Kellomaailma tuntee monia klassikoita, joista yksi on sveitsiläisen kellonvalmistaja Jaeger-LeCoultren Reverso. Mutta kuinka kaikki sai oikein alkunsa?
Monet tämän päivän tyyliin ja kelloihin liittyvät asiat liittyvät tavalla tai toisella sotilaallisiin lähtökohtiin tai inspiraatioihin, kuten vaikkapa Cartier Tank, mutta mukana on myös ripaus käytännön tarpeita. Tästä hyvä esimerkki on nappikauluspaita, joka ratkaisi 1800-luvun loppupuolella hevospooloa pelanneiden ongelman läpättävistä paidankauluksista. Tuohon aikaanhan paidankaulukset olivat mallia sotilaallisen särmät, jotka sitten pelin tuoksinassa hankasivat ikävästi kaulaa ja läpsyivät epäsotilaallisesti ylös-alas. Ongelman ratkaisuna oli pehmeät kaulukset napinlävillä, joista kauluksen kärjet saatiin kiinnin paidan miehustaan.
Klassikoksi nappikaulukset teki yhdysvaltalainen John Brooks, kun hän näki Englannin vierailullaan kyseisiä paitoja ja toi niitä muutaman mukanaan kotimaahansa. John Brooks sattui olemaan amerikkalaisen Brooks Brothers -vaatetehtaan omistaja, joka näki uudessa kauluksessa bisnesraon ja loppu olikin historiaa. Sen jälkeen nappikauluspaidasta on tullut tyylimaailman suurimpia ikoneja lukuisten eri valmistajien toimesta.
Reverso syntyi tarpeeseen
Toinen hevospoolon osoittama ongelma tuli eteen muutamia vuosikymmeniä myöhemmin, kun rannekellot yleistyivät ensimmäisen maailmansodan mainingeissa ja alkoivat vallata alaa taskukelloilta. Tuolloin sveitsiläinen liikemies ja kellojen keräilijä (jotkin lähteet mainitsevat hänen toimineen tuohon aikaan myös LeCoultren edustajana) César de Trey matkusti Intiaan ja seurasi siellä brittiarmeijan upseereiden hevospoolon pelaamista. Pelin jälkeen de Trey keskusteli pelin tiimellyksessä kellonlasinsa rikkoneen brittiupseerin kanssa, joka kannusti de Treyn luomaan kellon, joka kestäisi hevospoolon pelaamista.
de Trey kertoi asiasta Jacques-David LeCoultrelle, jonka perheyritys LeCoultre (perustettu vuonna 1833) oli noussut Jura-vuoristossa sijaitsevan Vallee de Jouxin maineikkaimpien kellonvalmistajien joukkoon. LeCoultre kääntyi puolestaan pariisilaisen Edmond Jaegerin puoleen, jonka kanssa LeCoultre oli kehittänyt ultraohuita koneistoja vuodesta 1903 alkaen.
Suosittelemme
Art Deco -henkeä tulvivan Reverson suunnittelijaksi löytyi ranskalainen René-Alfred Chauvot, jonka mullistavan idean liuku- ja kääntömekanismin omaavasta kellosta LeCoultre toteutti yhdessä de Treyn kanssa. Käytetty koneisto oli puolestaan LeCoultren ja Jaegerin yhteistyön tuotos. Reverso patentoitiin 4. maaliskuuta vuonna 1931.
Historiallisena kuriositeettina voidaan mainita myös se, että de Trey ja tuohon aikaan Patek Philippen hallituksessa istunut LeCoultre myivät kahdeksan Reverson kellonkuorta Patek Philippelle, joista kaksi on tänä päivänä näytillä Patek Philippen museossa.
Reverso synnytti Jaeger-LeCoultren
Suurin historiallinen lopputulos Reverson keksimisen ohella on se, että tämän myötä vuosikymmeniä yhteistyötä tehneet Jaeger ja LeCoultre yhdistivät voimansa, jonka myötä vuonna 1937 syntyi virallisesti Jaeger-LeCoultre – kellonvalmistaja, jonka kirkkaimpana tähtenä tuikkii tänäkin päivänä Reverso.
Suomessa Jaeger-LeCoultren kelloja myy Lindroos.