Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) toimi Suomen tasavallan presidenttinä 26 vuoden ajan vuosina 1956-1982. Kekkonen on yksi merkittävimmistä – ellei merkittävin – Suomen lähihistorian henkilöistä ja hänen sekä poliittinen että muu perintö ovat mittaamattoman arvokkaat. Kekkonen on synonyymi sodanjälkeiselle Suomelle, ja pitkälti hänen ansiostaan Suomi säilytti puolueettomuutensa kylmän sodan aikana. Kekkosen poliittisen uran huipentuma oli vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYK Helsingissä.
Presidentti Kekkosen poliittisen perinnön lisäksi suomalaisia on erityisen paljon kiinnostanut hänen henkilökuvansa sekä hänen henkilökohtaiseen elämään liittyneet asiat. Kekkosen virka-asunto Tamminiemi on ollut museona ja Orimattilassa sijaitsee UKK-arkisto. Kekkosen habitus ja pukeutumistyyli isoine silmälaseineen on piirtynyt suomalaisten mieliin kautta sukupolvien, ja jokaisella on taatusti jokin mielikuva pitkäaikaisesta presidentistämme.
Tähän asti vähemmällä huomiolla ovat olleet presidentin rannekellot. Valokuvista ja uutispätkistä voi huomata, että presidentillä oli ajalle tyypillisesti aina kello kädessä, mutta mistään arkistoista ei löydy Kekkosen käyttämiä kelloja. Yhden kellon olemassaolosta sain kuitenkin vihiä; presidentti Kekkonen omisti 70-luvulla Omega Speedmasterin, jonka hän lahjoitti toimittaja Maarit Tyrkölle. Tyrkkö oli Kekkosen luottotoimittaja ja läheinen ystävä. Tyrkkö on kirjoittanut suhteestaan presidentti Kekkoseen kaksi kirjaa: Tyttö ja nauhuri (WSOY 2014) sekä Presidentti ja toimittaja (WSOY 2016), joista jälkimmäisessä hän lyhyesti kertoo kellosta.
Huhtikuussa 1978 Tyrkkö osti itselleen kellon lentokentältä palatessaan Karibialta lukijamatkalta. Tavatessaan presidentin matkan jälkeen tämä huomasi Tyrkön uuden kellon, jossa oli selkeästi kellotaulun numerot esitettyinä. Omega Speedmasterissa näin ei ole, ja tuolloin 78-vuotias presidentti ehdotti vaihtokauppoja: Tyrkkö saisi Omegan ja hän saisi tämän uuden kellon, josta näkyisi kellonaika ja numerot selkeämmin. Tyrkön sanoin presidentti teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Omega on ollut tästä lähtien Tyrkön hallussa, ja sen kanssa on jouduttu mitä erikoisimpiin tilanteisiin; näistä voi lukea tarkemmin Tyrkön kirjasta.
Suomi100-juhlavuoden myötä minua rupesi kiinnostamaan tämä kello. Otin yhteyttä Maarit Tyrkköön ja hän vahvisti, että hänellä on tämä kyseinen kello tallessa ja että hän mieluusti esittelee sitä minulle. Sovimme tapaamisen ja pyysin ottaman kellon mukaan. Tunnelma oli vähintäänkin presidentillistä arvovaltaa tulvillaan kellon tultua esiin säilytyspussistaan; esiin tuli Omega Speedmaster Professional, naarmuine ja kulumine kaikkineen. Alkuperäinen metalliranneke on jäänyt matkan varrelle, mutta muuten kello vaikutti alkuperäiseltä. Nopea rannetus veti sanattomaksi: ranteessani on Suomen tasavallan presidentin Urho Kaleva Kekkosen Omega Speedmaster!
Suosittelemme
Olimme sopineet tapaamisen tamperelaiselle kellosepälle kellon tarkempaa tutkimista varten. Takakannen avaaminen kertoi meille kellon tarkan referenssinumeron: ST 145.012-67 eli sama malli kuin NASA:n astronautti Michael Collinsilla miehitetyllä Apollo 11 -lennolla, joka saavutti ensi kertaa kuun pinnan. Kellon sisältä löytyi hämmästyttävän hyvin säilynyt koneisto, jonka kaliiperi on 321. Kellotaulu on erittäin hienosti patinoitunut, ja löytyipä lähes uudenveroisesta bezelistä niin sanottu Dot-Over-90 eli keräilijöiden himoitsema harvinainen yksityiskohta varhaisista Speedmastereista.
Tyrkkö ei ole huollattanut kelloa koskaan, kellosepän havaintojen mukaan kelloa on kuitenkin joskus huollettu. Näin ollen sen on täytynyt tapahtua joskus 70-luvulla. Uskomattoman hieno kello, sanoi kelloseppä. Tähän on helppo yhtyä.
Omegalta tilaamani Extract from the archives – arkistoselvitys kertoo kellon valmistuneen tehtaalla syyskuussa 1968 ja lähteneen kohti sveitsiläistä jälleenmyyjää. Olen yrittänyt selvitellä eri tahoilta sitä miten kello päätyi presidentin haltuun, mutta tästä ei tunnu olevan kellään tarkkaa tietoa. Ottaen huomioon arkistoselvityksen tiedot voimme olettaa, että kello on joko tuotu hänelle ulkomailta tai hän on itse tai hänelle on hankittu se ulkomailta tai ulkomailla ollessa. Presidentti kävi Sveitsissä valtiovierailulla vuonna 1973, kello voi olla myös silloin hankittu. On toki mahdollista, että hän kävi Sveitsissä myös muuten.
Presidentti Kekkosen Helsingissä isännöimä ETYK toi muutamaksi päiväksi koko maailman huomion Suomeen. Paikalla olivat muun muassa Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford, Neuvostoliiton johtaja Leonid Breznev sekä Jugoslavian presidentti Josep Tito. Maarit Tyrköltä saamieni tietojen mukaan presidentti käytti kokouksen ajan Speedmasteria; tämä saa vahvistuksen lehtikuvista sekä Ylen Elävän arkiston filmipätkästä. Kello on siis ollut suurvaltapolitiikan pyörteissä, kylmän sodan näyttämöllä, pitämässä kokouksen isännän aikataulussa.
Aikalaisten mukaan presidentti Kekkonen oli kellontarkka mies. Tamminiemen pitkäaikainen hovimestari Pekka Vilpas on kertonut, että ruokailujen aikataulut pitivät yleensä kutinsa lähes sekunnilleen. Lounas ja päivällinen tarjottiin aina tasan klo 12 ja klo 18 (ellei jotain poikkeuksellista sitten ollut päivän ohjelmassa) – ei viisi vaille eikä viisi yli, vaan tasan. Presidentti saapuessa lounaalle hovimestarin tehtäviin kuului napsauttaa ruokailutilassa oleva radio päälle, josta kuului klo 12:n aikamerkki käytännössä samalla hetkellä, kun presidentti astui ruokailutilaan. Radiosta lounaalla kuunneltiin myös aina klo 12:n mietelause ja uutiset.
Lisäksi mm. presidentin entiset turvamiehet ja jotkut adjutantit ovat kertoneet, että myös erilaisten vierailukäyntien yhteydessä (jos presidentti oli menossa vierailulle vaikkapa maatalousnäyttelyyn tai johonkin yritykseen, tai minne tahansa) presidentille oli erityisen tärkeää, että vieraat eivät joutuisi häntä odottamaan, mutta myös se, ettei hän menisi liian aikaisin paikalle, mikä tietysti olisi voinut sekoittaa tilaisuuden järjestäjien ”pasmat”.
Hän saattoi joskus vilkuilla kelloaan matkan aikana, jos alkoi näyttää siltä, että matkanteko oli liian hidasta. Joskus taas pysähdyttiin hieman ennen vierailupaikkaa jonnekin odottamaan hetkeksi, jos oli vaarana, että oltaisiin oltu paikalla liian aikaisin. Toisaalta presidentti ei koskaan odottanut, vaan adjutanttien oli laskettava ajankäyttö niin (kun matkustettiin muualla Suomessa), että presidentti tuli paikalle viimeisenä.
Maarit Tyrkön kertoman mukaan presidentti kellotti Speedmasterilla esimerkiksi Porilaisten marssin tai Sibeliuksen Andante Festivon kulloisenkin keston ja teki sitten näistä vertailua. Tähänhän kronografi soveltuu mitä parhaiten.
Presidentti Urho Kekkosen Omega Speedmaster Professional on pala suomalaista kellohistoriaa. Samalla se on osa Suomen historiaa, onhan se ollut suomalaisen suurmiehen ranteessa hetkinä, jolloin Suomen tulevaisuutta on rakennettu ja jolloin koko maailma seurasi suurvaltojen johtajien tapaamista Helsingissä.
Voidaan perustellusti todeta, että kello on tältä osin mittaamattoman arvokas ja että on erityisen hienoa, että kello on säilynyt kaikki nämä vuosikymmenet Maarit Tyrkön hellässä huomassa. Hänelle se oli lahja läheiseltä ja tärkeältä ihmiseltä, meille muille se on jotain konkreettista entisestä presidentistämme.
Omega Speedmaster Professional on ikoninen kello, ehkä yksi tunnetuimmista kelloista kautta aikojen. Kelloa on valmistettu vuodesta 1957 ja se on edelleen Omegan valikoimissa; 60 vuoden aikana se on muuttunut vain pienten yksityiskohtien osalta. Oman Speedmasterisi – Kekkos-Omegan – voit hakea valtuutetuilta Omega-jälleenmyyjiltä. Suositushinta on 4400 euroa.
Tyyliniekka haluaa toivottaa tämän tarinan myötä kaikille lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää ja onnitella 100-vuotiasta Suomea!
