Vuoden 2021 Baselworld on peruttu ja samalla se tarkoittaa maailman suurimman kelloalan messutapahtuman kuoppaamista nykymuodossaan.
Maailman suurin kelloalan messutapahtuma Baselworld on peruttu vuodelta 2021 ja se tarkoittaa samalla tapahtuman hautaamista nykymuodossaan. Uutinen oli viimeisten vuosien laskusuunnan perusteella odotettu, mutta siitäkin huolimatta loppu tuli nopeasti parin kuukauden tapahtumien seurauksena.
Baselworld oli kuin mammutti
Oma historiani Baselworldin osalta paikan päällä kesti kolme vuotta, joista vuosi 2017 oli jo pidempään alalla ja messuilla olleiden mielestä voimakkaasti laskusuunnassa. Tuolloin messuilla oli vielä isoja bileitä ympäri Baselia ja alan suurin mies, Jean-Claude Biver oli vahvasti LVMH:n kellodivisioonan ja samalla kelloalan suunnannäyttäjänä. Voisi sanoa, että herra Biver oli Rolexin ja Patek Philippen ohella kolmas mahti, jonka ansiosta Baselworld oli tapahtumana turvassa, suurten kellotehtaiden suojeluksessa.
Samaan aikaan kellomerkkien tyytymättömyys kasvoi samaa tahtia Baselworldin laskutuksen kanssa – ja kun samaan aikaan kävijämäärät olivat laskusuunnassa ja nettiyhteyksiä ei saatu toimimaan edes rahalla, alkoivat ongelmat tulla julkisuuteen. Ensimmäinen todella iso osoitus ongelmista oli Swatch Groupin vetäytyminen vuoden 2019 messuilta, joka jätti suuren aukon messuhalliin ja sen tarjontaan – ja sitä kautta messujen kiinnostavuuteen.
Suosittelemme
Ainoa parannus tämän jäljiltä oli median edustajille rakennetut toimivammat työskentelytilat, mutta sen hintana oli mm. Omegan poisjäänti. Nettiyhteydetkin toimivat ainakin yleisellä tasolla hieman paremmin, mutta hintalappukin oli kuulemma suurempi. Ja olihan sitä kaistaa jakamassa vähemmän käyttäjiä. Oli miten oli, neljännesmiljoona tai jopa enemmän viikon nettiyhteydestä oli suolainen kuluerä kenelle tahansa.
Baselworld oli reaktiivinen, kun olisi pitänyt olla proaktiivinen
Baselworldin toiminta oli pitkin matkaan reaktiivista, eli Swatch Groupin poisjäännin tuoksinnassa vaihdettiin johtohenkilöitä, joka viittasi vahvasti myös henkilökemioiden menneen pahasti kuralle asiakkaiden ja järjestäjän välillä. Tässä kohtaa sveitsiläinen nöyryys (termiä ei sattuneesta syystä löydä mistään sanakirjasta) teki tehtävänsä ja sen jälkeen yhä useampi kellomerkki ilmoitti jättävänsä vuoden 2019 ja vuotta myöhemmin vuoden 2020 messut väliin. Tilanne oli osallistuvien merkkien osalta köyhtynyt merkittävästi, johon Covid-19 antoi vain lopullisen pienen tuuppauksen reunan yli.
Jälkikäteen katsottuna merkkejä oli ilmassa pitkään, mutta Baselworld ei ottanut onkeensa, eikä halunnut tulla tuumaakaan vastaan vaikka astiasta oli läikkynyt yli monta kertaa. Viimeiset naulat tähän arkkuun tulivat siitä, kun tämän vuoden messut peruttiin (tai virallisesti siirrettiin vuodelle 2021) järjestäjän toimesta, Baselworld ei suostunut palauttamaan messumaksuja täysimääräisesti. Ei siitäkään huolimatta, että pyynnön esitti itse Rolex, jonka peukun suunta merkitsee samaa kuin antiikin Rooman keisarin peukku gladiaattoritaistelun päätteeksi. Loppu onkin historiaa ja jo maahan lyöty Baselworld sai katsoa keisarin, anteeksi Rolexin, peukun kääntyvän alaspäin.
Mitä kukakin oikein tahtoo?
Baselworld on ollut maailman merkittävin kelloalan tapahtuma, joka on koonnut alan ihmiset ja yritykset Baseliin viikon ajaksi. Nyt tämä kaikki on siirretty pikavauhtia kolmen tunnin automatkan päähän Geneveen, josta tuli myös tapahtumien osalta sveitsiläisen ja samalla koko maailman kelloteollisuuden keskipiste. Toki kaupungissa on ollut jo valmiiksi tärkeimpien kellomerkkien pääkonttorit ja isot sivukonttorit, mutta Baselworld on ollut tapahtumana se merkittävin.
Baselworldin romahtaminen on kuitenkin osa globaalia muutosta, joka näkyy monilla aloilla, joiden vuotta rytmittävät isot messutapahtumat. Genevessäkin on ollut oma ammattilaisille suunnattu SIHH, josta tuli tänä vuonna ensin Watches & Wonders Geneve, ja josta tuli lopulta digitaalinen tapahtuma ja tapahtuma-alusta, johon pääsivät osallistumaan myös kuluttajat. Ei liene sattumaa, että myös Baselworldin toimitusjohtaja puhui digitaalisesta alustasta viimeisten messujen aikaan ja se jälkeen.
Tämä kuluttajavetoisuuden lisääminen on edelleen kuuma peruna kelloalalla, sillä SIHH oli puhtaasti ammattilaistapahtuma ja Baselworld oli sitä myös, mutta jonne myytiin myös paljon lippuja tavan kuluttajille, joiden mahdollisuudet saada irti messuista olivat osittain omasta supliikista kiinni. Lähtökohtaisestihan kuluttajilla oli lupa ihmetellä vitriinien takana olevia kelloja ja käydä syömässä ravintolassa hyvin hinnoiteltua ruokaa. Sitten oli ns. pelimiehiä (myös Suomesta), jotka ottivat tilan haltuunsa ja marssivat sisään ja saivat henkilökohtaisia esittelyitä uutuuksista.
Kaikki tiet vievät jatkossa Geneveen
Ristiriita onkin siinä, että Baselworld vei tapahtumaansa kohti elämyksellisyyttä ja kuluttajia kosiskelevampaan suuntaan omien sanojensa mukaan asiakkaidensa, eli kellomerkkien toiveesta. Kuitenkin perustelut Baselworldista lähtemiseen olivat sen suuntaisia, että kellomerkit eivät pitäneet suuntaa oikeana ja heitä ei ole kuunneltu. Tämän takia kellomerkit päättivät vetäytyä Baselworldista ja järjestää huhtikuussa samaan aikaan Watches & Wondersin kanssa, samaisessa Genevessä, oman ammattilaisille suunnatun messutapahtuman.
Tietyllä tapaa huvittavaksi asian tekee sen, että ammattilaistapahtuma SIHH oli niin ikään siirtymässä lähemmäs kuluttajia tuomalla kylkeen elämyksiä, jossa Watches tarkoitti ammattilaistapahtuma SIHH:iä, ja Wonders sitä kuluttajille suunnattua elämyksellisyyttä. Nyt olemme sitten siinä tilanteessa, että osat kääntyvät tavalla tai toisella päälaelleen, koska ensi huhtikuussa (vuonna 2021) Watches & Wonders kosiskelee myös kuluttajia ja vielä nimeämätön uusi kellotapahtuma (ex-baselworldilaisten järjestämänä) haluaa keskittyä puhtaasti ammattilaisiin.
Väistämättäkin herää kysymys, että kumpi leiri on isossa kuvassa oikeassa? Onko isojen kuluttajille suunnattujen tapahtumien aika ohi, vai pitäisikö mennä täysin toiseen suuntaan, joissa kynnys osallistua on entistä korkeampi ja vaatii kutsun. Voiko tänä päivänä kuluttajaa unohtaa tällä tavalla?
Ymmärtävätkö kellomerkit mitä kuluttajat tänä päivänä haluavat?
