Fordin ensimmäinen puhtaalta pöydältä kehitetty sähköauto on herättänyt voimakastakin keskustelua legendaarisen Mustang-mallinimen ja Mach-lisänimen käytön vuoksi. Täyssähköinen Mustang Mach-E on saanut laukkaavan hevoslogon eteen, taakse, ohjauspyörään, konepellin alle, avaimeen, latausluukun kannen sisäpuolelle, ja jopa heijastettuna kuljettajan oven viereen katuun! Näillä Ford haluaa selvästi ilmaista, että “Kyllä, tämä todellakin on Mustang!”. Mach-E on kuitenkin jotain täysin uutta ja muuta kuin kaksiovinen esikuvansa, mutta onko se huono asia?
Tyyli ja tilat
Mustang Mach-E:n muotoilussa on selvästi otettu aerodynaamiset ominaisuudet huomioon. Esikuvastaan vaikutteita saanut keulan muotoilu, taakse sulavasti laskeva kattolinja, ilmanohjaimet, suhteellisen matala alusta, ja ovenkahvojen muotoilu/puuttuminen, auttaa pääsemään parempiin kulutuslukemiin, ja tekee autosta menevän näköisen.
Allekirjoittaneen mielestä auton paras katselukulma on artikkelikuvassakin näkyvä etuviisto, josta katsellessa on vaikea löytää mitään huomauttamista. Keulan muotoilu on onnistunut, ja se ei muistuta liikaa esikuvaansa, saati sitten Mondeo-mallistoa. Auton takapäätä koristavat Mustang-malleille ominaiset kolmen pystypalkin takavalot, joiden sisäreunaan on lisätty poikittainen jatkos. Muuten perän muotoilu on omanlaisensa, mutta jokin siinä ei oikein istu omaan silmään.
Ovet avautuvat sähköisesti napin painallauksella, mutta vain raolleen. Etuovet vedetään kokonaan auki pienestä vetimestä vetäen, joka sijaitsee avausnapin alla etusivuikkunan alakulmassa. Takaovet avataan kokonaan tarttumalla hieman vastenmielisesti oven reunaan, koska kahvoja ei ole. Tämä herätti vähän epäuskoisuutta varsinkin perheen jälkikasvun kohdalla – “Jääkö sormet väliin?”. No, ovien käyttöön kuitenkin tottui nopeasti, eikä siinä esiintynyt mitään ongelmia. Se tosin vielä kiinnostaisi nähdä, miten ovet toimivat talvipakkasilla…
Sisätilat ovat tyylikkäät ja käytännölliset. Futuristisesti, mutta aavistuksen myös perinteiseen Mustang-tyyliin muotoillusta kojelaudasta löytyy kangasta, keinonahkaa, alumiinijäljitelmää ja muovia. Suuri 15,5-tuumainen pystynäyttö rikkoo kojelaudan harmonian, mutta sähköauton toimintojen käytön kannalta ja nykytrendin mukaan, suuri infonäyttö tuntuu olevan pakollinen “paha”. Suuremman näytön lisäksi ohjauspyörän takaa löytyy ajon kannalta tärkeät tiedot näyttävä selkeä mittaristonäyttö. Ilmastoinnin, ratin- ja penkinlämmittimien säädöt ovat aina näkyvissä suuremman näytön alareunassa, mistä löytyy myös analoginen äänenvoimakkuuden säädin – plussaa!
Suosittelemme
Näyttöjen taustaväri säätyy automaattisesti valoisuuden mukaisesti, mutta se on myös mahdollista asettaa manuaalisesti. Tumma taustaväri häiritsee vähemmän kuljettajaa ja sopii ehkä paremmin sisustan tyylin, ja se olikin allekirjoittaneen valinta koko koeajon ajaksi. Ford SYNC4-järjestelmä tottelee kosketuksen lisäksi myös puheohjausta, ja järjestelmän käyttö on suhteellisen helppoa omaksua pienen harjoittelun jälkeen.
Jos jotain saisin muuttaa, niin kallistaisin isompaa näyttöä hieman kuljettajaan päin, sillä nyt se on niin suorassa, että se näyttää jopa olevan hieman kallellaan kartanlukijaan päin – optinen harha.
Tilaa on mukavasti, ja takanakaan ei ole puutetta polvi- ja pääntilasta. Mukavilta tuntuvissa nahkapenkeissä on ilmettä antavat punaiset tikkaukset. Istuma-asento on hyvä ja sähkökäyttöisistä etupenkeistä löytyy riittävästi säätöjä, mutta sivuttaistuki voisi olla aavistuksen parempi. Sähköautolle ominainen tasainen lattia ilahduttaa varsinkin takapenkkiläisiä, ja edessä se näkyy reiluna säilytystilana keskikonsolissa.
Noin 400 litrainen tavaratila ei ole suuren suuri, mutta palvelee normaalikäytössä aivan hyvin. Tavaratilan pohjan alta löytyy tilaa muun muassa latauskaapeleille, ja auton keulassa on vielä erillinen 88 litrainen säilytystila, johon mahtunee vaikkapa viikonlopun ruokaostokset.
Tunne
Koeajossa olleen 351 hevosvoimaisen nelivetomallin etenemiskyky on vaikuttava, ja se myös tuntuu vartalossa, kun “voimapoljin” painetaan vasten lattiaa. Noin viiden sekunnin jälkeen satanen on saavutettu, ja paria silmänräpäystä myöhemmin ollaan jo moottoritien suurimman sallitun nopeuden kohdalla. Kiihtyvyys on sähköautolle hyvällä tasolla, ja perinteisiin autoihin verrattuna erittäin hyvällä tasolla. Huonolla tai liukkaalla alustalla nelivedosta on rutkasti apua kiihtyvyyteen sillä yli 2200 kg painavaa autoa on vaikea viedä vauhdilla eteenpäin, jos pitoa ei ole. Kiihdytystä komppaa Untamed-ajotilassa kaiuttimista kuuluva keinotekoinen moottoriääni, joka voisi tosin olla vieläkin kuuluvampi heitä varten, jotka haikailevat vanhan kunnon Mustangin äänien perään.
Mach-E:n alusta on urheilullisen jämäkkä, ja painava auto ei juuri kallistele tiukassakaan kurvailussa. Tämä suosii toki mainiosti sporttista ajotyyliä, mutta alusta on hieman pintakova, ja terävät tien epäkohdat tuntuvat ja välillä kuuluvatkin ohjaamoon asti. Kaupunkiajossa esiintyi myös satunnaisesti terävää pitkittäistä heiluntaa, joka ilmeni pään kevyenä pomppimisena niskatyynyä vasten. Maantiellä meno on kuitenkin mukavaa, alusta tuntuu käyttäytyvän sivistyneesti, eivätkä rengasäänetkään nouse häiritseväksi. Hyväkuntoisella tiellä on ilo taittaa vaikka vähän pidempäänkin matkaa, ja kokonaisuudessaan alustasta ja ajettavuudesta voi antaa hyvän arvosanan.
Sähköautoista tuttu yhden polkimen ajo on mahtava ominaisuus, kun sen kanssa pääsee ensin sinuiksi. Allekirjoittanut pystyi ajamaan Helsingistä Tampereelle niin, että jarrupolkimeen tarvitsi koskea vain kaksi kertaa koko matkan aikana – ja nämäkin kerrat olisi voitu välttää ennakoimalla. Hidastuminen on tuntuvaa poljinta nostettaessa, ja jos jalka on kokonaan pois polkimelta, niin auto pysähtyy lopulta.
Hiljentäminen pysähdyksiin asti tapahtuu sulavasti, sillä virtaa takaisin akkuun generoiva sähkömoottori hellittää aavistuksen juuri ennen auton pysähtymistä, jolloin auto pysähtyy kuin tyynyyn. Normaaliajossa, ilman yhden polkimen taktiikkaa, tilanne on taas täysin toinen, sillä Mach-E:ssä on niin tehokkaat jarrut, että jo pelkkä jarruttamisen ajatteleminen saa pään nyökkäämään eteenpäin – taas, sporttinen ajotapa kiittää.
Auton sisätiloissa vallitsee pääsääntöisesti laadukas fiilis, ja ratin takana tuntuu siltä, että rahoilleen saa vastinetta. Tällä kertaa ostohousut eivät olleet jalassa, mutta koeajokokemus jätti kuitenkin positiiviset jälkensä, ja tämä auto on ehdottomasti mukana loppukilpailussa siinä kohtaa, kun toimittaja päättää vaihtaa dieselbemarinsa sähköiseen menopeliin.
Tekniikka
Mustang Mach-E-mallistossa on tarjolla kaksi eri vetotapaa, ja kaksi eri akkukokoa. Takavetoisena ja pienemmällä 75 kWh:n Standard range -akulla varustettuna Mach-E:n teho on 269 hevosvoimaa ja WLTP-toimintamatka 440 km. Suurempi 98 kWh:n Extended range -akku nostaa takavetoisen tehot 294 hevosvoimaan ja toimintamatkan peräti 610 kilometriin. Nelivetoisena teho- ja toimintamatkalukemat menevät vastaavalla kaavalla 269 hv / 400 km, ja 351 hv / 540 km. Tulossa on myös GT-malli, joka tarjoaa tehoa peräti 487 hevosvoimaa, ja 500 kilometrin toimintamatkan. Takavetoisten kiihtyvyys 0-100 km/h on kuuden sekunnin luokkaa, nelivetoisten lähempänä viittä, ja GT repii itsensä sataseen alta neljän sekunnin.
Mustang Mach-E:n pikalataus onnistuu parhaimmillaan 150 kW:n teholla, jolloin kymmenessä minuutissa saadaan lisää toimintamatkaa jopa 119 km (valmistajan ilmoittama lukema). Akun optimaalisin pikalatausalue on 10-80%, ja tämä huomattiin myös koeajon aikana, kun pikalatauksen vauhti hyytyi 80% kohdalla. Akun täyttäminen sataan prosenttiin asti olisi kestänyt kesken matkan kohtuuttoman kauan. Tämä on hyvä muistaa pidemmälle matkalle lähtiessä. Auto voidaan toki ennen matkaa ladata 100% asti esimerkiksi kotona normaalista Shuko-pistorasiasta tai kotilatauslaitteen avulla. Auton latausluukun takaa löytyy CCS/Type2-liitäntä, ja tavaratilan lattian alta kotilaturi Shuko- ja voimavirta-adaptereilla varustettuna, sekä joillakin lataustolpilla tarvittava kaapeli.
Takavetoisen Ford Mustang Mach-E:n hinnat alkavat 49 990 eurosta, ja nelivetoisen noin 58 000 eurosta. Koeajossa olleen isommalla akulla varustetun AWD-mallin hinta lähentelee lisävarusteineen jo 70 000 euroa, ja GT Launch Edition-mallista saakin jo pulittaa yli 80 000 euroa.
