Esittelyssä kelloharrastaja on juttusarja, jossa tutustumme suomalaisiin kelloharrastajiin. He kertovat itsestään, mistä oma harrastuneisuus on saanut alkunsa, unelmiensa kelloista, ja ajatuksistaan miten he kelloharrastamisen kokevat ja näkevät.
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen Max Seeck – helsinkiläinen markkinointialan yrittäjä ja ekonomi. Tammi julkaisi kuluvan vuoden elokuussa esikoisromaanini Hammurabin enkelit ja kirjailijan ja käsikirjoittajan työstä onkin viime aikoina tullut lähes täysipäiväistä.
Kuinka päädyit kelloharrastajaksi?
En muista, että olisin koskaan pystynyt olemaan ilman kelloa. Jo lapsena ranteessa oli aina joku patterilla toimiva Mikki Hiiri-tiuku. Vanhempana aloin kiinnittää huomiota siihen, millaisia rannekelloja ihmiset ympärilläni käyttivät. Tutustuin aiheeseen netistä ja alan julkaisujen kautta ja pääsin nopeasti jyvälle siitä, miksi juuri mekaaniset kellot ovat se kova juttu.
Mikä kelloissa on parasta?
Suosittelemme
Toisin kuin esimerkiksi vaatteet, kelloja leimaa tietty riippumattomuus ajasta ja paikasta. Pienellä yleistyksellä voisi sanoa, että Submariner tai Speedmaster näyttävät hyvältä tilanteessa kuin tilanteessa, elettiin sitten 2010- tai 1960- lukua. Lisäksi kelloissa – nimenomaan mekaanisissa – kiehtoo niiden millintarkasti suunnitellut ja kootut koneistot. Se, että ranteessa voi tänä päivänä riippua jotakin hyödyllistä, joka toimii yhä samalla periaatteella kuin vaikkapa sata vuotta sitten.
Millainen kellokokoelma sinulla on tällä hetkellä?
Kokoelmaani kuuluu pari nuoruusvuosien kvartsikelloa ja neljä mekaanista. Baume & Mercier Capeland, Zenith Pilot Type 20 GMT Aeronef, Rolex Submariner päivämäärällä ja käsivetoinen Panerai Radiomir Black Seal. Ajatuksena on ollut, että winderista löytyy ainakin krono, pilotti ja sukeltaja. Pukukellolle olisi vielä tilausta.
Millainen on unelmakellosi?
Hienoja kelloja on niin paljon, etten oikeasti varmaan edes osaisi valita. Piilevänä haaveena on joskus suunnitella ja rakentaa oma kello. Olenkin kertaalleen käynyt tutustumassa Espoon kelloseppäkoulun toimintaan vain todetakseni, että se juna on ehkä omalta osaltani jo mennyt ohi. Sen verran omistautumista ja näppäryyttä tuo laji vaatii.
Miten lähipiirisi suhtautuu kelloharrastukseesi?
Onnekseni lähipiiri on myös viime vuosina innostunut harrastuksesta ja kelloista voi käydä hyviä keskusteluja. Toisaalta ne, joita kellot eivät kiinnosta eivät juuri noteeraa mitä mulla on ranteessa. Välillä sitä tietysti kuulee, että miksi ostat tuollaisen kun Bossin kellon saa satasella ja se näyttää aikaa ihan yhtä tarkasti (usein jopa tarkemminkin, vaikka sitä ei viitsi heille paljastaa)
Mistä hankit kellosi? Miksi?
Chrono24 on erimainen äppi kellojen tutkailuun, mutta olen tähän asti pitäytynyt kivijalkaliikkeissä. Aleksin ja Mikonkadun kulmaan muuttanut Lindroos on ollut itselleni luontevin paikka tehdä kauppoja.
Onko kelloharrastamisessa mitään järkeä? Perustele.
Mielestäni kaikessa ei tarvitse olla järkeä. Laatukellot ovat kuitenkin siitä hyvää kulutustavaraa, että niiden kanssa voi tehdä myös fiksuja kauppoja. Monet merkit ja mallit pitävät hintansa hyvin ja siksi kellojen ostaminen on usein kaikkea muuta kuin rahan tuhlausta. Hyvän rannekellon hinta nimittäin usein vastaa keskihintaisen auton vuosittaista arvonalennusta.
