Esittelyssä kelloharrastaja Tuomo Saarni

Esittelyssä kelloharrastaja on juttusarja, jossa tutustumme suomalaisiin kelloharrastajiin. He kertovat itsestään, mistä oma harrastuneisuus on saanut alkunsa, unelmiensa kelloista, ja ajatuksistaan miten he kelloharrastamisen kokevat ja näkevät.
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen Tuomo Saarni, 39v, kahden pikkupojan isä ja avomies upealle, ihanalle tyttöystävälle. Omistan avovaimoni kanssa Saarni – Gentelemen’s Boutiquen sekä olen parin muun yrityksen hallituksessa. Lisäksi olen neuvonantajana muutamille tutuille yrityksille. Koulutukseltani olen filosofian tohtori tietojenkäsittelytieteistä.

Kuinka päädyit kelloharrastajaksi?
Valmistuin 2005 maisteriksi, jolloin isäni kysyi mitä haluaisin valmistujaislahjaksi. Sanoin, että mitä tahansa paitsi kellon, jolloin sain Eternan Super Kontikin. En tiennyt tuolloin edes mikä on automaattikello, mutta jokin tuossa kellossa alkoi viehättämään niin paljon, että asia jäi muhimaan. Myöhemmin törmäsin sattumalta juttuun Stepan Sarpanevasta, jonka perusteella löysin Sarpanevan kotisivut ja innostus kelloihin syntyi.
Joitain vuosia sitten huomasin junassa pari penkkiriviä etäänpänä matkustajalla Sarpanevan kellon. Kaverilla ei ollut paikkalippua, minkä takia hänen piti vaihtaa paikkaa ja paikaksi valikoitui käytävän toiselta puolen sama penkkirivi kanssani. Tunnistin miehen itse Stepan Sarpanevaksi, jonka kanssa sitten iskimme juttua kelloista kunnes Stepanin asema tuli. Olin jo tuolloin muutaman asiallisen kellon omistaja ja lupasin Stepanille vielä jonain päivänä tulevani ostoksille, mutta vielä en ole pystynyt pitämään lupaustani.
Mikä kelloissa on parasta?
Kaikki kaunis on aina kiehtonut, mutta kelloissa kauneuteen yhdistyy uskomaton hienomekaniikka. Siksi ehkä pidän erityisesti skeleton-kelloista. Pidän myös siitä, että tyylejä on jokaiseen asuun ja tilanteeseen. Itselläni on esimerkiksi kertausharjoituksiin oma kello (Victorinox Dive Master 500) ja pitkille ajomatkoille oma kello (Chopard Mille Miglia).

Millainen kellokokoelma sinulla on tällä hetkellä?
Vintage-Omega 50-luvulta, ukin perintöä saatu isältä. Tämä on myös ainoa vetokello muiden ollessa automaatteja. Hamiltonin JazzMaster Skeleton, joka tuli vahingossa kun piti hankkia kertausharjoituskelloksi vintage-Hamilton. Kertauskelloksi tuli sitten tuo mainittu Victorinoxin Dive Master 500.

Pukukellona on Eternan 1948 50v juhlavuosiversio. Sitten on Maurice Lacroix’n 67668, ruskea SevenFridayn P2/01, Eternan kullattu skeleton ja Eternan SuperKontiki, josta kaikki siis lähti. Viimeisimpänä hankintoina tulivat Panerain 048 ja Chopardin Mille Miglia. Alun perin päätin, että en koskaan vaihda kelloa pois, mutta olen siitä periaatteesta nyttemmin luopunut ja laitoin viime kaupoilla Omegan Seamasterin kiertoon sekä myin Dietrichin OT-1:n pois.

Millainen on unelmakellosi?
Sarpanevan Supernova, josta kaikki lähti liikkeelle. Vieläkin kun etsin kuvan tuosta kellosta, niin ihokarvat nousevat pystyyn. Supernova on se kello, minkä vuoksi voisin luopua kaikista muista kelloista.
Tarkoituksena on, että jossain vaiheessa kellokokoelmani koostuu vain neljästä kellosta: Sarpanevan Supernova, Rolexin Cellini sekä jo nyt omistamani Chopard ja Panerai. Eli voisi sanoa, että nämä neljä ovat kokonaisuutena unelmakelloni.
Miten lähipiirisi suhtautuu kelloharrastukseesi?
Avovaimoni ymmärtää hyvin kelloharrastusta, kuten muitakin älyttömyyksiäni, ja hänelle on hankittu oma valkoinen Sevenfriday P1/02 sekä Tag Heuerin Formula 1, joka on osittain keraaminen ja aidoilla timanteilla koristeltu. Isäni pitää harrastusta jokseenkin idioottimaisena rahankäyttönä, missä hän on todennäköisesti oikeassa. Ystävistäni osa harrastaa itsekin ja muut enemmän tai vähemmän naureskelevat.

Mistä hankit kellosi? Miksi?
Aikaisemmin tein hankintoja netistä, mutta viimeiset hankintani tein Kellokonttorin Samilta. Aion jatkossakin luottaa mieluummin suomalaisiin luotettaviin toimijoihin, kuten Kellokonttoriin ja Sepän Viisariin. Rannekkeissa olen luottanut Jimin Kellotarvike.comiin. Haluan näin osaltani tukea suomalaista yrittäjää ja toisaalta en halua ottaa riskejä hankinnoissa.