Vakosametti on tiheänukkaista puuvilla- tai villakangasta, jossa nukka ei tavallisesta sametista poiketen peitä koko pintaa, vaan siihen on jätetty nimensä mukaisesti vakoja. Kankaana vakosametti on kestävää ja sitä on saatavina hyvin talveen sopivina paksuuksina. Nukkakerros toimii myös mukavana lämmöneristeenä. Vakosamettia on saatavissa käytännössä kaikissa sateenkaaren väreissä.
Vakosametin tarkka historia on hämärän peitossa, mutta juontaa joka tapauksessa juurensa 1700-luvun Englantiin. Kestävä, voimakkaasti kuvioitu ja edullinen kangas oli alkutaipaleensa lähinnä työväen suosiossa. Kuten Leevi and the Leavingsin tuotannosta on opittu, ottivat hipit kankaan omakseen 60-luvulla. Myös opiskelijat alkoivat suosia kangasta ja se levisi laajempaan käyttöön.
Vakosametti kärsii edelleen tietystä pappaimagosta, mutta turhaan: sammarit voivat oikein yhdisteltynä olla myös nuorekkaat, vaikkei ihan rajuimpien farkkujen katu-uskottavuutta saavutettaisikaan.
Wale kertoo urien leveyden
Vakosametin ilme riippuu vakojen leveydestä ja urien määrälle tuumalla onkin englannin kielessä oma terminsä, wale. Urien määrä vaihtelee suuresti (1,5-20 uraa tuumalla) ja vaikuttaa eniten vakosametin ilmeeseen. Mitä suurempi wale on kyseessä, sen kevyempää kangas on. Keveimmistä, 20 walen lukemia lähentelevistä vakosameteista käytetään joskus nimeä neulavakosametti.
Talveen soveltuvat parhaiten paksut, karkeauraiset kankaat, joiden wale luku on alle kymmenen. Perinteisesti vakosamettia on käytetty eniten vapaa-ajan asusteissa, joissa etenkin rouheimmat kankaat ovatkin omimmillaan. Vakosametti soveltuu tietyin rajoin myös bisnespukeutumiseen – etenkin jos nykyinen bisnesunivormu on klassinen farkut + musta pikkutakki!
Suosittelemme
Vakosamettihousut sopivat erinomaisesti etenkin farkkujen korvaajaksi. Talvella vakosamettihousut ovat ylivoimainen valinta ilmaa sitovan, lämpöä eristävän nukkapinnan ansiosta ollen huomattavasti samanpainoisesta denimistä tehtyjä housuja lämpimämmät. Vakosametti on myös hyvä valinta rennon irtotakin materiaaliksi. Joskus materiaalista valmistetaan myös paitoja tai päähineitä, mutta ne ovat harvinaisempia tuttavuuksia.
Paksu vakosametti kestää hyvin kovaakin käyttöä ja lukemattomia pesukertoja. Nukkapinta on kuitenkin herkkä tahroille; etenkin kuivuneita tahroja rapsuttaessa nukka irtoaa helposti, ja muistoksi jää tahran kokoinen nukaton läntti. Tahrat kannattaakin poistaa tuoreina ja käyttää kuivuneisiin tahroihin asianmukaisia tahranpoistoaineita.
