Ajattomia ja kestäviä vaatteita hankkiva odottaa ostostensa tuovan iloa vuosikausia. Tärkeimpiä ostokriteerejä ovat silloin materiaalin ja työn laatu, jotka vaikuttavat sekä vaatteen ulkonäköön ja istuvuuteen sekä kestävyyteen. On hyvä tunnistaa mistä vaatteiden hinta muodostuu, jotta todennäköisemmin löytää parhaan vastineen rahoilleen.

Esimerkki: Satasen kauluspaita

Lasketaan aluksi esimerkkinä miten vajaan satasen maksavan kaukoidässä valmistetun kauluspaidan hinta muodostuu. Haluan jo aluksi painottaa, että todellisten yritysten katerakenteet voivat erota toisistaan radikaalisti. Pienen putiikin ja H&M:n katerakenteet ovat täysin erilaiset. Esimerkin kulut ovat kuitenkin oikealla hehtaarilla.

Mikäli et nauti insinöörimäisestä lähestymistavasta, voit toki hypätä suoraan jäljempänä seuraavaan kuvaajaan.

  • Kauluspaidan hinta liikkeessä: 100 €
  • Tästä arvonlisäveron osuus on 19,20 € eli veroton hinta on 80,65 €. (= 100/1,24)
  • Kauppa ottaa paidasta 50 % katteen eli sisäänostohinta on 40,32 €. (= 80,65/2)
  • Maahantuojan, brändin emoyhtiön ja muiden välikäsien osuus on 10-70 %. Esimerkissä käytetään 25 % osuus on euroissa karvan yli 10 €. (= 40,32*25 %)
  • Tullattaessa Aasiassa valmistettuja vaatteita menee maksuun ensin tulli (12 %) ja sen jälkeen vielä arvonlisävero (24 %, ei voida vähentää myöhemmin). Hinta rahteineen ennen EU-alueelle tuontia on siis 21,78 € ( = 30,34 / 1,24 / 1,12 ).
  • Rahti ja huolinta on erän koosta riippuen vaikkapa 1,78 € per paita, jolloin
  • Paidan hinta tehtaalla on 20 €.
  • Valmistuksessa materiaalien osuus on huomattavasti työvoimaa suurempi, esimerkiksi 20 € paidassa materiaalien osuus voi olla 14 € eli peräti 70 % tuotantokustannuksesta.
  • Loput 30 % valmistuskustannuksesta jakautuu varsinaiseen ompelu- ja kokoonpanotyöhön, tehtaan hallinnointiin sekä tehtaan voittoon.

Ja sama asia graafisesti esitettynä:

kaavio

Joitain huomioita esimerkkiin liittyen

  • Kaupan osuus kuulostaa suurelta mutta myös kulut ovat siellä suurimmat. Kuinka monta paitaa joutuu myymään, jotta saa katettua edes pakolliset kulut? Vuokra on vähintään tonnin kuussa, myyjän palkka pari tonnia ja sivukuluja vähintään tonni, ja myös pankki, kirjanpitäjä, vakuutusyhtiöt ym. haluavat osansa…
  • Kaupan katteet riippuvat merkin brändistä ja myyntivoluumeista. Tunnetuilla brändeillä kovemmat kertoimet tarkoittavat suoraan sitä, että satasen paidasta valmistukseen ei kulukaan kuin 5-15 €. Vastaavasti kevyemmällä katerakenteella toimivilla yrityksillä tuotantoon jyvittyy yleensä suurempi osuus.
  • Verottajan osuus on oikeasti huomattavasti suurempi myös epäsuorat verot huomioiden (työnantajan sivukulut, kaupan ja maahantuojan yritysverot ym.). Todellisuudessa vähintään kolmannes vaatteen myyntihinnasta ohjautuu Suomessa tavalla tai toisella verottajalle.

MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Juttusarjan seuraavassa osasssa tutkimme tarkemmin mitä edellämainittu informaatio kertoo parasta hinta-laatusuhdetta etsivälle tyyliniekalle. Palaamme silloin asiaan.


5 KOMMENTIT

  1. Hyviä pohdintoja!

    Kaupan osuuden osalta on vielä pakko päteä muistuttamalla alennusmyynneistä, joita useimpien tuotteiden osalta on välttämätöntä ajoittain pitää varastojen tyhjentämiseksi.

    Ei tosiaan kannata kantaa kaunaa liikkeiden myyntikatteille… Eikä verkkokaupoillakaan merkittävästi helpompaa ole. Päinvastoin monille on tullut seinä vastaan, kun on huomattu palautuksista koituvien kustannusten syövän katteet.

  2. Siinä onkin hyvä kysymys, kuinka onnistua mahdollisimman hyvin sisäänostoissa, jotta kamaa ei jää tuhottomasti alennusmyynteihin. Hyvä perstuntuma ja ennustettavuus lienevät avainroolissa.

    Mieleeni tulee myös rasvattu asiakaspalvelu, jolloin alelaaria tutkimaan saapunut asiakas saadaan koukutettua normihintaisten tuotteiden ostajiksi. Luulen hieman, että tätä sivutaan tulevassa kirjoituksessa. 🙂

  3. Hyvä artikkeli ja aika osuva läpileikkaus Kiinasta (ja toki myös Banglasta) tuleville tekstiileille.

  4. Kuvioon tuo lisää ulottuvuutta se, että myytävä tavara hinnoitellaan yleensä varastoerittäin jolle asetetaan tavoitteet katteen ja kiertonopeuden suhteen. Tavoitehan ei ole että rahanarvoista tavaraa jää hyllyyn pölyttymään vaan että tavaraerä myydään loppuun viimeistä kappaletta myöten ja tulos lasketaan koko varastoerälle, ei yksittäiselle artikkelille.

    Nuukalle ostajalle tämä antaa mahdollisuuksia tehdä hankintoja hyvinkin edullisesti kun inventarioista siivotaan artikkeleja joiden myyntiaika on venynyt yli tavoitteen.

  5. Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin, mutta miten vaatteesta menee ALV kahteen kertaan? Laskelmassa ALV on laskettu heti alkuun pois, ok. Tullausvaiheessa tuotteesta menee taas ALV eikä voida vähentää? Olen ymmärtänyt, että esim. e-villen tyyliset kaupat eivät maksa ALV:tä kahdesti ja miten olisi mahdollistakaan, koska pyyntihinta on alle alkuperäinen hinta * 1.24 * 1.24. Esim. webbikamera voi Kiinassa maksaa yksittäisenä 20 euroa (100 kappaleen erässä esim. 17,50 euroa/kpl) ja e-villessä esim. 29 euroa. 20 * 1.24 = 24.8 eur ja 20 * 1.24 * 1.24 = 30,75 eur. Ja isomman erän hinnalla kaksinkertaisella ALV:llä olisi 26,9 eur. Näin pienistä tuotteista ei mene muuta tullia eikä verkkokaupassa ole noita muita kuluja niin paljon. En nyt vaan ymmärrä laskelmaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here