista autoista menee todellisille kiinalaisille merkeille.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö nämä luvut kasvaisivat jatkossakin, mutta Munoz lohduttelee, että länsimaisilla autonvalmistajilla on vielä vähän hengähdystaukoa. “Kiinalaisilla brändeillä on vielä pitkä matka, ennen kuin ne valtaavat merkittävän osan Euroopan markkinoista”, analyytikko toteaa. “Suorituskykyyn ja kohtuuhintaan liittyvistä edistysaskeleista huolimatta tietoisuuden lisääminen, ja pitkäaikaisten käsitysten muuttaminen vie yksinkertaisesti aikaa.”
