Gibraltar on pitkään ollut brittien piikki Espanjan lihassa. Kivi Euroopan etelänurkassa on ollut pitkään kiistakapulana, mutta pysynee jatkossakin engelsmannien hallinnassa huolimatta pienestä kissanhännänvedosta maiden välillä. (Sitä paitsi Espanjan vaatimuksia alueeseen hidastavat ojassa makaavat omat lehmät nimeltä Ceuta ja Melilla.) Turistille Gibraltar on helppo poiketa, kunhan on muistanut ottaa passin mukaan.

Erikoinen Gibraltar

Gibraltar on alueena pieni, vain 6,5 km2 suuruinen. Aluetta hallitsee 426 metrin korkeuteen kohoava massiivinen Gibraltarinvuori, joka jakaa alueen kahteen osaan; yllättävästi nimettyihin East Sideen ja West Sideen. Niemen kärjessä sijaitsee Europa point, maanosan eteläisimmäksi väitetty kohta, vaikka oikeasti Tarifan nurkilla pääsee etelämmäs. Joka tapauksessa Gibraltarinvuorelta on mainio näköyhteys Afrikan puolella ja kapeassa salmessa näkee runsaasti laivaliikennettä.

Gibraltarille saapuminen on jännittävää, koska katu kulkee suoraan lentokentän kiitotien yli. Lyhyehkö kiitorata kuuluu maailman vaarallisimpiin, ja lentoja saapuu päivittäin. Konebongaaja tsekkaakin aikataulut ja menee kytikselle vuoren rinteelle, josta näkee esteettä kiitotielle.

Noin 40% alueesta on luonnonsuojelualuetta. Lukuisista kasvi- ja eläinlajeista tunnetuin on ainoa Euroopassa elävä apinalaji, Magotti. Vierailijan on syytä varoa röyhkeitä eläimiä, jotka vaativat turisteilta herkkupaloja omavaltaisin ottein.

Gibraltarin historia

Gibraltar on viimeisiä alueita, jossa Neandertalin ihminen on asunut. Silloin vuorta ympäröi laaja rannikkotasanko, koska merenpinta oli nykyistä alempana. Alue oli houkutteleva asuinpaikka ja Gorhamin luolasta löytyneet jäännökset ovat vain 24 000 vuoden takaisia. Antiikin aikana Gibraltarilla vierailivat niin foinikialaiset, karthagolaiset kuin roomalaisetkin, mutta pysyvää asutusta ei alueelle muodostunut. Herakleen pylväiden sijainti tunnetun maailman rajalla saattoi vaikuttaa asiaan.

Maurien Euroopanvalloitus alkoi Gibraltarista. Umaijadien sotapäällikkö Tarik ibn Zijad nousi maihin Gibraltarilla huhtikuussa 711 ja pian koko Pyrenneiden niemimaa oli arabien vallassa. Gibraltarin nykyinen nimi onkin peräisin arabian sanoista Jebal Tarik eli Tarikin vuori. Kristityt valtasivat Medina Sidonian herttuan Juan Alonson johdolla Gibraltarin takaisin vuonna 1462. Moninaisten vaiheiden kautta alue kävi mm. juutalaisten omistuksessa kunnes kuningatar Isabella liitti alueen Espanjan kruunun maihin vuonna 1501. Gibraltarille seuraavana myönnetty vaakuna on edelleen käytössä.

Vuonna 1704 alue siirtyi brittien hallintaan ja siirtyi virallisesti Englannille Utrechtin rauhassa 1713. Espanja yritti useaan otteeseen vallata alueen takaisin itselleen siinä onnistumatta. Viimeisin kärhämä käytiin 1783, vaikka toisessa maailmansodassa Hitler kovasti koittikin saada Francoa hyökkäämään tärkeään tukikohtaan.

Alueen talous oli pitkään riippuvainen alueen sotilastukikohdista. Nyt liike-elämä on monipuolistunut ja turismin lisäksi kasvusektoreita ovat edullisen verotuksen ansiosta mm. pankki- ja vedonlyöntibisnes.

Gibraltarin nähtävyydet

Alue kannattaa ajaa ympyräreittiä. Länsiranta on yleensä ruuhkainen, joten kannattaa ajaa kohti Euroopan eteläisintä kohdetta, Europa Pointia, pitkin nimen itärantaa. Reitti kääntyy heti kiitoradan ylityksen jälkeisestä liikenneympyrästä – olkaa tarkkana!

Klikkaa kuvaa avataksesi reitin suoraan Google mapsiin.

Europa Point

Europa Pointin nurkilla on runsaasti parkkitilaa. Kapeassa Gibraltarinsalmessa on yleensä useampikin laiva menossa. On helppo ymmärtää paikan strateginen merkitys sodissa, koska salmi on ollut helppo sulkea pinta-aluksilta. Nykyisinkin salmessa on runsaasti mieluiten pysyvää liikennettä, koska reitti on huumeiden salakuljettajien suosiossa. (Lukuvinkkinä mainittakoon suosikkikirjailijani Arturo Perez-Reverten romaani Etelän kuningatar.)

Upper Rock

Syvän etelän jälkeen on aika suunnata vuorelle (Upper Rock) ihailemaan maisemia. Sisään pääsee kätevästi omalla autolla ja sesongin ulkopuolella mahtuu yleensä parkkiinkin. Jalkamies pääsee ylös myös köysirataa pitkin, ja patikoinnin ystäville ylipäätään löytyy monenlaisia polkuja. Kannattaa muuten huomata, että auringon porottaessa jyrkän rinteen kapuaminen käy työstä – huonokuntoiset älkööt vaivautuko!

St. Michaels Cave

St. Michaelin luola on tunnettu antiikin ajoista lähtien ja roomalaiset uskoivat sen olevan pohjaton – tai ainakin johtavan Afrikan puolelle (makakit olisivat saapuneet tätä kautta). Antiikin kreikkalaiset menivät vielä pidemmälle ja uskoivat luolan johtavan aina Helvetin portille saakka!
Luolan ylemmät osat ovat avoinna yleisölle ja erikoistilauksesta pääsee tutustumaan myös syvempiin osiin. Ajoittamalla vierailun sopivasti voi myös osallistua luolassa järjestettäviin esityksiin.

Spur Battery

Jatkamalla eteenpäin St. Micahelin luolalta päätyy ylempänä rinteellä sijaitsevan tykkipatterin luo. Innokas seikkailija kiipeää patterin katolle, josta avautuu mainiot maisemat Gibraltarinlahdelle. Ylempänä rinteellä sijaitsee toinenkin rannikkopatteri, O’Haran patteri, mutta sen luo ei pääse autolla.

Apes’ Den

Pitkin vuorta ajaessa ei voi olla törmäämättä apinoihin ja viimeistään apinanpesä tuo karvaiset ystävät kosketusetäisyydelle. Gibraltarin apinat polveutuvat afrikkalaisista serkuistaan ja ovat eriytyneet omaksi populaatiokseen varsin lyhyt aika sitten. Geenitestin perusteella apinat ovat sukua Marokon ja Algerian apinoille (ja todennäköisesti Jokamiehen toimittajille).

Great Siege tunnels

Gibraltaria on piiritetty kaikkiaan 14 kertaa – turhaan. Viimeisin ja vakavin yritys oli vuosina 1779-1783, jolloin vast’ikään itsenäiseksi julistautunut Yhdysvallat taisteli vanhaa emämaata Englantia vastaan. Ranska ja Espanja arvelivat tilaisuuden olevan kypsä Gibraltarin valtaamiseen, mutta epäonnistuivat.

Vuonna 1782 vuoren pohjoisseinämälle alettiin kaivaa tunneleita, jotka olivat erinomaisia paikkoja kurittaa piirittäjää tykistöllä. Luolat ovat huikea insinöörityön taidonnäyte ja paikka on vierailemisen arvoinen vaikkei niin sotahistoriasta pidäkään. Tunneleita on laajennettu maailmansotien aikaan ja kaikkiaan vuoden sisällä kulkee yli 50 km tunnelia.

Moorish castle

Matkalla alaspäin kannattaa vielä poiketa maurilaiseen linnoitukseen. Nykyinen rakennus on rakennettu 1300-luvulla, samaan aikaan Granadan Alhambran kanssa. Linnoituksen symboliarvo on suuri, koska Union Jack on liehunut tornissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1704 lähtien.

Kaupunki

Itse kaupungissa ei mielestäni ole hirveästi nähtävää, vaan aika kannattaa käyttää itse vuorella. Kun tänne asti kuitenkin on tullut, niin poislähtiessä kannattaa pysähtyä keskustaan vaikkapa pienelle hiukopalalle. Grand Casemates squaren ympäristössä on ravintolaa joka lähtöön, ja hinnat pykälää korkeammalla. Jos malttaa kävellä jonkun sata metriä Main Streetiä ja poiketa korttelin pari sivummalle, voi löytää vaikkapa edullisen marokkolaisen ravintolan.

Reittiohje Costa del Sol – Gibraltar

Reitti on suoraviivainen eikä eksymisen vaaraa ole. Malagasta matkaa kertyy nafti 150 km ja ajoaika on puolitoista tuntia, Marbellasta reilusti vähemmän. Suosittelemme maksutietä, koska se nopeuttaa matkantekoa merkittävästi ja perille jää enemmän aikaa. Moottoritieltä kannattaa menomatkalla poistua tielle A-383 maisemien vuoksi.

Klikkaa kuvaa avataksesi reitin suoraan Google mapsiin.