Jos Neuvostoliitossa 50- ja 60-luvuilla pääsi kiipeämään tarpeeksi pitkälle politiikassa, saattoi palkintona odottaa kyyti yhdessä maan hienoimmista henkilöautoista.
GAZ Tšaika (”lokki”) oli täysikokoinen loistoauto, joka sijoittui suoraan maansa huippua edustaneen ZIL 11-mallisarjan alapuolelle. Tšaikaa sai sedanina, ambulanssina ja avomallina, joka sopi hyvin paraatikäyttöön. Auto ei ollut uutena tavallisen neuvostoihmisen ostettavissa, joskin sitä oli mahdollista vuokrata häitä, tai muuta erityistilaisuutta varten.
Poliittisen eliitin lisäksi autoa käytti pelätty salainen poliisi KGB, joten jos löysi itsensä auton takapenkiltä, saattoi tapahtua hyvinkin ikäviä asioita. Myös Neuvostoliiton suurlähettiläät Itä-Saksassa, Pohjois-Koreassa, Unkarissa, Mongoliassa ja Suomessa luottivat Tšaikan pehmeään kyytiin. Jopa Kuuban vallankumousjohtaja Fidel Castro sai sellaisen itsensä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Khrushchevilta.
Suosittelemme
Tšaikaa valmistettiin vuodesta 1959 aina vuoteen 1981 saakka GAZ:in tehtaalla Gorkyssa, joka nykyään tunnetaan paremmin Nizhny Novgorod -nimellä. Autoa sai yllättäen valmistaa myös Riga Autobus Factory (RAF) Latvian Riikassa, joka tunnetaan paremmin pakettiautoistaan. Tšaikaa valmistui pitkästä tuotantoajastaan huolimatta vain 3179 yksilöä, joista suurin osa oli seitsemänpaikkaisia ja kaksiovisia limusiineja vain muutaman avo- ja ambulanssin rinnalla.
Kuten niin montaa muutakin aikansa neuvostoautoa myös Tšaikaa on syytetty plagiaatiksi länsiautosta. Ulkonäöllisiä yhteneväisyyksiä on löydettävissä ainakin amerikkalaiseen Packard Patrician loistoautoon. Tšaikan pitkän konepellin uumenissa sykkii 5.5-litran V8-moottori, joka tuottaa 195 hevosvoimaa 4400:n kierroksen tuntumassa. Vaihteisto oli kolmivaihteinen, ja sitä ohjattiin painonapeilla kojelaudasta. Tällä yhdistelmällä auton huippunopeus oli noin 160 km/t, ja bensaa paloi keskimäärin hieman yli 20 litraa sataa kilometriä kohden.
Tšaika oli käytänössä aikansa vastine Mercedeksen S-luokalle Neuvostoliitossa. GAZ:in auto oli tyylikkäästi muotoiltu, mukava ja myös 50-luvun autoksi nopea. Laadukasta neuvostokromia ei tässäkään autossa ollut säästelty, ja taittuvilla lisäpenkeillä autosta saatiin todellinen tilaihme. Myös KGB rakasti autoa, sillä tilavaan autoon oli suorastaan helppo työntää kuulusteltavat. Kaukana ovat jo ne ajat, jolloin Tšaikan kohtalona saattoi Suomessakin olla mädäntyä parkkipaikalla lumikinosten alla. Auto on tänä päivänä erityisen haluttu venäläisten keskuudessa, ja hyväkuntoisista joutuu helposti pulittamaan jo yli 50 000 euroa.
