Autonvalmistajat tarjoavat autojensa vetotavaksi merkistä ja mallista riippuen, joko etuvetoa, takavetoa tai nelivetoa. Vetotavoilla on eroa ja ne vaikuttavat muun muassa auton ajettavuuteen, rakenteeseen ja hintaan. Jokaisella vetotavalla on hyvät ja huonot puolensa, joihin pureudumme tässä jutussa.
Etuveto
Etuveto on ollut ylivoimaisesti suosituin eurooppalaisten ja aasialaisten henkilöautojen vetotapa jo 70-luvulta alkaen, johtuen sen kompaktista koosta, keveydestä ja edullisesta hinnasta. Etuvetoisessa autossa myös moottori on usein sijoitettu auton etuosaan, jolloin matka vetäville pyörille on lyhyt ja koko paketti asettuu kätevästi auton etuosaan. Moottori toimii myös painona etupyörille, mikä auttaa vetäviä pyöriä pitämään erityisesti liukkaammalla alustalla.
Etuvetoisen auton ajokäytös on perusvarmaa ja yllätyksetöntä. Auto lähtee liukkaalla takavetoista paremmin liikkeelle ja vaaraa takapään sivuttaisliikkestä ei juuri ole. Liian reipas kiihdyttäminen epätasaisella alustalla saa kuitenkin auton etupään usein vetelemään, ja mutkissa auto saattaa aliohjata, eli etupää puskee mutkan ulkoreunaa kohti. Tilanne on kuitenkin usein korjattavissa vain kaasujalkaa keventämällä.
Etuvedon plussat
- kompakti ja kevyt
- edullinen valmistaa
- perusvarma ajokäytös
- etenemiskyky liukkaalla pinnalla takavetoista aavistuksen parempi
Etuvedon miinukset
- reipas kiihdyttäminen saattaa tuntua ohjauksessa vetelynä
- aliohjautuminen ääritilanteissa
Takaveto
Takaveto on ollut pitkään Amerikan mantereella valmistettujen autojen suosituin vetotapa, varsinkin jos laskuista jätetään pois nelivetoiset avolava-autot. Se on myös vielä tänäkin päivänä muun muassa saksalaisten Premium-autonvalmistajien, BMW:n ja Mercedes-Benzin, ykkösvalinta.
Takavedon rakenne on etuvetoista selvästi kookkaampi ja raskaampi, ainakin silloin kun moottori sijaitsee auton etupäässä. Moottorin teho johdetaan takapäähän kardaaniakselilla, jonka päässä sijaitsee vielä takapyörille voimaa jakava tasauspyörästö. Kardaaniakseli lisää auton painoa ja verottaa auton sisätiloja kardaanitunnelin muodossa.
Takavetoisen auton liikkeellelähtökyky riippuu hyvin paljon kelistä. Pitävällä alustalla se on jopa etuvetoista hitusen parempi, mutta liukkaalla selvästi heikompi. Nykyautoista löytyvä hyvä luistonestojärjestelmä tosin auttaa mukavasti liukkaalla, mutta sekään ei pysty kumoamaan fysiikan lakeja. Takavetoisen auton kääntösäde on usein etuvetoa pienempi, koska etupyörät voidaan kääntää ilman vetonivelten asettamia rajoitteita jyrkempään ohjauskulmaan.
Suosittelemme
Vaikka moni vanhan koulukunnan kuski vannoo takavetoisen nimeen ja kokeneen käsissä takavetoinen auto saattaa jopa tarjota suurempaa ajonautintoa, niin takavetoisen auton ajokäytös voi kuitenkin olla monelle haastavaa. Tehon annostelu takapyörille ei vaikuta negatiivisesti ohjaukseen, kuten etuvedossa, mutta ilman kunnon ajovakautusta, perä irtoaa liukkaalla todella helposti. Tämä johtuu osittain myös siitä, että etumoottorisen auton painojakauma kallistuu etupäähän, takapään ollessa selvästi kevyempi.
Takapään luisteluherkkyys voidaan laskea tietyissä tielanteissa myös eduksi, sillä tehokkaalla takavetoisella autolla on mahdollista driftata, eli ajaa perä vinossa takapyörät sutien, mutta sellainen ajotapa kuulunee kuitenkin vain suljetuille kilparadoille.
Takavedon plussat
- liikkeellelähtökyky pitävällä alustalla
- ohjaus ei vetele kiihdyttäessä
- pienempi kääntösäde kuin etu- tai nelivedolla
- tehokkaalla takavedolla mahdollista driftata
Takavedon miinukset
- etuvetoa raskaampi ja kalliimpi toteutus
- liikkeellelähtökyky liukkaalla alustalla
- takapää saattaa käyttäytyä levottomasti voimakkaissa kiihdytyksissä erityisesti liukkaalla
Neliveto
Neliveto on saatavana useampaan etu- ja takavetoiseen automalliin lisävarusteena, mutta joissain automalleissa se on jopa ainoa vetotapa. Yhä useammassa automallissa neliveto on toteutettu niin, että auto toimii normaalisti kaksivetoisena ja neliveto kytkeytyy päälle automaattisesti, kun kahden pyörän vetopito ei enää riitä. Joissain malleissa neliveto voidaan myös pakottaa päälle nappia painamalla, ja toisissa se on jatkuvasti päällä. Eri autonvalmistajilla on myös erilaisia tapoja toteuttaa neliveto, joita erottaa toisistaan muun muassa tapa jakaa voimaa vetävien pyörien kesken, mutta se onkin jo kokonaan toisen artikkelin aihe.
Neliveto hakkaa liukkaan kelin vetopidossa etu- ja takavedon kirkkaasti. Liikkeellelähtökyky on ylivoimainen ja siinä missä neliveto meni jo, kaksivetoiset vielä sutivat paikallaan. Ajokäytös on yllätyksetöntä ja neliveto etenee sohjoisellakin kelillä melkoisen vakaasti verrattuna kaksivetoisiin. Nelivetoautolla on vertailujoukon suurin kääntösäde, joten sitä ei voi kutsua kovinkaan ketteräksi kaupunkiliikenteessä ja erityisesti parkkihallissa pyöriessä. Hyvin toteutettu neliveto pelastaa autoilijan monesti pulasta, mutta saattaa myös luoda illuusion yliluonnollisesta pidosta – nelivetoauto ei pysähdy kaksivetoista nopeammin!
Nelivedon tekninen toteutus vie vetotavoista eniten tilaa ja sen toteutus on vertailujoukon kalleimmasta päästä. Sen huoltotarve on jonkin verran kaksivetoista suurempi ja se lisää lähes poikkeuksetta polttoaineen kulutusta. Vetotapa asettaa usein myös lisävaatimuksia moottorille ja vaihteistolle, mikä tarkoittaa sitä, että monen automerkin kohdalla nelivedon saa vain isomman moottorin ja tietyn vaihteiston yhteydessä, jolloin se saattaa nostaa auton hintaa entisestään.
Nelivedon plussat
- ylivoimainen vetopito ja etenemiskyky liukkaalla alustalla
- yllätyksetön ajokäytös pienin varauksin
Nelivedon miinukset
- monimutkainen ja hintava toteutus
- kaksivetoista suurempi huoltotarve
- lisää polttoaineen kulutusta
Yhteenveto
Vetotavoista “turvallisin” ja taloudellisin valinta on etuveto ja ehkä juuri siksi se löytyykin suurimmasta osasta automalleja. Se tarjoaa yllätyksettömän ja helposti hallittavan ajokäytöksen. Takaveto tuo lisämaustetta ajamiseen ja ripauksen vanhan koulukunnan meininkiä. Se on ketterä kääntymään, tosin liukkaalla liiankin, jos perä lähtee alta. Neliveto vie paikkoihin mihin kaksivetoisella ei ole asiaa ja varsinkin talvisin se on vetotapojen ykkönen. Nelivedon hankinta ja käyttökulut ovat kuitenkin jonkin verran kaksivetoista suuremmat, mutta säännöllisesti huollettuna, se ei jätä käyttäjäänsä pulaan tiukemmassakaan paikassa.
