Gordon Murray esitteli äärimmäisen ratalelun – Niki Laudan mukaan nimetty hyperauto tarjoaa 735 vapaasti hengittävää hevosta 3,6 miljoonalla eurolla

Suunnittelijaguru Gordon Murrayn viime kesänä esittelemä T.50-hyperauto on eräänlainen nykyajan vastine 1990-luvun kolmipaikkaiselle McLaren F1:lle. F1:n kisaversiot menestyivät mm. Le Mansissa, joten Murray lanseerasi nyt ratamallin omasta luomuksestaan.



Toisin kuin kolmen vuosikymmenen takainen F1, Murrayn auto on tarkoitettu virallisten kilpasarjojen sijaan todella varakkaiden harrastajien rataleluksi. Hyperauton rataversio on ristitty T.50s Niki Laudaksi kunnianosoituksena kolminkertaiselle F1-maailmanmestarille, joka oli Murrayn kanssa samaan aikaan Brabhamin formulatiimissä. T.50s:n esittelykin ajoitettiin muutama vuosi sitten edesmenneen Laudan syntymäpäiväksi, mutta asiakkaat saavat odottaa vielä pitkään omia autojaan. 25 yksilöstä koostuvan erän valmistus aloitetaan nimittäin vasta tammikuussa 2023, jolloin T.50-katuauton 100 kappaleen sarja on saatu tehtyä.





Jo katuversio on nykymaailmassa todellinen höyhensarjalainen 986 kilon painonsa myötä, mutta T.50s pistää vielä paremmaksi 852 kilon lukeman myötä. Lisäksi vapaasti hengittävästä V12:sta on nyt revitty peräti 735 hevosvoimaa 663 hepan sijasta, joten teho-painosuhde on enemmän kuin kunnossa. Myllyn punaviiva tulee vastaan vasta 12 100 kierroksen kohdalla, joten luvassa on vanhan koulukunnan kilpa-autojen kaltaista menoa.

Pannua ruokitaan auton katolla sijaitsevan ram air -scoopin kautta, ja vain pienillä vaimentimilla varustetusta pakoputkistosta puuttuvat katalysaattorit. Rataversion sylinterinkannet sekä nokka-akselit on laitettu uusiksi, ja vaihdot hoituvat Xtracin kehittämän kuusipykäläisen sekventiaalilaatikon kautta. Murray mainostaa, että T.50s tarjoaa ennennäkemättömän yhteyden kuskin, auton ja radan välillä. Ainakin T.50s:n teknisten tietojen pohjalta väittämä on helppo niellä, ja vapaasti hengittävää LMP1-luokan kilpuria parempi teho-painosuhdekin puhuu puolestaan.

Vaikka rataversio pohjautuu T.50:n katumalliin, kaikki koripaneelit on laitettu uusiksi. Ne on tehty superkevyestä hiilikuidusta, ja lasitkin ovat perustavaraa kevyemmät. Jousia, iskunvaimentimia sekä kallistuksenvaimentimia on viilattu rata-ajon ehdoilla, ja alustaa on madallettu katuversioon nähden edessä 87 millillä ja takana 116 millin verran. Auton perässä on edelleen halkaisijaltaan 400-millinen ”tuuletin”, mutta sen kaveriksi on tuotu katumallia isompi diffuusori sekä delta-tyyppinen takasiipi. Nokan siivekkeiden tarkoituksena on ohjata ilmaa kylkien aukkoihin, ja etusplitterikin on vähintään massiivinen. Aerodynamiikan eteen nähty vaiva ei ole mennyt hukkaan, koska T.50s pystyy tuottamaan jopa 1500 kilon maaefektin.

Kuski istuu edelleen keskellä kabiinia, mutta oikeanpuoleinen reunapaikka on uhrattu sammuttimelle ja rata-ajossa tarvittaville käyttökytkimille. Kuljettajan hiilikuituisen kuppipenkin vasemmalla puolella on kuitenkin edelleen tilaa yhdelle kyytiläiselle. ”Niki Laudan” mukana tulee aina räätälöity palvelupaketti, ja rata-ajoonkin on tarjolla teknistä tukea sekä varusteita työkaluista tankkauskalustoon. Tästä kaikesta saa myös maksaa reilusti, koska unelmien ratalelun verottomat hinnat alkavat 3,6 miljoonasta eurosta.

LähdeCarscoops
Turo Leppänen
Turo Leppänen on ansioitunut autotoimittajamme, jonka pintaa syvemmälle meneviä kirjoituksia olemme saaneet lukea aiemmin Jokamies-verkkolehdessä ja muissa tunnetuissa alan julkaisuissa. Vapaa-ajalla Turo pitää huolta perheestään, yli tuhannen pienoisauton kokoelmastaan, sekä avokattoisesta saksalaisvalmisteisesta harrasteautostaan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Uusimmat

Tilaa Tyyliniekan uutiskirjeLähetämme sinulle koosteen uusimmista julkaisuistamme maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Lähetämme sinulle koosteen uusimmista julkaisuistamme maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tietojasi emme luovuta eteenpäin.