Rudolf Diesel (1858-1913) eli mielenkiintoisen elämän. Lapsuutensa Ranskassa viettänyt Rudolf joutui 12-vuotiaana muuttamaan perheensä kanssa Lontooseen, kun saksalaissyntyinen väki ajettiin pois Ranskasta Preussin ja Ranskan välisen sodan sytyttyä vuonna 1870.
Kenties karkotuksen aikana heränneen isänmaallisuuden myötä Rudolf lähetettiin pian Saksaan tätinsä luo. Hän valmistui koulusta luokkansa parhaimmistossa, jatkoi tekniseen kouluun ja sai kahden vuoden jälkeen stipendin yliopistoon. Matemaattisesti lahjakas Rudolf kirjoitti jo 14-vuotiaana vanhemmilleen, että hänestä tulee isona insinööri. Niin sitä pitää!
Rudolf innoistui polttomoottoreista opiskellessaan Munchenin Teknisessä Yliopistossa 1878 osallistuessaan Carl von Linden (jääkaapin keksijä) luennolle. Linde luennoi höyrykoneen huonosta hyötysuhteesta, ja kuinka sitä voitaisiin parantaa Carnot’n kierron avulla. Ranskalainen insinööri oli luonut ideaalisen lämpövoimakoneen teorian vuonna 1824, ja Diesel päätti rakentaa tämän periaatteen ympärille erittäin taloudellisen moottorin.
Dieselin piti saattaa opintonsa maaliin vuonna 1879, mutta hän sairastui lavantautiin eikä voinut valmistua muun luokan mukana. Rudolf onneksi vältti Eugenio Barsantin kohtalon ja ainoastaan hänen valmistumisensa venähti vuodella. Rudolf Diesel valmistui vuonna 1880 loistavin arvosanoin ja siityi opettajansa Linden palvelukseen ensin Pariisiin, ja myöhemmin Berliiniin. Dieselin tutkimustyö jäähdytysjärjestelmien kanssa auttoi häntä ymmärtämään entistä paremmin termodynamiikkaa ja oli suureksi hyödyksi hänen työstäessään ideaa omasta, energiatehokkaasta moottoristaan.
Diesel sai teoriansa lopulta valmiiksi ja jätti ensimmäisen patenttihakemuksen vuonna 1892. Eihän se nappiin mennyt, vaan jo seuraavana vuonna hän hoksasi teoriansa puutteellisuuden, ja joutui suunnittelemaan moottorin toimintaperiaatteen uudelleen. Ensimmäinen prototyyppimoottori valmistui syksyllä 1893 ja seuraavana talvena muokattu moottori pyöri jo minuutin ajan. Vuoden 1895 moottori saavutti 16,6% hyötysuhteen (tuplat höyrykoneeseen) ja vuonna 1897 jo 26,2% hyötysuhteen. Moottori tuotti mukavan 13 kW tehon ja Diesel lisensoi teknikkaa ympäri maailman. Rudolf Diesel pääsi keksintönsä ansiosta miljonäärikerhoon.
Dieselmoottorista kehittyi taloudellisin polttomoottori
Dieselmoottori eroaa bensiinimoottorista korkeamman puristuksen ansiosta. Dieselmoottorin puristussuhde on yleensä 15:1-23:1 välillä, kun bensiinimoottorissa se jää 6:1 -12:1 välille. Korkean puristussuhteen vuoksi polttoaineen ja ilman seos syttyy pelkän paineen ansiosta, eikä sytytystulppaa tarvita lainkaan. Erillistä kaasutinta (jossa ilma ja polttoaine sekoitetaan bensiinimoottorissa) ei sitäkään tarvita, vaan polttoaine suihkutetaan suoraan sylinteriin. Dieselmoottorin käyntinopeutta säädetään seossuhdetta muuttamalla, siis sylinteriin suihkutetun polttoaineen määrää säätämällä.
Suosittelemme
Dieselmoottorin teoreettinen maksimihyötysuhde on peräti 75%. Alkuvaiheen 25% hyötysuhteesta on noustu Rudolf Dieselin ennakoimaan 43-45% tasoon, mutta käytännössä hyötysuhde jää heikommaksi, koska moottori toimii harvoin optimaalisella alueella ainakaan kovin kauaa. Paras hyötysuhde on kaksitahtisissa suurissa laivadieseleissä, joissa päästään 55% hyötysuhteeseen. Myös nelitahtisissa turbodieseleissä päästään lähelle tätä moottorin toimiessa optimaalisella kierrosalueella.
Pitkä tie henkilöautoihin
Suuri ja painava dieselmoottori oli ensiksi tehtaiden voimanlähteenä, mutta kyyditti pian myös laivoja. Ensimmäisessä venäläislaivassa (Vandal, 1903) oli kolme kolmisylinteistä moottoria, joista kukin kehitti vain 120 hv tehon, mutta jo ensimmäisen maailmansodan loppuun mennessä tehot huitelivat 9000 hv lukemissa. Seuraavana vuorossa olivat rautatiet, ja ensimmäinen dieselveturi valmistettiin 1913. Lentokoneissakin dieseliä kokeiltiin toiseen maailmansotaan saakka, jonka jälkeen suihkumoottori nousi valta-asemaan.
Rudolf Diesel oli itse ajatellut moottorin sopivan myös autokäyttöön, mutta ensimmäistä dieselkuorma-autoa saatiin odotella vuoteen 1924. Henkilöautojen puolella ensimmäinen uranuurtaja oli Citroen Rosalie, johon farmarimallia tarjottiin 1,8 litraista dieselillä vuonna 1933. Vuonna 1936 Mercedes 260D ja Hanomag Rekord seurasivat esimerkkiä omilla dieseleillään. Sotien jälkeen diesel ei kiinnostanut, ja 1973 öljykriisiin tultaessa dieselien markkinaosuus oli vaivainen 2,5%. Nokalle tarvittaisiin turbo ennen suurempaa suosiota, ja siitä lisää sarjan seuraavassa osassa.
Rudolfin erikoinen loppu
Rudof Diesel astui viimeiselle matkalleen Antwerpenissä 29.9.1913. Diesel oli matkalla Lontooseen tapaamaan Kuninkaallisen laivaston edustajia, tarkoituksenaan neuvotella dieselmoottorien käytöstä brittien sukellusveneissä. Hän söi illallista laivan kapteenin pöydässä ja vetäytyi iltakymmeneltä yöpuulle tilattuaan herätyksen kello 6:15. Häntä ei nähty enää koskaan elossa.
Kymmenen päivää myöhemmin lähellä Norjan rannikkoa purjehtinut hollantilainen alus Coertzen havaitsi meressä ruumiin. Huonossa hapessa ollut ruumis heitettiin takaisin mereen, kunhan miehistö oli ensin poiminut taskusta löytyneet tavarat parempaan talteen. Rudolfin poika tunnisti myöhemmin tavarat isälleen kuuluneiksi.
Mihin Diesel kuoli? Tekikö hän yksinkertaisesti itsemurhan, koska hänen elämänsä ei ollut mallillaan? Dieselin patentit alkoivat raueta vuodesta 1912 alkaen, hänen sijoituksensa olivat kehittyneet surkeasti, ja Rudolf kärsi jatkuvasta päänsärystä. Hänellä oli reilusti enemmän velkaa kuin omaisuutta: huhun mukaan Rudolf olisi jättänyt vaimolleen laukun, jossa oli 200 000 saksanmarkkaa käteisenä (nykyarvossa yli miljoona euroa), ja tyhjistä tileistä sekä 400 000 markan veloista kertovat pankkikirjat.
Vai oliko taustalla sittenkin salaliitto? Yhden teorian mukaan saksalaiset agentit heittivät Dieselin yli laidan, koska hän ei suostunut antamaan Saksan laivastolle yksinoikeutta moottorinsa käyttöön. Toisen teorian mukaan asialla oli hiiliteollisuus, jonka bisnestä dieselmoottori uhkasi. Kolmannen teorian mukaan murhan tilasi öljyteollisuus, joka pelkäsi myös kasviöljyllä toimivaa dieselmoottoria.
Viimeinen mysteeri on Rudolfin päiväkirjassa kuolinpäivän kohdalla merkitty pieni risti. Miksi ja miten Rudolf Diesel kuoli, jää ikuiseksi arvoitukseksi.
