Urkki oli kellomiehiä – esittelyssä presidentti Kekkosen Omega Speedmaster

Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) toimi Suomen tasavallan presidenttinä 26 vuoden ajan vuosina 1956-1982. Kekkonen on yksi merkittävimmistä – ellei merkittävin – Suomen lähihistorian henkilöistä ja hänen sekä poliittinen että muu perintö ovat mittaamattoman arvokkaat. Kekkonen on synonyymi sodanjälkeiselle Suomelle, ja pitkälti hänen ansiostaan Suomi säilytti puolueettomuutensa kylmän sodan aikana. Kekkosen poliittisen uran huipentuma oli vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYK Helsingissä.

Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) Kuva: Wikimedia Commons
Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) Kuva: Wikimedia Commons

Presidentti Kekkosen poliittisen perinnön lisäksi suomalaisia on erityisen paljon kiinnostanut hänen henkilökuvansa sekä hänen henkilökohtaiseen elämään liittyneet asiat. Kekkosen virka-asunto Tamminiemi on ollut museona ja Orimattilassa sijaitsee UKK-arkisto. Kekkosen habitus ja pukeutumistyyli isoine silmälaseineen on piirtynyt suomalaisten mieliin kautta sukupolvien, ja jokaisella on taatusti jokin mielikuva pitkäaikaisesta presidentistämme.

Kekkonen Hawaijilla vuonna 1961. Kuva: Wikimedia Commons
Kekkonen Hawaijilla vuonna 1961. Kuva: Wikimedia Commons

Tähän asti vähemmällä huomiolla ovat olleet presidentin rannekellot. Valokuvista ja uutispätkistä voi huomata, että presidentillä oli ajalle tyypillisesti aina kello kädessä, mutta mistään arkistoista ei löydy Kekkosen käyttämiä kelloja. Yhden kellon olemassaolosta sain kuitenkin vihiä; presidentti Kekkonen omisti 70-luvulla Omega Speedmasterin, jonka hän lahjoitti toimittaja Maarit Tyrkölle. Tyrkkö oli Kekkosen luottotoimittaja ja läheinen ystävä. Tyrkkö on kirjoittanut suhteestaan presidentti Kekkoseen kaksi kirjaa: Tyttö ja nauhuri (WSOY 2014) sekä Presidentti ja toimittaja (WSOY 2016), joista jälkimmäisessä hän lyhyesti kertoo kellosta.

Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67
Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67

Huhtikuussa 1978 Tyrkkö osti itselleen kellon lentokentältä palatessaan Karibialta lukijamatkalta. Tavatessaan presidentin matkan jälkeen tämä huomasi Tyrkön uuden kellon, jossa oli selkeästi kellotaulun numerot esitettyinä. Omega Speedmasterissa näin ei ole, ja tuolloin 78-vuotias presidentti ehdotti vaihtokauppoja: Tyrkkö saisi Omegan ja hän saisi tämän uuden kellon, josta näkyisi kellonaika ja numerot selkeämmin. Tyrkön sanoin presidentti teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Omega on ollut tästä lähtien Tyrkön hallussa, ja sen kanssa on jouduttu mitä erikoisimpiin tilanteisiin; näistä voi lukea tarkemmin Tyrkön kirjasta.

Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67
Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67

Suomi100-juhlavuoden myötä minua rupesi kiinnostamaan tämä kello. Otin yhteyttä Maarit Tyrkköön ja hän vahvisti, että hänellä on tämä kyseinen kello tallessa ja että hän mieluusti esittelee sitä minulle. Sovimme tapaamisen ja pyysin ottaman kellon mukaan. Tunnelma oli vähintäänkin presidentillistä arvovaltaa tulvillaan kellon tultua esiin säilytyspussistaan; esiin tuli Omega Speedmaster Professional, naarmuine ja kulumine kaikkineen. Alkuperäinen metalliranneke on jäänyt matkan varrelle, mutta muuten kello vaikutti alkuperäiseltä. Nopea rannetus veti sanattomaksi: ranteessani on Suomen tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen Omega Speedmaster!

Kello on säilynyt erittäin hyvin vuosikymmenten saatossa - kellotaulun patina kertoo kuitenkin ajan kulumisesta.
Kello on säilynyt erittäin hyvin vuosikymmenten saatossa – kellotaulun patina kertoo kuitenkin ajan kulumisesta.

Olimme sopineet tapaamisen tamperelaiselle kellosepälle kellon tarkempaa tutkimista varten. Takakannen avaaminen kertoi meille kellon tarkan referenssinumeron: ST 145.012-67 eli sama malli kuin NASA:n astronautti Michael Collinsilla miehitetyllä Apollo 11 -lennolla, joka saavutti ensi kertaa kuun pinnan. Kellon sisältä löytyi hämmästyttävän hyvin säilynyt koneisto, jonka kaliiperi on 321. Kellotaulu on erittäin hienosti patinoitunut, ja löytyipä lähes uudenveroisesta bezelistä niin sanottu Dot-Over-90 eli keräilijöiden himoitsema harvinainen yksityiskohta varhaisista Speedmastereista.

Suosittelemme

Kyseinen malli oli NASA:n astronauttien ranteessa kuun pinnalla heinäkuussa 1969.
Kyseinen malli oli NASA:n astronauttien ranteessa kuun pinnalla heinäkuussa 1969.

Tyrkkö ei ole huollattanut kelloa koskaan, kellosepän havaintojen mukaan kelloa on kuitenkin joskus huollettu. Näin ollen sen on täytynyt tapahtua joskus 70-luvulla. Uskomattoman hieno kello, sanoi kelloseppä. Tähän on helppo yhtyä.

Kurkkaus Omegan arkistoihin kertoo kellon tarkan historian.
Kurkkaus Omegan arkistoihin kertoo kellon tarkan historian.

Omegalta tilaamani Extract from the archives – arkistoselvitys kertoo kellon valmistuneen tehtaalla syyskuussa 1968 ja lähteneen kohti sveitsiläistä jälleenmyyjää. Olen yrittänyt selvitellä eri tahoilta sitä miten kello päätyi presidentin haltuun, mutta tästä ei tunnu olevan kellään tarkkaa tietoa. Ottaen huomioon arkistoselvityksen tiedot voimme olettaa, että kello on joko tuotu hänelle ulkomailta tai hän on itse tai hänelle on hankittu se ulkomailta tai ulkomailla ollessa. Presidentti kävi Sveitsissä valtiovierailulla vuonna 1973, kello voi olla myös silloin hankittu. On toki mahdollista, että hän kävi Sveitsissä myös muuten.

Kekkonen poliittisen uransa huipulla Helsingin ETYK-kokouksessa kesällä 1975. Kuva: Wikimedia Commons
Kekkonen poliittisen uransa huipulla Helsingin ETYK-kokouksessa kesällä 1975. Kuva: Wikimedia Commons

Presidentti Kekkosen Helsingissä isännöimä ETYK toi muutamaksi päiväksi koko maailman huomion Suomeen. Paikalla olivat muun muassa Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford, Neuvostoliiton johtaja Leonid Breznev sekä Jugoslavian presidentti Josep Tito. Maarit Tyrköltä saamieni tietojen mukaan presidentti käytti kokouksen ajan Speedmasteria; tämä saa vahvistuksen lehtikuvista sekä Ylen Elävän arkiston filmipätkästä. Kello on siis ollut suurvaltapolitiikan pyörteissä, kylmän sodan näyttämöllä, pitämässä kokouksen isännän aikataulussa.

Kekkoset ja Kennedyt Yhdysvalloissa vuonna 1961. Kuva: Wikimedia Commons
Kekkoset ja Kennedyt Yhdysvalloissa vuonna 1961. Kuva: Wikimedia Commons

Aikalaisten mukaan presidentti Kekkonen oli kellontarkka mies. Tamminiemen pitkäaikainen hovimestari Pekka Vilpas on kertonut, että ruokailujen aikataulut pitivät yleensä kutinsa lähes sekunnilleen. Lounas ja päivällinen tarjottiin aina tasan klo 12 ja klo 18 (ellei jotain poikkeuksellista sitten ollut päivän ohjelmassa) – ei viisi vaille eikä viisi yli, vaan tasan. Presidentti saapuessa lounaalle hovimestarin tehtäviin kuului napsauttaa ruokailutilassa oleva radio päälle, josta kuului klo 12:n aikamerkki käytännössä samalla hetkellä, kun presidentti astui ruokailutilaan. Radiosta lounaalla kuunneltiin myös aina klo 12:n mietelause ja uutiset.

Kekkonen ja Ruotsin pääministeri Tage Erlander veneilemässä. Kuva: Wikimedia Commons
Kekkonen ja Ruotsin pääministeri Tage Erlander veneilemässä. Kuva: Wikimedia Commons

Lisäksi mm. presidentin entiset turvamiehet ja jotkut adjutantit ovat kertoneet, että myös erilaisten vierailukäyntien yhteydessä (jos presidentti oli menossa vierailulle vaikkapa maatalousnäyttelyyn tai johonkin yritykseen, tai minne tahansa) presidentille oli erityisen tärkeää, että vieraat eivät joutuisi häntä odottamaan, mutta myös se, ettei hän menisi liian aikaisin paikalle, mikä tietysti olisi voinut sekoittaa tilaisuuden järjestäjien ”pasmat”.

Hän saattoi joskus vilkuilla kelloaan matkan aikana, jos alkoi näyttää siltä, että matkanteko oli liian hidasta. Joskus taas pysähdyttiin hieman ennen vierailupaikkaa jonnekin odottamaan hetkeksi, jos oli vaarana, että oltaisiin oltu paikalla liian aikaisin. Toisaalta presidentti ei koskaan odottanut, vaan adjutanttien oli laskettava ajankäyttö niin (kun matkustettiin muualla Suomessa), että presidentti tuli paikalle viimeisenä.

Maarit Tyrkön kertoman mukaan presidentti kellotti Speedmasterilla esimerkiksi Porilaisten marssin tai Sibeliuksen Andante Festivon kulloisenkin keston ja teki sitten näistä vertailua. Tähänhän kronografi soveltuu mitä parhaiten.

Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67
Omega Speedmaster Professional ST 145.12-67

Presidentti Urho Kekkosen Omega Speedmaster Professional on pala suomalaista kellohistoriaa. Samalla se on osa Suomen historiaa, onhan se ollut suomalaisen suurmiehen ranteessa hetkinä, jolloin Suomen tulevaisuutta on rakennettu ja jolloin koko maailma seurasi suurvaltojen johtajien tapaamista Helsingissä.

Voidaan perustellusti todeta, että kello on tältä osin mittaamattoman arvokas ja että on erityisen hienoa, että kello on säilynyt kaikki nämä vuosikymmenet Maarit Tyrkön hellässä huomassa. Hänelle se oli lahja läheiseltä ja tärkeältä ihmiseltä, meille muille se on jotain konkreettista entisestä presidentistämme.

Omega Speedmaster Professional on pysnyt lähes samanlaisena jo 60 vuotta. Kuva: Wikimedia Commons
Omega Speedmaster Professional on pysnyt lähes samanlaisena jo 60 vuotta. Kuva: Wikimedia Commons

Omega Speedmaster Professional on ikoninen kello, ehkä yksi tunnetuimmista kelloista kautta aikojen. Kelloa on valmistettu vuodesta 1957 ja se on edelleen Omegan valikoimissa; 60 vuoden aikana se on muuttunut vain pienten yksityiskohtien osalta. Oman Speedmasterisi – Kekkos-Omegan – voit hakea valtuutetuilta Omega-jälleenmyyjiltä. Suositushinta on 4400 euroa.

Tyyliniekka haluaa toivottaa tämän tarinan myötä kaikille lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää ja onnitella 100-vuotiasta Suomea!

14 KOMMENTIT

  1. Olipa hieno tarina näin itsenäisyyspäivänä. Toivottavasti kyseinen Omega säilyy hyvissä käsissä tulevaisuudessakin. Onpa Kekkos-Omega houkutellut minuakin, toistakseksi olen kuitenkin tyytynyt vain rannettamaan…

    • Kiitos Olli. Kun sain Laurilta ensimmäisen kerran joskus loppukesästä kuulla, että hän on selvitellyt kellon olemassa oloa, niin jo silloin kädet alkoivat hikoilemaan innostuksesta. Itselleni ei tule äkkiseltään mieleen mitään toista kelloa, jolla olisi tällaista tarinaa kerrottavanaan. Mannerheimin kellot ovat lähinnä tätä kategoriaa, mutta Kekkonen on Suomessa aikamoinen instituutio.

      • Jäin vielä miettimään, että mikähän mahtoi olla kello, jonka UKK sai vaihdossa Speedmasteriinsa. Tästä ei varmaan ollut Maarit Tyrköllä enää muistikuvaa, kun et maininnut sitä artikkelissa?

          • Tyrkkö eli muistanut mikä kello oli kyseessä. Oleellista oli se, että tässä kellossa oli isot numerot; Kekkonen oli tuolloin 77-vuotias ja näkökin oli jo heikentynyt. Voipi olla, että se oli ihan vaan joku ns. peruskello lentokentältä.

  2. Muistan joskus nähneeni lehdessä kuvan, jossa Tyrkkö* vertailee Omegaansa jonkun Ison Ulkomaan Julkimon (filmitähti, poppari?) samanlaiseen kelloon ollessaan häntä vastassa lentoasemalla joskus 70-80 luvun taitteessa. Siinä vähän ihmettelin että onpas toimittajatytöllä hieman erikoinen kello, mutta nythän se selitys saatiin.

    *) oltiin samassa lehdessä töissä hetken aikaa

    • Kyllä, kyseinen henkilö oli amerikkalainen näyttelijä/laulaja Danny Kaye, joka oli myöhemmillä päivillään Unicefin hyvän tahdon lähettiläs ja Kekkosen frendi.

  3. Sinänsä mielenkiintoisen jutun otsikko saattaa kuitenkin olla jossain määrin harhaanjohtava. Mitään todisteita siitä, että Kekkonen olisi ollut “kellomies” ei esitetä. Paitsi että hänellä oli rannekello, joka siihen aikaan oli lähestulkoon kaikilla, joten se tuskin riittää “kellomies” -titteliin. Varsin mahdollisesti hän oli saanut kellon lahjana, tai joku oli ostanut sen hänelle tehtävän saatuaan, laadukkaan kellon toki, olihan kyseessä presidentti. Jos hän nimittäin noin vain vaihtaa Omegansa toimittajatyttösen (sorry Maarit…) no-name kelloon, niin tuskin hänellä oli ainakaan kelloonsa mitenkään merkittävää suhdetta.

  4. Hei kaikki. Presidentille kello oli hyvin tärkeä eli siis aika, jota kello mittaa. Hän eli kellonsa tahtiin. Joskus palatessaan valtiovierailulta saattoi aikaero häiritä, jos siis ei ollut huomata siirtää viisareita. Esineenä kellon tuli olla edustava, olihan Kekkonen oman aikansa tyyliniekka. Myöhemmin tärkeää oli kellon informaatio, että se palveli hyvin: näytti oikeaa aikaa ja oli helposti “luettavissa”. Vaihtokelloni oli uusi, isokokoinen ja siinä oli selkeät numerot. UK oli siis ymmärtääkseni ikääntyneenä kiinnostuneempi kellon luotettavuudesta kuin siitä esineenä. Olin onnentyttö koska asiat olivat näin! – Arkistossani on onnellisia kuvia UK:n kellosta ranteessani.

  5. Hieno juttu Urkin tyylitajusta kellojen suhteen. Aika merkillistä, miten vähän politiikan huipulla kiinnitetään huomiota tyyliin. Tyylihän on brändin rakentamisen keskeisimpiä välineitä. Eikä se maksa mitään. Riittää kun kehittää kyvyn ajatella ja valita.

  6. Suomen poliittista historiasta kiinnostuneena olen teoksia lukiessani samalla yrittänyt kirjan kuvista bongata mitä rannekelloa Urho Kekkonen on käyttänyt. Esimerkiksi 50-luvulla pääministerin ranteessa tikitti upea kronografi ja 60-luvulla muistan että joissan kuvissa presidentillä oli aikakehällä varustettu sukelluskellotyylisen aikarauta. 70-luvun lopun kuvissa ranteessa näkyi kultainen peruskello. Eli kyllä Urkki jonkun sortin kellomies oli!

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän

Aihepiirin uusimmat

Sjöö Sandström Royal Capital uudistui

Ruotsalainen kellonvalmistaja Sjöö Sandström esitteli uudistuneen Royal Capital -kellomallin kahdessa eri värissä.

Tulossa: Kelloharrastajien juhlakello 10-vuotisen taipaleen kunniaksi

Kelloharrastajat-yhteisö perustettiin kymmenen vuotta sitten vuonna 2013 ja saavutusta juhlistetaan S.U.F Helsinki x KH 10v -juhlakellolla.Kymmenen vuotta on pitkä aika, joka on Kelloharrastajien kohdalla...

Voutilainen x Leijona ja De Motu kurkottavat Ruotsin markkinoille

Voutilainen x Leijona ja De Motu kurottavat Ruotsin markkinoille joulukuussa avautuvan Watches of Scandinavia -konseptimyymälän mukana. Watches of Scandinavia kokoaa yhteen 12 skandinaavista kellomerkkiä Tukholman...

ProPilot X Calibre 400 Laser – väriloistoa ilman väriä

Oris esitteli uuden ProPilot X Laser -kellomallin, jonka värikäs ja eläväinen kellotaulu on tehty kellopiireissä ennennäkemättömällä lasertekniikalla käyttämättä tippaakaan väriaineita. 

Tyyliniekan uusimmat