Suomalainen kelloseppäkoulutus vaarassa?

Suomalainen kelloseppäkoulutus ja -osaaminen on suurimman haasteensa edessä, sillä historiallisesti suurimpien ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus ammatillisen koulutuksen uudistuksesta hyväksyttiin valtioneuvoston ylimääräisessä kokouksessa 24. huhtikuuta.

Päätöksen johdosta tutkintonimikkeiden määrä putoaa noin 360:sta vajaaseen kahteen sataan. Lopetettavien tutkintonimikkeiden joukossa on kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, joka käytännössä yhdistetään taideteollisuusalan perustutkintoon.

Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka. Kuva: Lisa McWhirter
Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka. Kuva: Lisa McWhirter

Uudistuksen myötä opiskelijoilla on entistä suurempi vapaus ja vastuu oman tutkintonsa koulutussisältöjen suhteen ja osaamisalakohtaisten pakollisten opintojen laajuus putoaa rajusti, mikä Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikan mukaan voi johtaa siihen, että tarkkaa kädentaitoa vaativan alan syventävää osaamista ei pääse vähentyvän alakohtaisen lähiopetuksen ja entistä tilkkutäkkimäisemmän kurssivalikoiman myötä syntymään – joka suoraan vaikuttaa valmistuvien osaamistasoon ja tätä kautta työllistymismahdollisuuksiin.

Kellosepän työssä vaaditaan pikkutarkkuutta.
Kellosepän työssä vaaditaan pikkutarkkuutta.

Opiskelijan on myös usein mahdotonta tietää, mitä osaamista alalla työskentelyssä vaaditaan. Tämänhetkisen luonnoksen mukaan osaamisalakohtaisia pakollisia opintoja olisi vain 45 osaamispistettä 180:stä. Uudistuksessa on täysin sivuutettu alojen erilaisuus ja sen asettamat vaatimukset alan pakollisten opintojen laajuuteen.

Kelloseppäkoulun opiskelija kellotaulun kimpussa. Kuvaaja: Heikki Kunttu
Kelloseppäkoulun opiskelija kellotaulun kimpussa. Kuvaaja: Heikki Kunttu

 

Mistä seuraavat suomalaiset kärkiosaajat?

Päätöstä siirtää tekniikan ja liikenteen alaan aiemmin kuulunut kello- ja mikromekaniikan perustutkinto taideteollisuusalan perustutkinnon alle on aiheellisesti kritisoinut myös Suomen Kelloseppäliitto ry, sillä kyseisen koulutusohjelman kasvateista poikkeuksellisen moni on noussut maailmallakin arvostetuksi osaajaksi, jopa maailman parhaiksi omalla alallaan.

Suosittelemme

Hyvinä esimerkkeinä toimivat mm. Stepan Sarpaneva, Torsti Laine ja Kari Voutilainen, joita pidetään kansainvälisestikin kellomaailman kärkiosaajina – sekä korkean teknologian vientiyritykset, jotka rekrytoivat valmistuvia mikromekaanikkoja suoraan koulusta.

Merkityksetöntä ei ole myöskään se, millaisen mielikuvan erittäin vaativaa teknistä osaamista sisältävien opintojen sijoittaminen taideteollisuusalan alle tulee antamaan potentiaalisille hakijoille, jotta vältyttäisiin opintojen keskeyttämisiltä. Miten teknisesti suuntautuneet hakijat löytävät edelleen alan koulutuksen heille mahdollisena opiskeluvaihtoehtona?

Juttua varten haastattelimme Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikkaa.

Lue lisää