Oman kellotarinani protagonistina toimii hieno ajan patinoima Citizen Crystron 60–70-luvulta. Oma kelloinnostukseni alkoi kunnolla muutama vuosi sitten, kun päädyin penkomaan isäukkoni kellovarastoa. Tuolloin löysin tämän vintage-helmen!
Kello on alun perin kuulunut isoisälleni, jolta se päätyi omalle isälleni ja nyt minulle. Käytin kellon huollossa sen oltua käyttämättä (ja käymättä) kymmeniä vuosia. Uusi sydän sisään, ja kello lähti nätisti tikittämään. Erikoisuutena kellossa on kaksikielinen päivyri – englanninkielisten viikonpäivälyhenteiden lisäksi se osaa ranskaa! Oui oui, très bien! Lisäksi innokkaana ajomiehenä arvostan kellon kantamaa ruskeanahkaista racing-henkistä ranneketta – kello lähtee aina mukaan kesän kruisailuihin.
Kello on kerännyt varauksettoman positiivista huomiota monilta tutuilta ja tuntemattomilta. Itse pidän hienona sitä, että vanha kello sai uuden elon ranteessani, ja se onkin aktiivikäytössäni lähes päivittäin.
Teksti ja kuva: Enkoo (nimimerkki)
Osallistu Kellotarina-kilpailuun!
Kertomalla oman kellosi tarinan voit voittaa Kämmenen laadukkaat ajohanskat. Lue lisää.
