Olin ollut useita vuosia ilman kelloa. En kokenut erityistä tarvetta kellolle, mutta sitten jostain sain ajatuksen että kello olisi kiva saada. Se ei ollut mikään yksittäinen ahaa-elämys vaan enemmänkin hidas syttyminen niihin. Aika pian minulle selvisi, että kellojen maailma on aika syvempi, laajempi sekä monipuolisempi kuin olin alunperin ajatellut.

Yksinkertainen kellon ostaminen oli muuttunut ihmeelliseksi sekamelskaksi. Ensimmäiseen harkittuun kellon ostoon liittyi paljon tunteita. Ensimmäinen kellon osto tuntui lopulliselta: “Tämä on se kello jonka ostan ja pidän hamaan hautaan saakka”. Kuinka väärässä ihmenen voi ollakkaan.

Pitkällisen tutustumisen ja perehtymisen jälkeen päätin, että “kunnon kellon” pitää olla automaatti. Sen lisäksi olin vakaasti sitä mieltä, että vintagessa on sitä jotain. Muotokielenkin olisi syytä olla jotain vähän erilaista. Viikkojen netissä pyörimisen jälkeen löysin itseni yhä useammin Chrono24-sivustolta. Siellä katselin, vertailin ja tutkin erilaisia vaihtoehtoja. Olin myös vakuuttunut siitä, että liikaa en kellosta maksa vaan sen on oltava mielummin edullinen kuin ns. ryöstöhintainen yksilö. Minuahan kun ei huijata.

"Entisöity" Omega Geneve.
“Entisöity” Omega Geneve.

Lopulta huomasin että sieluni sykkii Omega Geneve Dynamicille. Sen muotokieli ja taulunväritys miellyttivät kovasti. Sitten aloin tinkaamaan myyjien kanssa. Väänsin kympeistä ja lähettelin kymmeniä sähköposteja. Eräänä päivänä eteeni osui juuri myyntiin tullut yksilö jossa oli, ilmoituksen mukaan, huollettu koneisto ja taulukin oli entisöity. Kuvien perusteella kello näytti siistiltä. Kauppias lupasi mukaan vielä uuden nahkarannekkeen. Sovin kaupat ja aloin odottamaan ensimmäistä “kunnon kelloani”.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA


Vajaan parin viikon kuluttua lähetti toimitti minulle paketin Intiasta. Intialainen kauppias oli paketoinut kellon tukevasti joten paketin avaamiseen meni hetki aikaa. Sisältä paljastui sini-valkoisella taululla varustettu Omega Geneve Dynamic.

Omega Geneven "entisöity" taulu.
Omega Geneven “entisöity” taulu.

Taulukin oli entisöity – tavallaan. (Ai, mikä on patina?) Sen oli maalannut töhryisesti joku Mumbain sivukatujen asukas tai sitten kauppias itse humalassa. Viisarit oli maalattu tökerösti ja suttuisesti. Nahkaranneke oli…. no….. nahan kaltaisia aromeja sisältä viritys.

Omega Geneven "entisöity" taulu ja viisarit.
Omega Geneven “entisöity” taulu ja viisarit.

Pettymys oli suuri. Koko homma kiukutti valtavasti. Eikö aikuinen mies tajua sitä, että jos kello on satoja euroja edullisempi kuin muut vastaavat niin kaikki ei ole kunnossa? Olisiko sittenkin kannattanut maksaa pari sataa lisää sille saksalaiselle kauppiaalle joka kertoi, että kello oli alkuperäisessä kunnossa, eikä koskaan kiillotettu?

Omega Geneven ranneke.
Omega Geneven ranneke.

Toivuttani ärsytyksestä hankin kelloon NOS-rannekkeen Englannista. Aloin etsimään siihen alkuperäistä taulua, mutta nyt olen luopunut siitäkin ajatuksesta. Ajan kuluessa kellostani on tullut ainoa kelloa josta en tule luopumaan.

Ja se töhryinen taulu saa olla juuri tuollainen. Ei siihen saa koskea – se on osa kellon tarinaa.

Teksti ja kuvat: jyzzzy (nimimerkki)

Omega Geneve ranteessa.
Omega Geneve ranteessa

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here