Sonata, tuo eteläkorealaisen autotehtaan toivo esiteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1985.
Eteläkorealainen sonaatti vaikutti alkuun lyhyeltä, sillä parin ensimmäisen vuoden aikana tulleet tilausmäärät eivät näyttäneet mallille kovinkaan valoisaa tulevaisuutta. Hyundai epäonnistui mallin suunnittelussa ja markkinoinnissa, erityisesti moottorin kanssa oli ongelmia. Autoja palautettiin, mutta se ei saanut yhtiötä lopettamaan valmistusta.
Sonata, kuten aikaisemmatkin tehtaan tuotokset olivat niin sanottuja budjettiluokan vaihtoehtoja, joiden tarkoitus oli kisata samasta maasta tulevan Daewoon kanssa. Yhtiö pysyi kuitenkin pystyssä Sonatan kaatuilusta huolimatta, keskittyen entistä vahvempaan markkinointiin ja huolellisempaan autosuunnitteluun.
Etelä-Korean isännöimät Seoulin olympialaiset vuonna 1988 toimivat onnenkantamoisena, sillä niihin suunniteltu erikoismalli Stellar 88 antoi Hyundaille mahdollisuuksia löytää ulkomaisia kontakteja. Olympialaisten jälkimainingeissa ovia alkoikin aueta Sonatan Pohjois-Amerikan markkinoille, ja se löysikin ostajia mallille sille suunnatuista asiakasryhmistä.
Ensimmäisen katastrofin ja toisen Yhdysvaltoihin suunnitellun sukupolven jälkeen onkin maailmaan putkahdellut uutta mallia tasaisin väliajoin, ja sinnikkäästi merkki on pysynyt myynti taulukoissa keskittyen erityisesti omaan maahansa sekä pitäen eteläkorealaisten lippua yllä Pohjois-Amerikassa ja Kanadassa.
Suosittelemme
Hyundain nimeä vie eteenpäin lisäksi vuodesta 2014 mukana olo rallin MM-sarjassa. Muutamassa vuodessa merkki on saavuttanut muut tallit ja ensimmäisen merkki mestaruutensakin 2019, joten enää ei todellakaan voida puhua mistään pilipali merkistä.
Sonata ei ole koskaan ollut eurooppalaisten suosiossa. 2007 sitä myytiin Suomessa vain 467kpl, mutta maailmanlaajuisesti satoja tuhansia. Etelä-Koreassa malli oli 2018 maansa rekisteröintitilastossa seitsemäs.
Sonata SEL Plus -malli tarjoaa jo reilulla 20000 eurolla pääsyn päästä kiinni 180 hevosvoimaa tarjoavaan nelisylinteriseen turboon, 19-tuumaisiin 245/40R-19 kokoisiin Pirellin P Zero renkaisiin, paddle shifter vaihteistoon sekä nahalla ja mokkanahan yhdistelmää tarjoaviin istuimiin. Näiden lisäksi malli tarjoaa digitaalisen sisäänpääsyn autoon, jota ohjataan puhelimella sekä padin puhelimen lataukselle.
1.6 turbo kiihtyy nollasta sataan 7.2 sekunnissa kahdeksanportaisen automaattivaihteiston avulla varsin vaivattomasti ja hiljaisesti.
Sisätiloihin on panostettu. Löytyy kisahenkistä alumiinista tehtyä poljinta, D -mallinen sportti ohjauspyörä ja hyvin käteen sopiva vaihdekeppi. Paddle shifteriä pystyy käyttämään ajon ollessa yli 10km/h ja kun vaihdevalitsin on asennossa Drive tai Sport.
Sonata kamppailee asiakkaista Hondan, Nissanin, Mazdan ja ainakin Chevroletin saman segmentin mallien kanssa. Vuosikymmenien aikana malli on kasvanut keskikokoisesta isompien luokkaan.
Auton ajo-ominaisuuksissa on kuitenkin ainakin vakio puolella vielä parantamisen varaa, sillä olkoonkin merkki mukana rallin MM-sarjassa, mutta ainakaan brittisivuston testien mukaan kaarre ajo-ominaisuuksissa malli ei pärjää Honda Accordille eikä Nissanin Altimalle, jotka ovat myydyimpien autojen listalla rapakon takana tällä hetkellä. Sonatan ajotuntumasta kerrotaan sen olevan kovan oloinen, eikä alusta anna anteeksi töyssyissä.
Hyundai Motor Groupin kehitysjohtaja Albert Biermann kertoo Yhdysvaltoihin menevien autojen saavan uudet säädöt ohjaukselle ja jousitukselle. Biermannin mukaan tulevaisuudessa malleissa tullaan panostamaan enemmän ajomukavuuteen. Onkin mielenkiintoista nähdä mitä aikaisemmin BMW:n M-ryhmässä työskennellyt mies saa aikaiseksi.
Kaiken kaikkiaan Sonata mallistosta löytyy 7 mallia, joista 3 on hybridia. Huhut kertovat Sonatasta tulevan vielä tämän vuoden puolella 290 hevosvoimaa tarjoava 2.5 litrainen turboahdettu ja 420 newtonia vääntävä N-line malli.
Lisättäköön tähän vielä se, että Hyundai on tuonut markkinoille 14 uutta ekomallia vuoteen 2020 mennessä: 5 hybridiä, 4 lataushybridiä, 4 sähköautoa ja yhden polttokenno-sähköauton. Hyundai investoikin tulevaisuudessa kokonaisvaltaisiin liikkumiskonsepteihin, kuten autonomiseen ajamiseen, yhteiskäyttökonsepteihin sekä yhteystoimintoihin.
Kaikesta päätellen näyttääkin siltä, että eteläkorealainen sonaatti ei ainakaan hetkeen näyttäisi loppuvan.